maanantai 13. toukokuuta 2019

Ilmastonmuutoksessa jälleen uusi käänne

Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja siitä kuinka se aiheuttaa ihmisissä ahdistusta. Jopa alhainen lapsilukumme on pantu sen piikkiin, missä lienee osa totuutta, vaikka suurin syy siihen lieneekin yhteiskunnassamme vallitsevassa hedonistisessa ilmapiirissä.

On siis jälleen kerran tullut aika tarkastella tuon ihmisiä ahdistavan ilmastonmuutoksen kehittymistä sen herkimmällä mittarilla eli arktisella alueella. Tarkemmin sanottuna arktisen merijään eli pohjoisen napajään kokoa proxyna pitäen.

Ihan alussa haluan kuitenkin palauttaa arvoisan lukijani mieleen sen, mitä kirjoitin aiheesta 16. päivänä huhtikuuta: "pohjoisen merijään laajuus... maaliskuun 31. päivänä pienempi kuin kertaakaan mittaushistorian aikana samalla päivämäärällä.

Jään sulamisvauhti jatkui ripeänä aina huhtikuun 10. päivän asti, jolloin sen laajuus oli erittäin paljon pienempi kuin minään muuna vuonna. Sen jälkeen vuosien välinen ero alkoi supistua, mutta edelleen ollaan siinä tilanteessa, että pohjoinen napajää on varsin merkittävästi pienempi kuin aiempina vuosina."

Tänä aamuna voin kertoa ainakin jääkarhujen kannalta sen iloisen uutisen, että pohjoisen napajään laajuus ei enää ole mittaushistorian pienin, vaan "vasta" toiseksi pienin. Se oli nimittäin 11. päivänä 12,432 miljoonaa neliökilometriä kun vuoden 2016 samana päivänä sen laajuus oli 12,348 miljoonaa neliökilometriä.

Nähtäväksi jää miten arktisen merijään laajuus kehittyy jatkossa, sillä edelleen on mahdollista että se "saavuttaa ensi syyskuussa - jolloin jään koko on pienimmillään - uuden ennätyksen". Edellinen eli voimassa oleva tilastominimihän on vuodelta 2012.

Olen aiemmin todennut myös, että pidän arktisen merijään laajuutta luotettavampana ilmaston proxyna sen pinta-alaa, koska sen mittaaminen on yksiselitteisempää. Niinpä olen seurannut sen koon vaihteluita kuukausittain. Niin myös huhtikuun osalta.

Ottaen huomioon, että arktisen merijään laajuus oli tilastojen mukaan koko huhtikuun ajan selvästi pienempi kuin minään muuna vuonna oletin että sama koskisi myös sen pinta-alaa. Yllätykseni oli suuri kun huomasin, ettei asia ollutkaan näin: napajään pinta-ala oli ollut vuoden 2007 huhtikuussa kulunutta huhtikuuta pienempi; ei paljon, mutta noin 0,25 prosenttia kuitenkin.

Jääkäämme siis jännityksellä odottamaan kuinka kiihtyväksi arveltu ilmastonmuutos sulattaa pohjoisen napajäämme: palaako sen laajuus ehkä jo huomenna ajankohtaan nähden tilastohistorian pienimmäksi ja seuraako sen pinta-ala kesän aikana laajuutta ja sulaa niin ikään tilastojen ykköseksi pienuudessaan? Vai käykö sittenkin niin, että vuosi 2012 saa pitää arktisen napajään minimikoon ennätyksensä myös kuluvan syyskuun jälkeen eikä arktinen napajää ala sittenkään sulaa yhä kiihtyvällä nopeudella vaan noudattaa jotain toista eri perustein hahmotelluista kehityskuluista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutos. Nyt?
Arktinen napajää sulaa kiihtyvällä tahdilla - vai sulaako?
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä

14 kommenttia:

  1. Tämmöinen nostoväen yksinkertainen (meinasin sanoa tyhmä) tykkijulli rupesi luettuaan pohtimaan:
    - Mitä eroa on vaihtelevasti käytetyillä termeillä laajuus / pinta-ala?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvittele reikäjuuston leikkuupintaa. Silloin pinta-ala on juustosta muodostuneen alueen koko (eli reiät on poistettu). Vastaavasti laajuuteen on laskettu sekä juustoiset että reikäosat leikkuupinnasta.

