keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Eduskunnassa näyteltiin farssi aktiivimallin ympärillä

Eduskunnassa näyteltiin eilen varsinainen farssi kun käsittelyssä oli kansalaisaloite aktiivimallin kumoamisesta. Hallituspuolueiden edustajat loistivat poissaolollaan ja oppositio äärivasemmistosta perussuomalaisiin otti tietenkin ilon irti.

Vain Juhana Vartiainen (kok) ja Simon Elo (sin) puolustivat mallia. Heistä ensimmäinen toteamalla, että sen lanseeraaminen näyttäisi menneen "suunnilleen oikein" ja että "se on tieteellinen".

Totesin itse aktiivimallin tultua voimaan, että sen onnistumisen todellinen mittari on työttömyysasteen - ja aivan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden - kehittyminen. Ja totesin muutaman kuukauden kuluttua, että tämän mittarin mukaan aktiivimalli näyttäisi toimivan.

Tarkalleen ottaen työttömien työnhakijoiden määrä oli tuolloin vähentynyt 9 500 ihmisellä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 28 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös yli 50-vuotiaiden työttömien määrä laski noin 19 000 hengellä edelliseen vuoteen verrattuna ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 5 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusimman eli joulukuun tilaston mukaan työttömyysaste putosi viime vuonna maaliskuun 8,8:sta joulukuun 5,4 prosenttiin. Työllisiä miehiä oli 56 000 ja naisia 28 000 enemmän kuin vuoden 2017 joulukuussa, jolloin työttömyysaste oli 8,4 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä oli joulukuussa 2018 66 800, mikä on 24 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys oli siis peräti 37 prosenttia.

Aina voidaan tietenkin väittää, ettei aktiivimallilla ole osaa eikä arpaa edelle keräämiini lukuihin. Jos näin tehdään, olisi samalla syytä osoittaa myös se, miksi työttömyys ei ennen aktiivimallin lanseerausta ollut juurikaan laskenut, vaan lisätyöllistetyt olivat peräisin työmarkkinoiden käytettävissä olevan työvoiman ulkopuolelta.

Minun näkemykseni mukaan eilinen eduskunnan keskustelu olikin - kuten aluksi sanoin - pelkkä matalaotsaisten farssinäytelmä. Vieläpä populistinen sellainen sanan pahimmassa merkityksessä.

Tästä karkeimman esimerkin tarjosi Anna Kontula (vas), joka sanoi aktiivimallista, että "mikään sen tavoitteista ei ole toteutunut". Toivoisin, että joku eduskunnassa pyörivä journalisti näyttäisi edelle kirjoittamani luvut hänelle ja pyytäisi selittämään miksi ne eivät osoita tavoitteiden toteutumista.

Tässä yhteydessä muistutan myös, että yksi aktiivimalliin johtanut kehityskulku oli tilastotieto työttömien työllistymisen kasautumisesta ajankohtaan, jolloin ansiosidonnainen työttömyysturva on lopuillaan. Toisin sanoen ansiosidonnaista työttömyysturvaa (väärin)käytettiin täysimääräisesti sapattivapaan pitämiseen, eli työnteosta pidättäytymiseen.

Valitettavasti en löytänyt mistään tilastoa siitä, onko tämä asiaintila muuttunut kuluneen vuoden aikana. Totean tässä kuitenkiin, että mikäli tuota työllistymisen ajankohdan riippuvuutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestosta olisi saatu vähennettyä, kertoisi sekin työelämämme tervehtymisestä aktiivimallin seurauksena.

Niin tai näin. Politiikka on populismia, äänestäjät sopuleita ja poliitikot vaaleista riippuvaisia broilereita. Niinpä on jännittävää seurata, päättääkö eduskuntamme - huhtikuun vaalien pelossa - ensi viikon täysistunnossa aktiivimallin lopettamisesta siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksei It-veteraani työllisty?
Aktiivimalli näyttäisi toimivan
Työttömyysaste - aktivimallin toimivuuden mittari

20 kommenttia:

  1. Anna Kontulahan on tunnettu lähinnä Kimmo "kirppu" kiljusen matkasihteerin pestistä, veronmaksajien rahoilla toki. Toinen frouvan ulostulo lienee se, että "valtion pitäisi päättää kenellä on oikeus autoilla".
    Menee varmasti läpi myös seuraavissa vaaleissa.
    Olen kyllä huolestunut Annasta mutta enemmän olen huolissani niistä jotka kyseistä "minkkiä" äänestävät.

