Yksi ihmiskunnan suurista arvoituksista on, miksi nykyihminen säilyi hengissä, kun läheiset sukulaislajit – neandertalilaiset ja denisovalaiset – katosivat. Kalifornian yliopiston tutkija Renaud Joannes Bouyay kollegoineen on tuoreessa tutkimusraportissaan esittänyt syyksi sitä, että ihmisaivot olisivat kehittyneet kestävämmiksi lyijyn vaikutuksia vastaan. Tämä suojasi niitä myrkyllisiltä vaurioilta, joita varhaiset hominidit saattoivat saada juomavedestä tai ravinnosta, ja mahdollisti monimutkaisempien ja yhteisöllisempien yhteiskuntien synnyn.
Tutkimus yhdisti fossiilihampaisiin perustuvaa todistusaineistoa ja laboratoriossa kasvatettuja aivo-organoideja. Jälkimmäiset ovat pieniä aivokudospalloja, jotka jäljittelevät ihmisaivojen kehitystä.
Tutkimusta johtaneen Alysson Muotrin ryhmä analysoi 51 muinaista hammasta ja löysi lyijyjäämiä 73 prosentista näytteitä, myös varhaisilta ihmisiltä ja apinoilta. Tämän tiedon perusteella he muokkasivat organoideja sisältämään joko nykyihmisen tai neandertalilaisen version geenistä, joka ohjaa hermoston kehitystä.
Kun nämä organoidit altistettiin pienille määrille lyijyä, arkaaiset “miniaivot” kärsivät erityisesti alueilla, jotka liittyvät kieleen ja kommunikaatioon. Nykyihmisen organoidit sen sijaan selvisivät lähes vahingoittumattomina.
* * *
Muotrin mukaan tulokset viittaavat siihen, että luonnollinen lyijyaltistus saattoi ohjata evoluutiota: ihmiset, joiden aivot kestivät myrkkyä paremmin, kykenivät rakentamaan tiiviimpiä ja tehokkaampia yhteisöjä – ja siten selviytymään. Hänen mukaansa "evoluutio kääntää joskus vastoinkäymiset eduksi".
Muotrin teoria on kiehtova, mutta – kuten tieteessä yleensäkin – sille löytyy epäilijöitä. New Yorkin yliopiston antropologi Shara Bailey huomauttaa, ettei hampaista ole varmaa näyttöä siitä, että altistus olisi tapahtunut varhaislapsuudessa, jolloin vaikutus aivoihin olisi suurin. Myös Helsingin yliopiston neurotieteilijä Takashi Namba pitää tuloksia kiinnostavina, mutta varoittaa, ettei organoidien käyttäytyminen välttämättä täysin vastaa todellisten aivojen kehitystä.
Silti tutkimus herättää kiehtovan ajatuksen: ihmislajin sosiaalinen ja älyllinen etumatka saattaa olla seurausta siitä, että esi-isämme oppivat elämään myrkyn kanssa – ja jopa hyötymään siitä evoluution kautta. Se jää kuitenkin nähtäväksi, kestääkö tämä ajatus niitä kokeita, joissa sen oikeellisuutta testataan uusilla tavoilla, mitä ikinä ne sitten lienevätkään.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikkalaisia ihmisiä ja apinaihmisiä
Historiallinen ihmisryhmien sulautuminen
Kumulatiivisen kulttuurin alku
Tekstit
No, mistä se lyijy sinne muinaismaailmaan olisi tullut...?
VastaaPoistaTämä nyt vaan tuo yhden askeleen lisää. Evoluutio näyttää keksivän ratkaisuja yhteen jos toiseenkin asiaan. Ei tämä oletus, vaikka oikeaksi vahvistettunakin, ansaitse mitään huutomerkkiä.
VastaaPoistaUskovaiset esittää joka asiaan omia satujaan jotka on täysin keksittyjä. Mikään uskonto ei ole totta vaan satua. Ainoa minkä takia on uskontoja on se, että ne keksittiin joka ikinen lievittämään heikkojen ihmisten kuolemanpelkoa kertomalla että kuoleman jälkeen on elämää, jne muuta satuilua.
PoistaEihän neandertalilaiset ole tavallaan mihinkään kuolleet. Rotuna tietysti, mutta nykyihmisellä, paitsi Afrikkalaisilla, on 1-5% neandertalilaisen geenejä. Sehän todistaa aukottomasti, että nykyihmiset ja neandertalilaiset sekoittuivat keskenään ja neandertalilaiset haihtuvat hiljalleen pois. Siitä oli hyötyäkin, koska neandertalilaisilla oli isommat aivot, jotka sitten vaikuttivat nykyihmisen aivoihin ainakin jollain tavalla. Afrikkalaisilla ei tätä etua ollut ja tulokset on nähtävissä.
VastaaPoistaTuo nyt on täyttä huuhaata, monikurttuuri hulluilta "tutkijoilta" Jotka väittää että Suomalaisetkin on samaa kun jotkut kamelin taluttajat. Tuo on helppo todistaa vääräksi teettämällä itselleen geenikartoitus. Minä teetin eikä ole tippaakaan neandertalilaisen geenejä.
Poista