      Poista
  2. Mitä kaikkea eri tiedonalueiden dataa meillä on tukemassa sellaista mallia, jonka mukaan ilmasto saattaisi olla jollakin pidemmällä välillä pikemminkin viilenemässä kuin lämpenemässä ja kuinka yleisesti tiedeyhteisö jakaa tällaisen mahdollisuuden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin pitkällä aikavälillä tulee jääkausi johtuen avaruudellisista ilmiöistä. Tätä ei käsittääkseni kukaan kiistä.

      Lyhyemmällä aikavälilläkin avaruudelliset ilmiöt ovat merkittäviä. Näistä saa parhaimman kuvan katselemalla esimerkiksi noita alempana mainittuja Youtube-juttuja (ainakin siellä mainittu Samuli Helama on kovan luokan nuori tutkija ja hänen löydöksensä on julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa).

      Gallupia tutkijoiden näkemyksistä en tiedä tehdyn, mutta ainakin suomalaiset puiden vuosilustotutkijat ovat ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen suhteen käsittääkseni aika skeptisiä.

      Poista
  3. Ja ennenkaikkea, mitä muuta mätäkuun tarinoiden lisäksi meillä on osoittamaan (mahdollisesti) lämpenevän ilmaston tuhoisuudesta Maapallolle? Maapallon luontohan on pärjännyt paremmin lämpiminä aikoina, huonommin kylminä kausina.

    Miksi tämä 1900-luvulla esiintynyt lämpenemistrendi olisi massiivinen poikkeus Maapallon historiassa? Minun tietääkseni tätä tukemaan ei ole kuin hatusta, hanskasta tai hihasta vedettyjä arvailuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin aikanaan siitä, mitä ilmastosta tiedetään vähän pidemmällä aikavälillä.

      Poista
  4. Jääarhukanta on nykyisin niin hyvällä tasolla, että niitä metsästetään luonnonsuojelujärjestöjen hyväksyessä metsästyksen:

    https://ilmastotiede.wordpress.com/2017/03/01/miksi-wwf-ja-greenpeace-vastustavat-jaakarhun-suojelua/

    VastaaPoista
  5. Arktisen jään määrä on vaihdellut paljon aikojen saatossa ja sateliittimittaukset taitavat antaa aika vääristyneen kuvan jään määrän muutoksista ja syistä kun asiaa katsotaan pitemmällä aikajänteellä.

    Helsingin yliopiston julkaisu, Kilpisjärvi Notes 26 taustoittaa hyvin pohjoisen sään muutoksia pitemmältä ajalta.


    http://www.helsinki.fi/kilpis/Muut/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf

    VastaaPoista
  6. Oliko Suomen EK-vaalit ilmastovaalit? Ainakin jossakin vaiheessa sellaisesta puhuttiin. No, sellainen ainakin tuloksena näytti saavutetun. Tuolla jengillä äkkiä sitoutumaan 8 muun EU-maan jo allekirjoittamaan ehdotukseen, jossa sitoudutaan: "Eight European countries have called for an ambitious strategy to tackle climate change – and to spend a quarter of the entire EU budget on fighting it."

    https://voiceofeurope.com/2019/05/proposal-to-spend-25-percent-of-eu-budget-on-climate-change/

    Nyt toiseksi äänestyksessä tullut vasemmisto pistämään paremmaksi eli ehdottamaan esim. 10 prosenttia enemmän. Silloinkin luku jäisi vielä prosentuaalisesti alle vasemmiston saaman äänimäärän, eli jää vielä jopa neuvotteluvaraa!

    Lisäbudjettiin rahoitus (lisää vaikka 5%) tutkimukselle: Voiko helvetti jäätyä.

    VastaaPoista
  7. Luentosarja Suomalainen ilmastotodellisuus. Koonnut henkilö nimeltä Pekka Kangas.

    https://www.youtube.com/channel/UCB30JPPmNNdUEto5Udh97Fw

    https://www.youtube.com/watch?v=g6sGvlhYy5I

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!