tiistai 23. marraskuuta 2021

Ilmastonmuutoksen torjunta on kallista riskipeliä

Eilinen päivä jäi tämän blogin historiaan. Näin siksi, että sillä oli lukukertoja enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Professorin ajatuksia avattiin peräti 11 209 kertaa. 

Kiitos ennätyksestä kuuluu teidän - arvoisat lukijani - lisäksi epäilemättä myös Renaz Ebrahimille, jonka toivon selviävän performanssinsa megalomaaniseksi kasvaneesta jälkipyykistä ilman suurempia vaurioita. 

* * *

Näiden kiitosten ja toivomuksen jälkeen on syytä palata tavanomaisempiin ajatuksiin eli talous- ja ilmastonmuutospolitiikkaan. 

Näin siksi, että Taloustutkimuksen mukaan koronapandemian jälkeisestä voimakkaasta talouskasvusta, energiavarastojen alhaisesta tasosta ja päästöoikeuksien hinnannoususta seuraava energian kallistuminen kasvattaa suomalaisten kotitalouksien menoja noin 1,6 miljardilla eurolla ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoima vähenee keskimäärin 1,6 prosenttia, joten tulevat palkankorotukset vain kompensoivat energialaskun kasvun.

Suomen inflaatio on viimeisimmän tiedon mukaan noin 3,2 prosenttia. Mikäli taloustutkimuksen arvio pitää paikkansa ja inflaatio pysyy nykyisellä tasolla, tavallisen työtä tekevän ihmisen palkalla saa tulevien palkankorostusten jälkeen energian hinnan kuittaamisen jälkeen noin 1,6 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. 

Siten elinkeinoelämää pystyssä pitävistä tekijöistä kotimainen ostovoima pienenee, mikä heijastuu monenlaisiin asioihin valtion ja kuntien tuloista ja menoista aina yritysten kannattavuuteen ja tarjolla olevaan työn määrään - ellei sitten vientiteollisuutemme kuittaa omalla kasvullaan kotimaisen kysynnän laskua. Tai valtio lisää entisestään yhteistä velkataakkaamme jakaakseen rahaa kansalle.

Tämä kaikki on vain alkusoittoa, mikäli Suomi pitää kiinni maailman nopeimmasta hiilineutraalisuustavoitteestaan. Ja miksi ei pitäisi, kun hallituksessa istuvat juuri ne, jotka sitä ajavat. 

Tavoitteenahan on pakottaa elinkeinoelämämme uudistumaan ilmastopaineen alla siten, että sen tuotekehitys tuottaa muita maailman maita nopeammin ilmastoratkaisuja, joita sitten myydään kovaan hintaan maailmalle. Tämä on luonnollisesti toivottavaa, mutta koska kiirehtimällä tapaa tulla vain ns. kusipäisiä lapsia, on todennäköistä, etteivät kaikkien yritystemme tuotekehitysponnistelut johda maailmanvalloitukseen. Siitä huolimatta on varmaa, että ellei ponnisteluiden loppusaldo jää negatiiviseksi, se muodostuu positiiviseksi tai ainakin neutraaliksi. 

* * *

Yksi ensimmäisistä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tehdyistä uusista innovaatioista on ollut hiilikompensaatio. Kuulimme eilen Yleltä, että se on villiä rahastusta, jossa lopputulos saattaa olla hyödytön tai pahimmillaan jopa haitallinen. 

Näin siksi, ettei hiilikauppaan ole sovittu pitäviä sääntöjä eikä kauppatavaran arvoa mitata kunnolla. Lisäksi esimerkiksi metsiin tehtävä kompensaatio saattaa jäädä lyhytaikaiseksi, jos vihreä kulta hakataan. Tosin tässä asiassa Ylen toimittajille on syytä huomauttaa, että siinäkin tapauksessa ainakin varsinainen rakennuspuu säilyttää hiilensä vuosia, vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. 

Ja muistuttaa heitä myös siitä, että metsilläkin on ikänsä, eivätkä ne säily edes hakkaamattomina ikuisesti. Niinpä niiden sisältämä hiilikin palaa ennemmin tai myöhemmin takaisin ilmaan: joskus jopa nopeammin kuin olisi käynyt puutavarana.

Nämä huomiot eivät kuitenkaan vaikuta hiilikauppaa käyviin toimijoihin juuri nyt. Siksi lienee varmaa, että heistä ainakin osa on liikkeellä vain siksi, että on havainnut ilmastohuolen aiheuttaman paniikin tarjoavan mahdollisuuden kerätä kokoon mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon tuohta eli rikkautta. Ja sen me heille nähtävästi myös sallimme.