    VastaaPoista
  2. Nyt vain pitäisi huolehtia, että palkalla elää. Jos joutuu ajamaan edestakaisin 130 kilometriä, että saa kuuden tunnin työn, ei palkasta jää käteen pakollisten menojen jälkeen mitään. Kaikki liikenevä raha menee polttoaineeseen ja vanhan menopelin ajokuntoisena pitämiseen, jolloin työn mielekkyys on kyllä hakusessa. Orjatyötä ei pidä aktiivimallillakaan teettää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sinänsä totta ja palkan on työmatkojen jälkeenkin riitettävä elämiseen. Toisaalta on olemassa muitakin ratkaisumalleja kuin 130 kilometrin työmatka. Esimerkiksi muuttaminen lähemmäs työpaikkaa tai yrittäminen.

      Poista
  3. Ja varsinkin haja-asutusalueella on niin että pitkäaikaistyöttömällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta osoittaa vaadittua "aktiviteettia" joten rangaistusvähennys on automaattinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on suuri epäkohta, joka olisi korjattava - tai oikeatsaan pitänyt korjata jo ennen lain voimaantuloa.

      Poista
  4. Miten tämmöinen lähes kuusikymppinen äijä työllistyy - aktiivimalli tai ei? Aivan turhaa kiusantekoa, koko aktiivimalli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ollut henkisesti helpompi (ja nousukaudella myös mahdollinen) antaa viiden prosentin lisä niille, jotka täyttävät aktiivisuusvaatimukset eikä viiden prosentin rangaistusta niille, jotka eivät täytä. Eli hallituksen olisi kannattanut tarjota porkkanaa nykyisen kepin sijasta.

      Mutta tehty mikä tehty. Käytännössä kaikista lakimuutoksista seuraa ongelmia yksille ja hyötyjä toisille. Kuusikymppiset ovat tässä asiassa kieltämättä kärsijöitä. Kuin myös ne, jotka ovat väärinkäyttäneet ansiosidonnaista sapattivapaan rahoitukseen.

      Poista
  5. Kuten professori tieteen tekijänä tietää, pitäisi erottaa korrelaatiot ja kausaliteetit. Aktiivimallia toimivuudesta ei taida löytyä analyyttistä kausaliteettitutkimusta. Ja niin kauan kuin em. kaltaista tutkimusta ei ole, ei voi rehellisesti väittää aktiivimallia toimivan.

    Tosiasia on se, että mikäli työttömällä on ns. väärä pärstä eikä hänellä ole sopivia korruptioverkkoja, ei oikeaa työtä löydy (oikea työ=työpaikka, jonka tuottamilla tuloilla saa kohtuullisen elintason ilman yhteiskunnan tukia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet sinänsä aivan oikeassa kausaliteetista. Toisaalta taitaa olla niin, ettei kausaliteetin osoittamisesta löydy juurikaan osoitusta tämän kaltaisissa yhteiskunnallisissa asioissa.

      Kausaliteetin osoittamiseksi olisi toki voinut jakaa kansan kahtia, ja sijoittaa puolet aktiivimalliin ja loput vanhaan malliin. Pelkään kuitenkin pahoin, että tämä nykyinen rangaistustyyppinen aktiivimalli (katso ylempi kommentini) olisi aiheuttanut kovasti närää vaikka sitä olisi kuinka perusteltu tieteellisen näytön saamisella.

      Mutta sanotaanko näin, että etukäteen ennustettu korrelaatiokin (kuten olin tehnyt) on todistusarvoltaan parempi kuin jälkikäteinen asioiden selitteleminen. Ja siksi uskon aktiivimallin auttaneen etenkin pitkäaikaistyöttömyyden väehntämisessä.

      Poista
    2. Vielä sen verran, että olen kyllä ihan lähipiirissäni nähnyt lähes kuusikymppisen monta vuotta ilman työtä olleen henkilön työllistyneen ilman sen kummempaa "pärstää" tai korruptioverkostoja. Toki yksittäistapaus ei osoita mitään asiain yleisestä tilasta.

      Poista
  6. Suurinpaan osaan tuetuista työpaikosta ei pääse ennenkuin on ollut x päivää työttömänä,tämä vaatimus on vaihdellut viime-aikoina vuosittain ollen 200-800 päivää työttömyyttä.Selittänee ansiosidonnaisuus yhteyden ... ja moniin te-tukitoimiin ei käytännössä pääse ansiosidonnaisuutta nauttivana ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän mukaan tuossa työllistymis- ja ansiosidonnaisyhteydessä ei siis olisi pitänyt tapahtua mitään muutosta. Harmi, etten löytänyt siitä uutta tietoa.

