Sosiaalisen median negatiivisuus kehittyy itsestään

Sosiaalinen media on tunnettu siitä, että siellä kommentoidaan erilaisia asioita lähinnä negatiivisesti. Siksi oli mielenkiintoista havaita amerikkalainen tutkimus, jossa Honkai Mao ja hänen kollegansa tutkivat Reddit-sivustolla käytyjä keskusteluita. 

Tutkimuksessa analysoitiin yli kaksi miljardia kommenttia reilusta kahdesta tuhannesta Reddit-yhteisöstä, minkä seurauksena kävi ilmeiseksi, että kommentit muuttuivat ajan myötä yhä kielteisemmiksi sekä yksittäisten keskusteluketjujen sisällä että myös kokonaisten yhteisöjen piirissä. Tätä kehitystä välitti kommenttien semanttinen ainutlaatuisuus, minkä tutkijat tulkitsivat johtuvan käyttäjien pyrkimyksestä erottautua toisistaan. 

Negatiivisuuden kehitys oli voimakkainta silloin, kun keskustelu alkoi myönteisessä sävyssä. Tutkijat tulkitsivat tämän johtuvan siitä, että kielteiset kommentit poikkeavat erityisen selvästi juuri sellaisessa keskustelussa – mikä tarjoaa mahdollisuuden saada näkyvyyttä negatiivisuuden kautta.

Tutkijat testasivat lopuksi edellä kuvaamaani näkemystään sosiaalisen median keskustelua simuloivassa kokeessa (n = 3 685). Myös siinä osallistujien kommentit muuttuivat ajan myötä kielteisemmiksi, mutta vain silloin, kun heitä kannustettiin olemaan omaperäisiä, ja erityisesti silloin, kun keskustelu alkoi myönteisesti.

* * *

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen median alustojen rakenne on vuorovaikutuksessa ihmisten motiivien kanssa tavalla, joka edistää verkkokeskustelun vähittäistä ajautumista ajan myötä yhä kielteisempään suuntaan. Näin sosiaalisen median negatiivisuus voi kehittyä, vaikka osallistujilla ei olisi edes varsinaista motivaatiota olla kielteisiä. 

Tutkijat myös huomauttivat, että huomion saaminen on helpompaa kielteisyyden kuin myönteisyyden avulla, koska kielteinen informaatio on myönteistä monimuotoisempaa ja vallitsevista normeista enemmän poikkeavaa. Tämän seurauksena käyttäjät julkaisevat keskustelun edetessä yhä todennäköisemmin kielteisiä kommentteja, koska omaperäisten ja ainutlaatuisten puheenvuorojen tuottaminen vaikeutuu. 

Yhteenvetonaan tutkimuksen tekijät totesivat osoittaneensa, kuinka ihmisten motiivit ovat vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen rakenteen kanssa ja muodostavat merkittävän haasteen terveen verkkokeskustelun ylläpitämiselle. 

* * *

Edellä lyhyesti kuvaamani tutkimuksen tulokset olivat sinänsä mielenkiintoiset ja maalaisjärkeen hyvin sopivat. Omalta osaltani toivon, että tämän blogin keskustelupalstalla kirjoituksiini kantaa ottavat henkilöt huomioisivat käsittelemäni tutkimuksen tulokset. Eli pyrkisivät suhtautumaan toisiinsa positiivisesti ja negatiivisestikin asioita kommentoidessaan korvaisivat henkilöön käyvät hyökkäykset perustellulla argumentoinnilla. 

Viime kädessä kyse on tietenkin sananvapaudesta ja sen oikeutuksesta. Ikävien yhteiskunnallisten asioiden esille tuominen on ikävää – ja joskus jopa vaarallista – poliittis-hallinnolliselle nomenklatuuralle, ja siksi sanan säilää on syytä käytettää siten, ettei aina sensurointia etsiville anneta (teko)syitä ilmaisuvapauden rajoittamiselle. 