8 kommenttia:

  1. Mitä tuohon professorin edellisen blogitekstin aiheeseen tulee, kävin juuri vilkaisemassa YLE-Areenasta Sannikan ohjelman tallenteen katsojaluvut, jotka näyttivät lukemaa 422 000.

    Ohjelma osui siis oikeasti kipeään kohtaan, ja vaarana nyt on se, että tähän saakka hyvinkin tiukkaa "poliittisen korrektiuden" -- eli suomeksi sanottuna puhumattomuuden -- kulttuuria edustanut YLE nyt säikähtää, ja tulevaisuudessa suut pannan suppuun vielä nykyistäkin totaalisemmin. Eli totalitaristisemmin.

    Tällaisestahan kielivät esimerkiksi ne anteeksipyynnöt, jotka toimitaja Sannikka suustaan nyt muotoilee -- aivan kuin todellakin olisi ollut journalistinen hyve jos keskustelijat olisi saatu sopuisasti puhumaan ympäripyöreää lässynlässyä. -- Saa nyt sitten nähdä, millaiseen kurinpalautukseen tämä yhteisin verorahoin kustannettu yleensä vain mussupuheisiin pitäytyvä tiedonvälityslaitos säikähtyneenä ryhtyy.

    Mitä ilmastokysymyksiin tulee, luuleen että jo lähivuosikymmeninä tulevat isot paradigmat siinä keskustelussa muuttumaan. Jo nyt on merkkejä siitä, että katse kääntyy taivaalta meriin -- ja taitaa olla enemmän kuin mahdollista, että se sen jälkeen siirtyy maahan -- maaperän ongelmiin, ei vain metsien vaan myös viljelymaiden ja -kasvien ongelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattimaisen mielensäpahoittajan tarkoitus oli vain vaientaa ja häpäistä emeritus professori.
      Onneksi suomalaiset tajusivat mikä oli tarkoitus ja tavoite.
      Ylen on syytäkin säikähtää.

      Poista
    2. Olisikin syytä säikähtää. Mutta Ylen asema on turvatumpi kuin Suomen kansan asema, hypätäkseni eilisen blogin aiheesta tämänpäiväiseen. Mikä karmea keksintö olikaan "mediamaksu". -jussi n

      Poista
  2. Kun anti-woke-henki on nyt tullut ulos pullosta Mikael Jungneria ja Jari Sarasvuota myöten, sitä ei ihan helpolla saakaan takaisin, vaikka Yleltä, Hesarilta ja eräiltä ip-lehtien toimittelijattarilta ei taatusti tulevina kuukausina yritystä puutu. Wokeismi ei mitenkään voi nauttia yhteiskunnassa yli 10-20 prosentin kannatusta, ansioton etujoukko on vain pitkään päässyt mellastamaan sen kanssa suhteellisen vapaasti. Pian voi olla myös toinen ääni kellossa. Argumenttien puolesta wokeisteilla ei tietenkään ole mitään mahdollisuuksia täysin avoimessa keskustelussa, siksi nykyisille portinvartijoille tulee vielä kuumat paikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri saapuneen tiedon mukaan Rasmuksen toiminnanjohtaja Ossi Mäntylahti on vapautettu tehtävistään arvosteltuaan Ebrahimiä. Mokoma revari.

      Poista
    2. No niin. Wokeltajatoimittajien täysin yksipuoliset "asiantuntijahaastattelut", joita ei tietenkään saa kommentoida, alkoivat saman tien: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008421644.html

      Poista
  3. Neekeri-sanan voima jyllää vielä tämän päiväisen aiheen päälle. Ovatko muuten pahimmat saastuttajat edes kiinnostuneita suomalaisista ilmastokeksinnöistä? Kiina kyllä voi kopioida jonku hyvän, mutta tekee siitä sadasosahinnalla oman tuotteen, jolla tienaa miljardeja.

    Neekerimaiden väestöräjähdyksen ongelmia emme osaa ratkaista, kun sinne vuosittain syytämämme miljardisumma vain pahentaa niitä.

    VastaaPoista
  4. Herjaava sana ei voi olla paheksuttava tai rangaistava, jos sitä ei kohdisteta nimeltä mainittuun henkilöön. Esimerkiksi "kusipäästä" voi sanoa jotain yleistävää, kunhan ei kohdista sitä julkisesti kehenkään.
    ----------
    Ilmastonlämpenemiskoohotus loppuu paljon aikaisemmin kuin Kiina ja Intia ilmoittavat hiilidioksidineutraliudestaan. Sitä ennen Suomi on poltellut rahaa älyttömästi "vihreään siirtymään".

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!