      Poista
  7. Niin kuin Yrjö tuossa toteaa ei haja-alueella asuvan työttömän ole helppoa, jos yleensä mahdollista osoittaa aktiivisuuttaan. Kas k8uhn välimatkat ovat pitkiä ja jos on vielä niin hienon hirveiden suosiman joukkoliikenteen varassa on homma lähes mahdoton. J´Kun lähimpään työkkäriin, siis te-kekukseen on matkaa viitesenkymmentä kilsaa ja bussi kulkee milloin kulkee ja sinne te-työkkäriin saa ajan maanataille 13.25 niin aika varmaa on ettei aikataulut natsaa. Toista se on proffalla tetyökkärin naapurissa asuvana. Ja jos ja kun ei niitä työpaikkoja ole lähimmän sadan kilometrin säteellä niin sisso. Ja pari perkelettä siihen lisäksi. Pitää sanoa kuin Simo Salminen siinä yhdessä laulussa, että tarttis ajatella ensteks. Yllensä nää proffan jutut on ihan tästä maailmasta, mutta tää menee kyllä yli hilseen..
    Sori siitä Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haja-asutusalueen työttömyyden perussyy lienee elinkeinorakenteen muutos 1950-luvun jälkeen. Mutta kuten aiemmin totesin, ratkaisuja on kuitenkin olemassa.

      Hakematta tulevat mieleen kolme eteläisintä Pohjanmaan maakuntaa, joiden työttömyysaste on alhaisempi kuin missään muualla. Jokin muu selitys sillekin kai on kuin urbaani elinympäristö? Minun nähdäkseni muun Suomen kannattaisi ottaa sieltä mallia.

      Poista
  8. Katkesiko pitkäaikaistyöttömyys niiltä, jotka aktiivimallin mukaan kerran 3 kk:ssa ottivat keikkatyön minimin vastaan eli 18 tuntia?

    Onko tilastossa mukana tempputyöllistetyt ja erilaisissa ns. toimenpiteissä, mutta ei aidossa palkkatyössä olevat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastot ovat virallisia tilastoja, enkä tiedä mitä ne ovat syöneet.

      Poista
  9. Alla on pieni katkelma erään rikosuhrin, Erkki Ahon blogiartikkelista "Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset", http://kalajokinen.blogspot.com/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

    M.Koiviston tarkoituksellisesti aiheuttamaa 1990-luvun alun lamaa ja Koiviston konklaavia seuraamuksineen maamme johtavista valemedioista Brysselin Pravdasta ja Ylestä sekä muusta rikollisia vallanpitäjiä avustavasta valtaVALEmediasta pelkästään "totuutensa" ammentaville "ei ole olemassa".

    Ilmeisesti 48 000 elinkelpoisen yrityksen tuhoamisen ja samanaikainen satojen tuhansien ihmisten työttömiksi ajamisen seuraamusta on huomattava osa nykyisestäkin työttömyydestä. Samanlaiset vailla omaatuntoa olevat psykopaattirikolliset kiusaavat nykyisiä työttömiä nyt "aktiivimallillaan" kun työpaikkoja on avoinna vain murto-osalle työttömistä ja ikärasismi rehottaa räikeänä.

    "Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 48 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin ollut yrittäjä. terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
    Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahonhallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen."

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla",
      https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/

      Tutkivajournalisti Seppo Konttisen kirja "Kansallisomaisuuden Ryöstö" on hyvä kuvaus siitä, kuinka valtaapitävät, vailla omaatuntoa olevat psykopaattirikolliset ovat ryöstäneet kansallisomaisuuttamme.
      Lopustakin suoriutuminen on työn alla, yhtenä esimerkkinä SOTE, ks.

      "Venäläinen ryöstömalli Suomessa – väylien ja soten yhtiöittäminen",
      huhtikuu 20, 2016
      https://tyhmyri.wordpress.com/2016/04/20/venalainen-ryostomalli-suomessa-vaylien-ja-soten-yhtioittaminen/
      Ks. myös Veijo Ryhäsen kommentti artkkeliin.

      "SOTE - rikoshistorian suurin kavallus", http://rayhablogi.blogspot.com/2017/03/sote-rikoshistorian-suurin-kavallus.html

      Ks. myös "He todella tuhoavat Suomen", http://rayhablogi.blogspot.com/2017/06/he-todellakin-tuhoavat-suomen.html

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Suomi tosiaan kärsii edelleen 1990-luvulla tapahtuneesta yrittäjien tappolinjasta. Eli elinkelpoisten yritysten konkurssiin ajamisesta (pankkien toimesta) ja sitä seuranneesta yrittämispelosta.

      Poista
  10. Erkki Aho on mies, jotaon lyöty kuin vierasta sikaa, mutta joka pitää päänsä pystyssä ja selkänsä suorana! Kunnioittavat terveiseni vanhalle keskikoulukaverilleni:-)))

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!