Tällä en tarkoita, etteikö mitä tahansa asioita voisi kritisoida. Kyllä voi – ja tarvittaessa myös pitää – mutta samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen tapaan, jolla se tehdään. Lisäksi on hyvä muistaa, että hyvin perusteltu kannanotto on aina paljon tehokkaammin vastaanottajaan – tai ainakin sivullisiin – vaikuttava kuin pelkkä negatiivinen puuskahdus. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Venäjän ahdinko herätti trollit ja lisäsi ydinsodan vaaraa
Sofia Virran ja Wille Rydmanin vilpitön suhde
Yllättävää älykkyyttä

Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

Petteri Orpon (kok) hallitus toi eilen eduskunnan hyväksyttäväksi peräti kolme lakiesitystä. Tästä syystä niiden valmistelua johtanut ja eduskunnassa asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen, että "meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai". 

Lakiesitysten tarkoituksena on järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ottamalla käyttöön kansalaisuuskoe, tehostamalla laittomasti maassa olevien karkottamista ja maahantulokieltoa sekä hyödyntämällä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Kansalaisuuskokeen tarkoituksena on varmistaa, ettei Suomen kansalaisuutta myönnetä ilman hakijan perehtyneisyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tosin tentin läpäistäkseen kansalaisuuutta hakevan henkilön osaamisen ei tarvitse olla kovin kummoista, sillä monivalintakokeen läpäisyyn riittää jo se, että onnistuu valitsemaan oikean vaihtoehdon seitsemään kymmenestä kysymyksestä.

Sisäministerin mukaan hallitus "edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään". Ja siksi kotouttamisrahoja suunnataan jatkossa entistä tarkemmin Suomen kansalliskielten opetukseen – mistä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. 

Maasta karkottamisen osalta hallitus pyrkii siihen, että karkotuspäätökset saataisin toteutettua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin. Lisäksi maahantulokiellon perusteeksi lisätään kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – tämä koskee myös EU:n alueelta Suomeen pyrkiviä henkilöitä. 

Kolmas muutos on lähinnä tekninen. Siinä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin siirtämisen Unionin ulkopuoliseen maahan. Mainio asia tämäkin, kunhan tulevaisuus vain tulisi ennen kuin on myöhäistä.

* * *

Minun nähdäkseni kaikki hallituksen eiliset esitykset ovat hyviä ja tarpeellisia – elleivät suorastaan välttämättömiä – edellytyksiä sille, että maahanmuutto muuttuisi nykyisestä taakasta Suomen kannalta järkeväksi. Ja siksi on syytä tarkkailla, miten eduskunta suhtautuu niihin. 

Lienee tietenkin odotettavissa, että laitavasemmiston kansanedustajat suhtautuvat ainakin osaan esityksistä kielteisesti. Jos ja kun näin käy, se ei muuta Vasemmistoliitosta ja Vihreistä jo aiemmin syntynyttä kuvaa maassamme marssivana viidentenä kolonnana. 

Sen sijaan on jännittävää seurata, mitä tapahtuu hallituksen sisällä – erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmissä – sekä opposition pääpuolueissa SDP:ssä ja Keskustassa. Löytyykö niistäkin – ja jos löytyy, kuinka useita – halukkaita osallistumaan viidennen kolonnan toimintaan. 

* * *

Sivumennen sanoen ja aiheeseen väljästi liittyen: kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) lohkaisi eilen sosiaalisessa mediassa varsin sattuvasti. Hän nimittäin laukaisi, että "On melkoinen veivaus, että ensin houkutellaan maailmalta pienituloisia pienituloisiksi Suomeen ja sitten ihmetellään, miten suuresti pienituloisuus onkaan kasvanut".

Tämän ihmetyksen näyttäisi jakavan myös professori Heikki Hiilamo, joka totesi maahanmuuton olevan köyhyyden lisääntymisessä "merkittävä tekijä. Työmarkkinoilla on tapahtunut muutos, jossa matalapalkka-ammateissa on yhä enemmän maahanmuuttajia". 

Lisäksi professori totesi asiaan vaikuttavan myös sen, että maahanmuuttajat asuvat isolta osin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat suhteellisen isot. Mitäpä tähän enää lisäämään mitään muuta kuin, sen, että meillä julkinen valta suorastaan kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia vastikkeettomia tukia myös muiden maiden kansalaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Terrorismivaroitus
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Iltalehti unohti kertoa vihreän asiantuntijan taustan

Iltalehti julkaisi eilen varoituksen, joka koski Petteri Orpon (kok) hallituksen Perussuomalaisten johdolla ajamaa uutta koetta, jossa testattaisiin kansalaisuutta hakevan ihmisen yhteiskuntatietoisuutta. Siis arvioitaisiin suomalaiseksi haluavan henkilön ymmärrystä sellaisista asioita kuin suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja keskeisestä lainsäädännöstä, perus- ja ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta sekä Suomen historiasta ja kulttuurista.

