Syntyykö mielenterveys siellä minne aurinko ei paista?

Kirjoittelin vuosia sitten siitä, kuinka ihminen ei ole pelkästään ihminen vaan myös monista erilaisista eliöistä koostuva superorganismi. Kaikkiaan noin yhdeksän kymmenestä ihmisen solusta on bakteerisoluja ja vain yksi kymmenestä ihmisen omia soluja. Bakteerilajeja on esimerkiksi suolistossa noin 1000 erilaista ja muualla kehossa lisää.

Näillä bakteereilla on merkitystä myös terveytemme kannalta. Esimerkiksi lihavuudesta kärsivien ihmisten suolistossa on vähemmän Bacteroides-suvun bakteereita kuin normaalipainoisilla henkilöillä.

Nyt on tällä tutkimuksen suunnalla saavutettu aivan uudenlaisia tuloksia. Tieteen alkuperäistuloksia julkaisevassa Nature Microbiology -lehdessä oli nimittäin raportti tutkimuksesta, jossa analysoitiin laajaa ihmisten suolistomikrobistoista tehtyä metagenomista aineistoa. Siis suoliston sisällöstä löytyviä geenejä ja niiden perusteella pääteltyä mikrobilajistoa ja -metaboliaa.

Koska mikrobinäytteet antaneista 1 074 belgialaisesta oli selvitetty myös elämän laatua ja depressiohistoriaa, voitiin tutkimuksessa tarkastella suolistomikrobiston ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä. Lisäksi saadut tulokset validoitiin riippumattomalla 1 070 ihmisen aineistolla.

Tulosten mukaan parempi elämänlaatu korreloi suolistossa elävien butyraattia tuottavien Faecalibacterium- ja Coprococcus-sukuihin kuuluvien bakteerien kanssa. Lisäksi Coprococcus- sekä myös Dialister-suvun bakteerit puuttuivat depressioon sairastuneiden ihmisten suolistoista.

Tutkimuksessa osoitettiin myös, että mikrobiston geeneistä päätelty kyky valmistaa 3,4-dihydroxyfenylasetaattia, joka on dopamiinin hajoamistuote, korreloi positiivisesti mielenterveyden laatuun. Toisaalta mikrobien valmistama γ-aminobutyraatti assosioitui depressioon.

Kaiken kaikkiaan tämän kaltainen tutkimus ei osoita syy-seuraussuhdetta, mutta tarjoaa mielenkiinoista korrelatiivista tietoa, jonka perusteella voidaan johtaa hypoteeseja tulevaisuuden syy-seuraussuhdetta testaavia tutkimuksia varten. Tällaisenakin nyt julkaistu tutkimus kuitenkin vahvistaa käsitystä ihmisten mielen ja suolistomikrobiston välisestä merkittävästä yhteydestä.

Samalla tutkimus osoittaa uteliaisuuden ohjaaman perustutkimuksen valtavan merkityksen kehityksen alkuunpanijana. Nyt tehdyillä löydöksillä on paitsi itseisarvoinen mielenkiintonsa, niin myös uutta lääketieteellistä soveltavaa tutkimusta avaava merkitys.

Tarkoitan tällä sitä, että mikäli nyt havaittu korrelaatio johtuu syy-seuraussuhteesta, voidaan mielenterveyden ongelmiin tulevaisuudessa hakea ratkaisua myös kohteesta, jonne ei ihan ensimmäiseksi olisi tullut mieleen katsoa - eli suolistomikrobiston tarkoituksellisesta muokkauksesta. Ilman uteliaisuutta ja siihen perustuvaa tutkimustyötä ei tämäkään mahdollisuus olisi koskaan avautunut.

Vai arveleeko arvoisa lukijani, että ilman nyt nähdyn kaltaista tutkimustyötä joku olisi lähtenyt rahoittamaan hakemusta, jossa olisi ehdotettu mielenterveysongelmien ratkaisuksi suolistomikrobiston muokkausta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Likaista, sanoi media
Elämänkumppaneina virukset
Ihminen - superorganismi