Vierasperäisistä saalistajista

Vieraslajeja pidetään toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja yhtenä suurimmista ympäristöongelmista. Kyse on eliölajeista, joita ei esiinny jollain maantieteellisellä alueella alkuperäisenä, vaan ne ovat päätyneet sinne ihmistoiminnan seurauksena

Käytännössä vieraslajit voivat kilpailla tai risteytyä luonnossa alkuperäisten lajien kanssa, saalistaa niitä tai levittää tauteja ja loisia. Monesti niiltä puuttuvat myös luontaiset viholliset, saalistajat tai loiset, mikä edesauttaa niiden menestymistä uudessa ympäristössä. 

Pahimmillaan vieraslajit voivat hävittää kokonaan alkuperäisiä lajeja, kuten on tapahtunut esimerkiksi valtamerten saarilla, mutta laajemmilla maantieteellisillä alueella niiden kilpailijat ja saaliseläimet sopeutuvat yleensä uuteen tulokkaaseen. Esimerkiksi suomalaiset kotikissat pyydystävät kuukausittain noin miljoona pikkueläintä, joista noin 144 000 on pikkulintuja, mutta ne eivät silti hävitä Suomesta jatkuvasti uusia lajeja.

Australian luonnonmukaisissa ympäristöissä saaliiksi joutuu vuosittain 815 miljoonaa eläintä, joista 56 % saarimantereen alkuperäiseen lajistoon kuuluvia. Lisäksi asutuksen liepeillä kenellekään kuulumattomat kissat tappavat 149 miljoonaa ja ihmisten lemmikit 180 miljoonaa nisäkästä, jotka olivat pääosin saarimantereelle ihmisten mukana kulkeutuneisiin lajeihin kuuluvia.

* * *

Uudessa tutkimuksessa Martin Philippe-Lesaffre ja hänen kumppaninsa tutkivat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat saalislajien haavoittuvuuteen kotikissan saalistukselle Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa kaikissa - Pohjois-Afrikasta peräisin oleva - kotikissa esiintyy vieraslajina. Koeasetelman kannalta oli oleellista erityisesti se, että sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa esiintyy luontaisesti muita pieniä kissapetoja, mutta Australiassa sellaisia ei ole. 

Tutkijat hyödynsivät tutkimuksessaan kokeellisia saalistustietoja sekä koneoppimismalleja kompensoimaan saalistustietojen puutteellisuutta. Näin he pystyivät tunnistamaan eri mantereille ominaisia saalistuksen piirteitä. 

Pohjois-Amerikassa ja Europassa kissat saalistivat eniten lintuja, kun taas Australiassa ne suosivat nisäkkäitä. Saaliiksi joutuneiden lintujen ominaisuudet olivat varsin samanlaisia kaikilla mantereilla, mutta nisäkkäiden ominaisuudet erosivat toisistaan. 

Erot kissojen saalistamien ja niiden rauhaan jättämien nisäkäslajien välillä liittyivät kaikilla kolmella mantereella erityisesti niiden levinneisyyteen ja lisääntymisominaisuuksiin. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa myös eläinten pieni koko lisäsi niiden saaliiksi joutumisen riskiä, mutta Australian nisäkkäiden kohdalla tutkijat eivät havainneet yhteyttä nisäkkäiden koon ja niiden saaliiksi joutumisen välillä. Eli siellä suuret eläimet joutuivat kissojen saaliiksi siinä kuin pienetkin. 

Tutkijoiden mukaan heidän saamansa tulokset korostavat ekologisten ja evolutiivisten tekijöiden merkitystä vieraslajien saalistusvaikutusten arvioinnissa ja luonnonsuojelussa. Lisäksi he pitivät koneoppimisen hyödyntämistä tärkeänä uutena innovaationa pyrittäessä tunnistamaan lajeja, joita vieraspedot uhkaavat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen ja Amerikan lihansyöjät
Arabialaistaustaiset villikissat
Kissauutinen

Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä

Arvoisa lukijani muistanee vielä hyvin keskustelun siitä, mistä koronapandemian aiheuttanut SARS-CoV2 sai  alkunsa. Ja saattaapa muistaa niin sanotun sikainfluenssankin. Ja jokainen lienee kuullut espanjantaudista, joka tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina kymmeniä miljoonia ihmisiä - Suomessakin noin 20 000 ihmistä. 

Kaikkia edellä mainittuja viruksia yhdisti tappavuuden lisäksi se, että ne olivat ihmisiin tarttuneita eläinten viruksia. Se tarkoittaa, ettei ihmisillä ollut niitä vastaan aiemmista tartunnoista saatua immuniteettia, joten elimistö oli lähtökohtaisesti aseeton näitä viruksia vastaan. 