Jutussa oli haastateltu keskuskauppakamarin maahanmuuton ja osaamisen johtavaa asiantuntijaa, Suvi Pulkkista, joka tyrmäsi uuden kokeen ja sen tarpeellisuuden. Erityisesti hän kaipasi sellaisia kansalaisuuskokeita, joissa testattaisiin asioiden ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ymmärtämisen sijaan erilaisten yksityiskohtien ulkoa opettelemista – esimerkkinä kyky nimetä Suomen pääkaupunki tai maamme itsenäistymisvuosi. 

Jutussa jäi kertomatta, että asiantuntija Suvi Pulkkinen on vihreä aktiivipoliitikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Enkä siksi ole lainkaan hämmästynyt hänen lausunnostaan, sillä onhan se kuin suoraan vihreiden poliittisesta pelikirjasta otettu.

Siihen Pulkkisella on tietenkin oikeus, ei siinä mitään. Mutta Iltalehden olisi rehellisyyden nimissä pitänyt kyllä kertoa haastateltavansa poliittisesta aktiivisuudesta. Tai ainakin mainitsevan, miksi se on salattu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisuuskoe
Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Kansalaisuuskoe

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden ymmärtämistä. Sen varmistamiseksi tullaan jatkossa järjestämään kokeita niille, jotka haluavat Suomen kansalaisuuden. 

Näissä kansalaisuuskokeissa selvitetään hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja periaatteista sekä yksilön oikeuksista että velvollisuuksista. Kysymykset tulevat perustumaan ministeriön – yleisesti saataville tulevaan – oppimateriaaliin ja koskevat esimerkiksi yhteiskuntamme arvoja, lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja historiaa.

Erityisen tärkeä seikka on se, että koe suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä, mikä varmistaa vähintään yhden kansalliskielemme osaamisen. Sen sijaan ainakin omia kulmakarvojani nostatti se, että asiasta kertoneen lehtiartikkelin mukaan koe tehtäisiin sähköisesti, mikä saattaa avata mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Toivon mukaan ne kuitenkin pystytään tavalla tai toisella estämään. 

Kokeesta voidaan vapauttaa henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon. Tämä on tärkeää, koska näin ulkomailla (paitsi Ruotsissa?) suoritetut opinnot eivät kelpaa kansalaisuuden perusteeksi.

* * *

Kansalaisuuskoe on osa hallitusohjelmaa ja siten kaikkien Petteri Orpon (kok) kabinetissa edustettujen puolueiden hyväksymä. Siten se on jatkoa aiemmille maahanmuuton järkeistämistoimille, joista kansalaisuuden saamisen kiristykset muodostavat vain osan. 

Niistä ensimmäinen tuli voimaan lokakuun 1. päivänä vuonna 2024, jolloin kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika Suomessa piteni kahdeksaan vuoteen. Toinen muutos tuli voimaan noin viikko sitten, jolloin järkeistettiin muun muassa nuhteettomuusedellytyksiä ja toimeentulovaatimuksia. 

* * *

Kansalaisuuskokeen sisältävä ehdotus kansalaisuuslaista on nyt lähetetty lausunnoille, joiden määräaika on ensi helmikuussa. Sen jälkeen siihen tehdään mahdollisesti muutoksia ja se viedään Eduskunnan hyväksyttäväksi vielä ensi kevään aikana.

Lopuksi haluan alleviivata sitä, että edellä käsittelemäni muutokset ovat sen seurausta, että viime vaaleissa Suomen kansa mahdollisti nykyisen hallituksen valtaannousun. Toivoa sopii, että suomalaiset ymmärtäisivät myös jatkossa valita itselleen järkeviä kansanedustajia puolueista, jotka kykenevät korjaamaan maahanmuuton kaltaisia valtavia riskejä suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen asukkaille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Humanisteilla on näytön paikka
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen
Terroristeja Suomeen?

Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?

Yksi ihmiskunnan suurista arvoituksista on, miksi nykyihminen säilyi hengissä, kun läheiset sukulaislajit – neandertalilaiset ja denisovalaiset – katosivat. Kalifornian yliopiston tutkija Renaud Joannes Bouyay kollegoineen on tuoreessa tutkimusraportissaan esittänyt syyksi sitä, että ihmisaivot olisivat kehittyneet kestävämmiksi lyijyn vaikutuksia vastaan. Tämä suojasi niitä myrkyllisiltä vaurioilta, joita varhaiset hominidit saattoivat saada juomavedestä tai ravinnosta, ja mahdollisti monimutkaisempien ja yhteisöllisempien yhteiskuntien synnyn.

Tutkimus yhdisti fossiilihampaisiin perustuvaa todistusaineistoa ja laboratoriossa kasvatettuja aivo-organoideja. Jälkimmäiset ovat pieniä aivokudospalloja, jotka jäljittelevät ihmisaivojen kehitystä.

Tutkimusta johtaneen Alysson Muotrin ryhmä analysoi 51 muinaista hammasta ja löysi lyijyjäämiä 73 prosentista näytteitä, myös varhaisilta ihmisiltä ja apinoilta. Tämän tiedon perusteella he muokkasivat organoideja sisältämään joko nykyihmisen tai neandertalilaisen version geenistä, joka ohjaa hermoston kehitystä. 

Kun nämä organoidit altistettiin pienille määrille lyijyä, arkaaiset “miniaivot” kärsivät erityisesti alueilla, jotka liittyvät kieleen ja kommunikaatioon. Nykyihmisen organoidit sen sijaan selvisivät lähes vahingoittumattomina.

* * *

Muotrin mukaan tulokset viittaavat siihen, että luonnollinen lyijyaltistus saattoi ohjata evoluutiota: ihmiset, joiden aivot kestivät myrkkyä paremmin, kykenivät rakentamaan tiiviimpiä ja tehokkaampia yhteisöjä – ja siten selviytymään. Hänen mukaansa "evoluutio kääntää joskus vastoinkäymiset eduksi".

Muotrin teoria on kiehtova, mutta – kuten tieteessä yleensäkin – sille löytyy epäilijöitä. New Yorkin yliopiston antropologi Shara Bailey huomauttaa, ettei hampaista ole varmaa näyttöä siitä, että altistus olisi tapahtunut varhaislapsuudessa, jolloin vaikutus aivoihin olisi suurin. Myös Helsingin yliopiston neurotieteilijä Takashi Namba pitää tuloksia kiinnostavina, mutta varoittaa, ettei organoidien käyttäytyminen välttämättä täysin vastaa todellisten aivojen kehitystä.

Silti tutkimus herättää kiehtovan ajatuksen: ihmislajin sosiaalinen ja älyllinen etumatka saattaa olla seurausta siitä, että esi-isämme oppivat elämään myrkyn kanssa – ja jopa hyötymään siitä evoluution kautta. Se jää kuitenkin nähtäväksi, kestääkö tämä ajatus niitä kokeita, joissa sen oikeellisuutta testataan uusilla tavoilla, mitä ikinä ne sitten lienevätkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikkalaisia ihmisiä ja apinaihmisiä
Historiallinen ihmisryhmien sulautuminen
Kumulatiivisen kulttuurin alku

Hiiriä ja maahanmuuttajia

Väkivalta on Suomessa ja muissa länsimaissa yleisesti tuomittua ja kriminalisoitua, mutta siitä huolimatta eräät sen tyypit ovat lisääntyneet nopeasti epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Nuorison osalta erityisen ongelmallista on erilaisten porukoiden tai jengien muihin kohdistama väkivaltainen ryöstörikollisuus, johon liittyy usein myös uhrien nöyryyttämistä. 

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että yhdysvaltalaiset tutkijat – Magdalene Agdej ja kumppanit  – ovat julkaisseet tutkimustietoa siitä, miten väkivallan näkeminen vaikuttaa hiirten käyttäytymiseen. He asettivat tutkimukselleen hypoteesin, jonka mukaan sosiaalinen tuttuus aggressiivisen yksilön kanssa on ratkaisevaa havaitsijan hermoverkkojen aktivoitumiselle, joka puolestaan altistaa aggressiolle. 

