perjantai 19. marraskuuta 2021

Elorannan uusi avaus murtaisi työnantajan asemaa

Ammattiyhdistysjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti 55 vuotta täyttäneille subjektiivista oikeutta lyhentää työpäiviään omalla kustannuksellaan. Ehdotus on mielenkiintoinen, sillä Elorannan mukaan sitä seuraisi "myöhempi eläköityminen, vähemmän tarvetta työkyvyttömyyseläkkeelle, parempi työssä jaksaminen, kohoava työhyvinvointi ja tuottavuus"

Niinpä hän väitti, että ehdotuksen kiinnostaisi myös työnantajaa. Ja kyseli että "onko uskallusta lähteä katsomaan kortit".

Erityisen mielenkiintoisen Elorannan ehdotuksesta tekee se, että siinä puututtaisiin työn maksajan oikeuteen määrittää yksi aivan oleellinen työnteon ehto. Tähän astihan se on ollut työnantaja, joka on määrittänyt työpäivän pituuden ja sitä kautta organisoinut yrityksensä toiminnan. 

Jos nyt työntekijälle tulisi subjektiivinen oikeus päättää työpäivänsä pituudesta, päädyttäisiin helposti vaikeuksiin tehtävissä, jotka edellyttävät yhdeltä - ja vain yhdeltä - henkilöltä täyden työpäivän tekemistä. Yksinkertaisimmillaan tämä näkyisi hyvin pienissä eli yhden palkatun henkilön yrityksissä, jollaisissa työnantaja joutuisi työntekijän päätettyä lyhentää työpäiväänsä joko pidentämään omaa työpäiväänsä tai palkkaamaan toisen henkilön tekemään tekemättä jääneet työt - vaikkapa parin tunnin työpäivälle saattaisi kuitenkin olla vaikea palkata sitoutuvaa työvoimaa. 

Samankaltainen ongelma syntyisi myös isompiin yrityksiin, mikäli niissä olisi yhden ihmisen työpanoksella pyöritettäviä tehtäviä. Myös niiden organisointia olisi muutettava samaan tapaan, eli allokoitava tehtävään liittyviä töitä muille työntekijöille. Erityisen hankalaa tämä olisi erityistä ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. 

Toki suurimmalle osalle suuria yrityksiä - joissa on useita henkilöitä hoitamaan kutakin ammattitaitoa vaativia tehtäviä, Elorannan ehdotus toimisi todennäköisesti ilman ongelmia. Mutta luulisin, että sellaisissa tehtävissä työajan lyhentämisestä omalla kustannuksella on mahdollista ja jopa helppoa sopia työnantajan kanssa jo nyt. Siten muutoksen ainoa todellinen seuraus olisi työnantajan oikeuksien kaventaminen siirtämällä hänelle kuuluvaa päätöksentekoa työntekijöille. 

Ja tämä kai Elorannan perimmäinen tarkoitus olikin? Siis työnantajan aseman murtaminen omassa yrityksessään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kysymyksiä Jarkko Elorannalle (SAK)
Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille sen maksajille
Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin

2 kommenttia:

  1. Luulen että tuo on vain vastaveto sille, että teknologiateollisuus ja metsäteollisuus ilmoittivat irtautuvansa nykysestä TES-työehtojäejestelmästä ..

    -jpt-

    VastaaPoista
  2. Elorannan ehdotuksen takana lienee yksinkertaisempi asia. SAK:ta on usein ja aiheellisesti moitittu siitä, että se ei ole aikoihin kyennyt tekemään mitään työelämään positiivisesti vaikuttavia esityksiä. Nyt sitten yriteltiin tällaista, kun muuta ei keksitty. Käytännössä tämä oli kuitenkin huti. Osatyöaikajärjestelyt ovat meillä olleet käytössä iät ja ajat. Yleensä työnantaja niihin myös mielellään suostuu silloin, kun työn luonne sen sallii. Työnantajat nimittäin ymmärtävät hyvin, että firmalle on edullista, että kokenut työntekijä, joka jo osaa hommansa, myös jaksaa tehdä sitä sen ajan kun on työpaikalla eikä vain nuoku tunteja täyteen. Tätä ei kuitenkaan tunnu ymmärtävän Eloranta, jonka ehdotus ei tuonut mitään uutta, ainoastaan turhaa kaavamaisuutta jo olemassa olevaan ja toimivaan käytäntöön.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!