Siksi jo useita kertoja linnuista ihmisiin tarttuneiden influenssavirusten esiintymistä ja evoluutiota seurataan tarkasti. Ja nyt on Kanadassa havaittu, että kettuihin, haisunäätiin ja minkkeihin levinneissä H5N1-lintuinfluenssaviruksissa esiintyy mutaatioita, joiden seurauksena ne pystyvät lisääntymään aiempaa paremmin nisäkkäissä. 

Tarkemmin sanottuna virukset pystyvät näiden mutaatioiden ansiosta sitoutumaan aiempaa paremmin nisäkkäiden ylähengitysteiden soluihin. Tosin niissä ei - ainakaan vielä - esiinny sellaisia mutaatioita, joiden seurauksena influenssavirusten tartuntakyvyn tiedetään olevan kaikista paras.

Tulevaisuudessa onkin jännittävää seurata, kehittyykö nisäkkäissä nyt esiintyvistä viruksista ajan myötä sellaisia kantoja, jotka onnistuvat tarttumaan ihmisiin ja lisääntymään heissä. Jos näin käy, on edessä jälleen uusi lintuinfluenssaepidemia, jonka aiheuttamien kuolemantapausten määrää voidaan toistaiseksi vain arvailla. 

Jotain suuntaa saattaa kuitenkin antaa tieto siitä, että niissä tapauksissa, kun virus on tarttunut linnuista ihmisiin, on kuolleisuus ollut kymmeniä prosentteja. Saattaa kuitenkin olla, että nyt käynnissä oleva virusten muuntuminen eli evoluutio laskee tai nostaa tätä kuolleisuutta. 

Siksi on hyvä, että ihmiskunnalla on pitkä kokemus influenssarokotteiden kehittämisestä - itsekin olen ottanut rokotteen vuosittain jo kymmenien vuosien aikana. Ja siksi myös uudelle viruskannalle pystytään kehittämään ja tuottamaan toimiva rokote alle vuoden kuluttua siitä, kun epidemia on lähtenyt liikkeelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Suloinen salakuljetus Syyriasta Suomeen
Sika-, lintu- ynnä muut influenssat

Terästehdas, hömötiainen ja Rydman

Vihreä siirtymä sai eilen julkisuudessa melkoisen nosteen, kun norjalaisyhtiö ilmoitti aikeestaan perustaa Inkooseen vihreän terästehtaan. Siis sellaisen, joka ei käytä lainkaan fossiilista energiaa, vaan puhtaasti tuotettua vetyä - joka niin ikään tuotettaisiin Suomessa.  

Jos hanke toteutuu, olisi se tietenkin todella iso ja positiivinen asia Suomelle. Vielä ei kuitenkaan kannata nuolaista, sillä mainitulla yhtiöllä ei toistaiseksi ole lainkaan omaa tuotantoa eikä liikevaihtoa - saati rahaa - eikä edes osaamista vety- ja terästehtaiden rakentamiseen.

Nähtäväksi siis jää, onnistuuko norjalaisyhtiö aikomuksessaan vai paljastuuko se aikanaan jonkinlaiseksi vedätykseksi. Tässä vaiheessa kuitenkin vallitsee melkoinen optimismi: poliitikoistamme ainakin Maria Ohisalo (vihr), Annika Saarikkko (kepu), Mika Lintilä (kepu), Timo Harakka (sd), Atte Harjanne (vihr), Anders Adlercreutz (ruots), Arto Satonen (kok), Kai Mykkänen (kok) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) sekä muista toimijoista Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila ja Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ovat asiasta innoissaan. 

On siis syytä toivottaa hankkeelle hyvää onnea ja menestystä. Sekä kaiken varalta varoittaa suomalaisia päättäjiä sinisilmäisyydestä hankkeeseen mahdollisesti pyydettävän julkisen tuen suhteen. 

* * *

Meille on jo jokin aika sitten kerrottu tutkimuksen osoittaneen, että suomalainen metsätalous on ajanut aiemmin erittäin yleisen hömötiaisen erittäin uhanalaiseksi. Tänä aamuna saimme sitten harvinaista herkkua mielipidekirjoituksesta, jossa saksalaisnimen omaava dosenttismies kyseenalaisti väitteen tutkimuksesta löytämillään puutteilla. 

Dosentin ala ei kuitenkaan ole lintutiede eikä edes mitään sinne päin viittaavaa. Siksi päätin katsoa Google-haun avulla, minkälaisella taustalla hän otti kantaa hömötiaiseen. 