Sitä testatakseen he loivat uuden sosiaalisesti välittynyttä aggressiota mittaavan koejärjestelyn, jossa hiiret seurasivat kahteen osaan jaetussa häkissä joko tuttujen tai vieraiden hiirien hyökkäyksiä tuntemattomia hiiriä vastaan, ja saivat sen jälkeen seurakseen uuden vieraan hiiren. Näin toteutettujen kokeiden tuloksena tutkijat havaitsivat, että itselleen tutun hiiren harjoittamaa väkivaltaa nähneiden uroshiirten aggressiivisuus sen seuraksi asetettua vierasta hiirtä kohtaan lisääntyi merkitsevästi. 

Sen sijaan väkivaltainen käyttäytyminen ei lisäännyt naarashiirten väkivaltaisuutta. Eikä sitä tehnyt myöskään väkivallan näkeminen uroksilla silloin, kun sitä oli harjoittanut vieras hiiri. 

Tutkijoiden tulokset osoittivat siten, että väkivallan harjoittajan sosiaalinen tuttuus vaikuttaa oleellisesti uroshiirten aggressiivisuuteen vieraita yksilöitä kohtaan. Lisäksi he osoittivat, että tätä käyttäytymistä säätelee tietty aivojen osa, jonka toimintaan vaikuttavilla biokemiallisilla käsittelyillä voitiin estää tai lisätä hiirten aggressiivisuuden kehittymistä edellä kuvatuissa koejärjestelyissä.

* * *

Tutkimus itsessään ei luonnollisesti kerro vielä mitään erilaisten ihmisjengien harjoittamasta väkivallasta. Se tarjoaa kuitenkin mielenkiintoista taustatietoa toisen nisäkäslajin käyttäytymisestä tilanteessa, joka monella tavalla muistuttaa – ja saattaisi selittää – nuorten maahanmuuttajien harjoittamaa järjetöntä väkivaltaa sekä sen nopeaa leviämistä länsimaisissa yhteiskunnissa.

Siksi tämä tutkimus on syytä huomata myös ihmistieteiden puolella. Ja samalla pohtia, olisiko siitä yhdeksi lähtökohdaksi yritettäessä ymmärtää – tai jopa ehkäistä – tiettyjen maahanmuuttajaryhmien parissa nopeasti levinnyttä vastenmielistä käyttäytymismallia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuorison tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet peräti 40 prosentilla - maahanmuuttajataustaiset hyvin edustettuina
Muslimien parissa esiintyvän mielenvikaisuuden syyt tulisi selvittää
Polarisaatio lisää etnisten konfliktien riskiä

Luonnonsuojelu ja eliöiden sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on tullut yhä useamman ihmisen huoli tai suoranainen murhe. Siihen on syynä osittain luonnonsuojelua lobbaavien kansalaisjärjestöjen toiminta, mutta peloille on myös tieteellisiä perusteita. 

Toisaalta ainakin itselleni on syntynyt sellainen epäilys, että ihmiset kuvittelevat eliöiden ja eliöyhteisöjen olevan jollain tavalla erittäin stabiileja ja sopeutumiskyvyttömiä. Eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, että evoluutio sopeuttaa kaikkia eliöitä sellaiseen ympäristöön, joka niitä ympäröi. Ja samalla vähentää eliölajien sukupuuttoriskejä.

Tästä syystä oli mielenkiintoista lukea Saksassa tutkijana toimivan Elizabeta Briskin ja hänen kumppaneidensa julkaisema tutkimusartikkeli, jossa raportoitiin tähän mennessä laajimmasta selvityksestä siitä, miten eliöt sopeutuvat ihmisen muovaamaan ympäristöön. Tutkimuksessa tarkasteltiin Itämeren eteläosissa elävää sinisimpukkaa sekä kahta katkalajia.

