Keskisarja nimittäin totesi, että "jos erottavat mokomalla perusteella ryhmästä tai eduskunnasta, lähden hyvillä mielin kirjoittelemaan 1700-luvun ihmisten historiaa". Eli hän palaisi takaisin varsinaisen ammattinsa pariin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on aikonut keskustella asiasta Keskisarjan kanssa, koska "kun kansanedustaja on kutsuttu Presidentinlinnaan, kutsua olisi syytä noudattaa". Sen sijaan puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on korostanut kokoontumisen vapautta ja sanavapautta, joten "jokainen tietysti viime kädessä toimii niin kuin toimii".
Nähtäväksi jää, miten tämä myrsky vesilasissa lopulta päättyy. Selvää kuitenkin on jo tässä vaiheessa se, että 612-tapahtuma on jo nyt saanut julkisuutta enemmän kuin sen järjestäjät olisivat voineet edes toivoa.
* * *
Julkisuutta saivat myös Donald Trump ja Vladimir Putin. Ensin mainittu nimittäin uhkasi sosiaalisessa mediassa, että jos palestiinalaisten terroristijärjestö Hamasin viime vuoden lokakuussa ottamia "panttivankeja ei vapauteta ennen tammikuun 20. päivää vuonna 2025, jolloin ylpeästi otan vastaan Yhdysvaltain presidentin viran, helvetti pääsee irti Lähi-idässä niitä kohtaan, jotka ovat vastuussa näistä rikoksista ihmisyyttä vastaan".
Nähtäväksi jää, miten terroristit reagoivat USA:n tulevan presidentin uhkaukseen. Omalta osaltani epäilen, etteivät he lotkauta korvaansakaan.
Sen jälkeen näemme, miten Trump toteuttaa uhkauksena. Vai tuliko hän vaatimuksellaan syöneeksi oman uskottavuutensa jo ennen virkaan astumistaan?
* * *
Putinin saama julkisuus taas liittyy venäläiseen oligarkkiin Konstantin Malofejeviin, jonka mukaan Vladimir Putin hylkää Trumpin valitseman tulevan USA:n erikoislähettiläs Keith Kelloggin rauhansuunnitelman, ellei "pöydällä ole koko Eurooppa".
Hänen mukaansa Putin neuvottelisi rauhasta vasta, kun USA on perunut päätöksensä sallia amerikkalaisilla ohjuksilla iskut Venäjän maaperälle ja Volodymyr Zelenskyi on syrjäytetty Ukrainan hallinnosta. Kumpikaan ehto tuskin tulee täytetyksi ainakaan USA:n vaatimuksesta.
Vielä vähemmän tulee toteutumaan Putinin ajatus siitä, että Ukrainan taisteluiden lopettamisen yhteydessä sovittaisiin pitkän aikavälin rauhasta ja laadittaisiin jonkinlainen yleinen sopimus globaalista järjestyksestä. Siis vähän samaan tapaan kuin toisen maailmansodan loputtua järjestetyssä Potsdamin kongressissa, jossa luotiin pohja kylmälle sodalle sopimalla Euroopan jakamisesta sodan voittaneiden suurvaltojen kesken.
Tosiasia nimittäin on, ettei Putinin Venäjä ole enää mikään supervalta. Eikä sillä siitä syystä ole paluuta sellaiseen asemaan, joka Stalinin Neuvostoliitolla oli 79 vuotta sitten, vaikka maan suuruudenhullu diktaattori sellaisesta haaveileekin.