Selvisi, että samanniminen henkilö on ainakin kirjoittanut kirjan valkoselkätikasta - siis toisesta uhanalaisesta linnusta. Sekä kritisoinut maamme suurta hirvieläinkantaa metsien monimuotoisuuden tuhoamisesta. Kyseessä näyttäisi siten olevan oikea lintumies ja luonnonsuojelija. 

Saapa siis nähdä, minkälaisen vastauksen linnuista ja ympäristön monimuotoisuudesta kiinnostunut dosentti tulee aikanaan saamaan. Ettei vain maamme luonnonsuojelijoiden välille olisi syntymässä eripuraisia kuppikuntia?

* *  *

Lopuksi täysin vihreään siirtymään tai ympäristönsjuolejuun liittymätön tunnustus siitä, että olin väärässä. Ex-kokoomuslainen Wille Rydman ei nimittäin valinnut uudeksi puolueekseen Liike Nytiä, vaan Riikka Purran Perussuomalaiset. 

Rydmanin uuden viiteryhmän puheenjohtaja totesi siirtymisen jälkeen puolueen kannalta oleellisen: se "oli tietenkin muutaman viikon takainen syyttämättäjättämispäätös. On oleellista, että henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen."

Nähtäväksi jää, miten Rydmanin siirtyminen vaikuttaa asiaan liittyvien puolueiden kannatukseen - eli kuinka moni äänestäjä siirtää kannatuksensa Kokoomukselta Perussuomalaisille. Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka siirtyminen vaikuttaa eräiden muiden kokoomuslaisten tulevaisuuteen: tunteeko esimerkiksi poliittisesti nyt siirtynyttä kansanedustajaa lähellä oleva Atte Kaleva kiinnostusta seurata kollegaansa Riikan siipien suojaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Minne vie Wille Rydmanin tie?
Robottihaukasta ratkaisu hanhiongelmaan
Tavoitteena sähköinen yhteiskunta

Robottihaukasta ratkaisu hanhiongelmaan

Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon siitä, mitä pitäisi tehdä hanhilaumoille, jotka tuhoavat itäsuomalaisten maanviljelijöiden satoja laskeutuessaan ruokailemaan heidän pelloilleen. Tai jotka paskovat kaupunkien puistot käyttökelvottomiksi asukkaille. Tämä tuli mieleeni lukiessani viimeviikkoista Nature-lehteä. 

Siellä oli nimittäin pieni juttu uudesta keinosta vähentää lentokoneisiin osuvien lintujen tuulilaseille tai suihkumoottoreille aiheuttamia vahinkoja. Sellaisethan saattavat johtaa jopa onnettomuuksiin ja siksi lintuparvia torjutaan lentokentillä erilaisilla variksenpeläteillä, mutta myös koulutetuilla haukoilla, jotka ovat erittäin tehokkaita, mutta myös kalliita. Lisäksi ne tarvitsevat lepoa väsyttyään. 

Naturen jutun mukaan hollantilaisessa yliopistossa oli suunniteltu robottihaukka huolehtimaan lentokoneiden turvallisuudesta. Se on haukan näköinen, mutta valmistettu lasikuidusta ja polypropyleenista. 

Tekohaukassa on potkuri siipien etuosassa, ja sitä voi lennättää kaukosäätimellä. Se pystyy myös lentämään taitavammin kuin tavalliset droonit.

Yliopiston tutkijat testasivat keinohaukkaa maatalousalueella parveileviin lintuihin ja huomasivat näiden kauhistuvan aivan kuin kyseessä olisi aito petolintu. Kaikki parvet hajosivat viidessä minuutissa - ja puolessa kokeista jo 70 sekunnin kuluessa. Eivätkä linnut palanneet takaisin ainakaan tuntiin. 

Linnut eivät myöskään tottuneet robottihaukkaan kolme kuukautta kestäneiden testien aikana, joten robottihaukan teho näyttäisi säilyvän myös pidemmällä aikavälillä. Olisikohan tästä ratkaisu myös itäsuomalaisille maanviljelijöille tai Helsingin puistonvartijoille, elleivät hanhet opi laskeutumaan niille varatuille lintupelloille?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luomutuotantoon siirtyminen johti nälänhätään ja valuuttatulojen loppumiseen
Krokotiilit hyötykäyttöön
Haluaisitko miellyttää robottia?

Kolmijalkainen eläin

Hämähäkillä on kahdeksan jalkaa, muurahaisella taas kuusi. Selkärankaisilla on puolestaan neljä jalkaa paitsi jos kaksi niistä on erikoistunut pyrstöksi, käsiksi tai siiviksi - tai surkastunut kokonaan pois. Sen sijaan millään eläimellä ei tiedetä olevan kolmea jalkaa muuten kuin onnettomuuden takia.

Näin on tähän asti ajateltu. Nyt on kuitenkin julkaistu tutkimus, jossa oli tarkasteltu erään papukaijalajin käyttäytymistä sen kiipeillessä. Sen mukaan tutkitut linnut käyttävät syklisiä kolmijalkaisia ​​askeleita kiivetessään - ja niissä nokka toimi kolmantena jalkana. 

Tällöin nokan synnyttämät voimat olivat suuruudeltaan yhtä suuria tai suurempia kuin ihmisten ja kädellisten eturaajojen pystysuoran kiipeämisen aikana synnyttämät voimat. Toisin sanoen ne toimivat pystykiipeilyn aikana kolmantena jalkana. Ja siten papukaija - vaikka ei olekaan kolmijalkainen eläin - toimi aivan kuin se olisi sellainen. 

Taustalla on siten poikkeuksellinen evolutiivinen kehityskulku, joka on mahdollistanut papukaijan sujuvan liikehtimisen pystysuoralla pinnalla ilman rungolla hyppimistä. Tässä suhteessa sen kiipeäminen poikkeaa esimerkiksi tikoista, jotka myös liikkuvat sujuvasti puiden rungoilla, mutta hypähtelemällä. 

Jatkotutkimuksissa selvinnee kuinka papukaijojen hermosto ja lihaksisto ovat muuttuneet mahdollistamaan niiden omalaatuisen kolmijalkaisen kiipeilyn. Ja tulevat miljoonat vuodet kertovat, onko kyseessä sellainen evolutiivinen keksintö, jonka seurauksena funktionaalisesti kolmijalkaisista eläimistä tulee tavallinen näky maapallon eläimistössä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hampaattomia naaraita ja kuolevia uroksia
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Rotat piilosilla

Reviiritapaus Itäkeskuksessa

Linnut ilmaisevat oman reviirinsä laulamalla. Talitintti laulaa titityytä tai tityytä ja mustarastas viheltelee huilumaisia säveliään.

Helsingin Itäkeskuksessa asuvat uussuomalaiset sen sijaan eivät paljon laulele reviireistään. Tuoreen tiedon mukaan he sen sijaan kaappaavat keskenkasvuisia autoonsa, uhkailevat heitä aseilla ja pakottavat haukkumaan itseään sosiaaliseen mediaan.

Tämä nyt esille noussut tapaus oli jatkoa monille muille uutisille, jotka ovat kertoneet siitä muutoksesta, jonka taustalla on niin sanottu turvapaikkapolitiikka, jossa oleellista ei tunnu olevan hädänalaisten auttaminen, vaan prosessia pyörittävän kantaväestön suvaitsevaiseksi väitetty moraaliposeeraus. 

Suomessa asiasta vastaavien sisä- ja ulkoministereiden salkut ovat Vihreillä. Kyseiset ministerit (Ohisalo ja Haavisto) ovat jälleen viestittäneet maailmalle, ettei Suomi tule heidän johdollaan sulkemaan rajojaan kehitysmaalaisten virralta. Ei edes siinä tapauksessa, että sen taustalla olisi samankaltainen hybridisodankäynti maatamme vastaan, kuin parhaillaan on menossa Valko-Venäjän ja EU:n rajalla.  

Arvoisa lukijani muistaa epäilemättä erinomaisesti, kuinka tehokkaasti ex-pääministerin lupaus kotitalonsa luovuttamisesta kantautui Irakiin ja johti vuoden 2015 kansainvaelluksen aikana siihen, että Suomeen saapui hädänalaisten syyrialaisten sijasta joukoittain parempaa elintasoa etsiviä irakilaisia. Niinpä voimmekin seuraavaksi jäädä odottelemaan, millä tavoin sisä- ja ulkoministeriemme kannanotot vaikuttavat Suomeen suuntautuviin tulijavirtoihin. 

Ja millä tavalla he aikanaan vaikuttavat maamme jakamiseen liittyviin reviirivisertelyihin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Ohisalon ratkaisut jengirikollisuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä nuorisorikoskoordinaattorin rekrytoiminen
Haaviston lain vastaisesti vaihtama virkamies otti vastuun terrorismista - mutta se kuuluu silti Marinin kabinetille
Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet eivät osoita kansainvälisen suojelun tarvetta