Koeasetelmassa verrattiin toisiinsa kunkin lajin erilaisia populaatioita - eli yksilöitä kerättiin kustakin lajista sekä suojelluista ja ihmisen muokkaamista elinympäristöistä. Sen jälkeen niiden kykyä sietää veden suolapitoisuutta sekä veteen liuenneen hiilidioksidin osapainetta näiden lajien luonnonmukaisessa (14-16 °C lajista riippuen) ja epäluonnollisen korkeassa (25-27 °C) veden lämpötilassa. 

Nämä analyysit paljastivat - sinänsä odotetusti - että muokatuista elinympäristöistä peräisin olevat populaatiot suoriutuivat stressaavissa olosuhteissa yleensä paremmin kuin suojelluista elinympäristöistä tulevat populaatiot. Eikä siinä kaikki, sillä eniten muokatuista elinympäristöstä peräisin olevat yksilöt osoittautuivat kaikkia muita kestävimmiksi. 

Tulostensa perusteella tutkijat totesivat, että eliöiden populaatiot sopeutuvat elämään ympäristöissä, joita ihmistoiminta muuttaa. Näin tulee käymään mitä ilmeisimmin myös siinä tapauksessa, että maapallon ilmasto lämpenee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. 

Tutkijat eivät kuitenkaan tulleet maininneeksi raportissaan, että he tulivat samalla falsifioineeksi monien ihmisten ja erityisesti luonnonsuojelijoiden näkemyksen eliöiden ominaisuuksien staattisuudesta. Ja siten tuottaneeksi tieteellistä tietoa, jonka pitäisi vähentää ihmisten murhetta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monimuotoisuus tautien taustalla
Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) ilmoitti eilen hyvistä uutisista. Hänen mukaansa hallitus aikoo pidentää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa nykyisestä viidestä kahdeksaan vuoteen ja sen laskenta alkaa vasta oleskeluluvan saamisesta. Lisäksi tähän aikaan hyväksyttävää oleskeluaikaa ulkomailla lyhennetään nykyisestä sekä turvapaikanhakijoille annettavan vastaanottorahan ja käyttörahan määrää vähennetään. 

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin hallitus aikoo lisätä myös perustettavan kansalaisuuskokeen läpäisemisen. Ja turvapaikasta on tarkoitus tehdä aina väliaikainen sekä niin lyhyt kuin EU:n lainsäädäntö sallii. Eikä jatkossa ole enää mahdollista siirtyä turvapaikanhakijasta työperusteiseksi maahanmuuttajaksi. 

Edelleen sisäministeri linjasi, että pakolaisasema eli turvapaikka voitaisiin jatkossa jättää myöntämättä tai lakkauttaa, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle, hän on syyllistynyt erityisen törkeään rikokseen, jos hän syyllistyy tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen, rikokseen ihmiskuntaa vastaan tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon.

Turvapaikkakäsittelyä aiotaan myös nopeuttaa rajamenettelyllä, jonka aikana turvapaikanhakija ei saa poistua hänelle määrätyn vastaanottokeskuksen läheisyydestä. Ja ulkomaalaislakiin on tarkoitus sisällyttää nopeutettu menettely, jonka perusteella kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Sitä on tarkoitus soveltaa henkilöihin, joiden katsotaan olevan uhaksi kansalliselle turvallisuudelle sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamiseksi.  

Näiden muutosten lisäksi on Leena Meren (ps) johtamassa oikeusministeriössä valmisteltu esitys rikoslain muuttamiseksi koskien naisen ja tytön sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun säätämistä rangaistavaksi. Tämä laki on merkittävä - paitsi ihmisoikeuksien itsensä perusteella - myös siksi, että se vähentää Suomen houkuttelevuutta sellaisten turvapaikanhakijoiden joukossa, jotka haluavat silpoa tytärtensä sukuelimet ja jotka käytännössä muodostavat leijonanosan Suomeen saapuvista elintasopakolaisista. 

Kaiken kaikkiaan hallituspuolueet ovat näillä päätöksillä aikeissa toteuttaa juuri niitä asioita, joiden perusteella suuri osa nykyisten hallituspuolueiden äänestäjistä on äänestänyt viime eduskuntavaaleissa. Tähän kun vielä lisätään kehitysapuun käytettävien verovarojen miljardileikkaus, on äänestäjien kerrankin syytä olla tyytyväisiä - edellyttäen tietenkin, että ylle kirjaamani aikeet myös toteutuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja
Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan