Joukko luonnonsuojelijoita on ilmoittanut luonnonmetsätyöryhmän keränneen tietoja suojelemattomien vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrästä ja sijainnista sekä vaatinut näiden alueiden välitöntä suojelemista. Heidän mukaansa vanhojen metsien suojelu on ensimmäinen askel pysäyttää luontokato Suomessa.
Ensin täytyy todeta, että tietojen kerääminen vanhoista ja luonnontilaisista metsistä on ollut hieno ja vaativa työ, jota valtioneuvoston kannattaa hyödyntää omissa suojelupäätöksissään. Ja toiseksi, ettei metsämaiden luonnonsuojelu välttämättä edisty parhaiten suojelemalla tällä hetkellä vanhimmat tai luonnontilaisimmat metsät - joita on eniten maamme jo muutenkin kattavasti suojelun piirissä olevassa Pohjois-Suomessa.
Näin siksi, että pitkällä aikavälillä kohteen tämänhetkistä tilaa tärkeämpi tekijä eliökunnan biodiversiteetin ylläpitämisessä on koko suojeluverkoston rakenne. Oleellista siinä on erityisesti se, että suojelualueet kattavat mahdollisimman monipuolisesti kaikenlaisia elinympäristöjä ja eliölajeilla on mahdollisimman hyvät edellytykset siirtyä verkoston sisällä.
Toisistaan erillään olevan vanhan metsän pläntit eivät kuitenkaan palvele tätä tarkoitusta. Ja siksi suojelupäätöksissä kannattaa toki hyödyntää nyt kerättyä tietoa, mutta valikoiden sen pohjalta suojelukohteita, jotka palvelevat parhaiten kokonaisuutta.
Sekä huolehtia siitä, että niissä oleskelevilla eliöillä on käytettävissään toimivia ekologisia käytäviä, joiden kautta ne voivat siirtyä muihin osiin maamme luonnonsuojelualueiden verkostoa. Tähän kelpaa nykyiseltä suojeluarvoltaan vähäisempikin metsä, koska se ajan myötä muuttuu joka tapauksessa vanhaksi luonnontilaiseksi metsäksi.
* * *
Huomasin jokin aika sitten mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa oli kartoitettu maailman nykyisten suojelualueiden merkitystä nelijalkaisten selkärankaisten monimuotoisuudelle. Sen mukaan maapallon maapinta-alasta ja sisävesistä on suojeltu lähes seitsemäntoista prosenttia ja valtameristäkin kahdeksan prosenttia.
Tutkimuksessa oli hyödynnetty kahta laajaa tietoaineistoa, jotka kattoivat yhteensä 2 239 maalla elävää selkärankaispopulaatiota. Tulosten mukaan suojelualueilla sammakkoeläinten ja lintujen monimuotoisuuden heikkeneminen oli hidastanut tilastollisesti merkitsevästi verrattuna suojelemattomiin alueisiin. Sen sijaan matelijoilla ja nisäkkäillä hidastuminen oli selvästi vähäisempää eikä tilastollisesti merkitsevää.
Siten näyttää selvältä, että ainakin sammakkoeläinten ja lintujen monimuotoisuutta voidaan turvata perustamalla suojelualueita. Sen sijaan saman vaikutuksen puuttuminen nisäkkäiden ja matelijoiden kohdalla herättää kysymyksiä siitä, onko laajojen suojelualueiden perustaminen sittenkään paras keino niiden olemassaolon turvaamiseksi. Eli kannattaisiko nisäkkäiden ja matelijoiden elonkirjon säilyttämiseksi hyödyntää muunlaisia keinoja.
Nähtäväksi jää myös se, millä tavalla muut kuin selkärankaisen eliöt hyötyvät suojelualueista. Meillä Suomessahan tässä suhteessa ovat selkärankaisten lisäksi usein esillä erityisesti hyönteiset ja sienet, joiden monimuotoisuus lienee huomattavasti suurempaa kuin selkärankaisten.
* * *
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Suomessa metsänomistajat tekevät nykyisin omalla kustannuksellaan monenlaisia toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. He esimerkiksi jättävät säästöpuuryhmiä ja riistatiheikköjä eliöiden hyödynnettäväksi. Ja hakkuiden yhteydessä jättävät kaatuneet puut metsäänsä lisäämään lahon maapuun määrää.
Tämä työ on myös tuloksellista, sillä jopa WWF:n mukaan talousmetsissä monimuotoisuutta ylläpitävien tekijöiden määrä on lisääntynyt ja metsälajien uhanalaistumisen kasvu hidastunut. Koska sekä julkinen sektori että vapaaehtoiset metsänomistajat jatkavat suojelutoimiaan myös tulevaisuudessa, on todennäköistä että metsälajien monimuotoisuuden köyhtyminen loppuu Suomessa jo suhteellisen pian.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnonsuojelijat tieteen kimpussa
Ylämaan koirasusivalitukset lisäävät ammuttavien susien määrää
30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan
Vanhaa metsää löytyy ylllättäen paljon...kaupunkien ja lähiöiden lähimetsistä, kun näitä ei ole käytetty talousmetsinä, kun ihmiset ei tykkäis, jos lähimettä vedetään selluksi. Kontra indikaattori Virheillä on tietty kova into tuhota nämä ihmisen ja luonnon henkireijät.
VastaaPoistaNämä lähimetsät eivät siis ole täysin luonnontilaisia, vaan ehkä kevyesti hoidettuja, mikä hyvä onkin, koska jos on täysin luonnontilassa niin metsillä on taipumus muuttua karmeeksi ryteiköksi, siis liian tiheeksi.
Toinen asia on nää omakotitaloalueet, niissähän on paljon siis kukkapenkkejä ja monen monen sortin kasveja. Elämähän kukoistaa omakotitalo alueilla, on lintuja montaa sorttia ja paljon, oravia, hyöntesiä, sammakoita, peuroja, mun tontil näin jopa rantakäärmeen, vaiks 2 km mereen.
Eli Virheiden vihaamat omakotitalot ja alueet, eivät ole ollenkaan huonoja luonnon kannalta, pikemminkin monien elukoiden keitaita, ja ihmisetkin tykkäävät kun on elämää..ruokkivat lintuja ja pistelevät pönttöjä puihin jne.
Muistetaan myös niin sanotut kesämökit ja niiden pihapiirit tai ympäristöt. Melko paljon niitäkin on Suomenmaassa eikä nekään ole tehometsätalouden piirissä.
Poista"Joukko luonnonsuojelijoita"!!! Siinä oli taas noita kiiluvasilmäisiä, joilla ei ole käsitystä eikä varsinkaan vastuuta siitä, mitä heidän ajamansa kiiluvasilmäisyys merkitsee luonnolle. Kiitos proffalle taas oikeasta kirjoituksesta! Olen vakiolukija ja - kommentoijakin.
VastaaPoistaOsanottoni helsinkiläisille ja tamperelaisille,
VastaaPoistaHS tänään
Elokapinan mielenosoitukset häiritsevät liikennettä Helsingissä ja Tampereella
Mielenosoitukset alkavat maanantaina ja jatkuvat viikon ajan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009909202.html
no miksei sitä häirintää sitten ESTETÄ?, jos se jo kerran etukäteenkin tiedetään.. Sisäministeri Mari Rantanen hoi? pystytkö vaikuttamaan asiaan? että laittomuudet estetään ennakoivasti?
Poistajos mä menen hihhuloimaan vaikka keskelle Turun katuja joku helvetin vaikka "pikipäät helvettiin" plakaati kädes, mä olen musta-maijassa noin 4 minuutin sisällä ja sit 3 minuuttii siiittä Eerikin kadun poliisiaseman putkassa.
PoistaSaathanan Virheet vois painua "täydennysrakentamistensa" kanssa helv ettiin. Sekin on sairas idea, kuten kaikki muutkin noiden ideat. Juuri toikin pelleily tuhoaa kaikkein arvokkaimmat metsät, missä se on myös ihmisten ilo, vanha lähimetsä tai -"puisto"
VastaaPoistasama koskee tuulivoimala "puistoja" eli tuuivoima-teollisuusalueita, sitäkin järjettömämpää on metsien tuhoaminen jonkin aurinkopaneeli "puistojen" takia..hulluu hommaa. Mitä ilmeisimin nuo ovat myös taloudellisesti rankasti tappiollisia. Kun tuulee, sähkön hinta on nollassa. Kun ei tuule, tuulivoimala ei silloinkaan tuota mitään.
Poistakuningasidea, aurinkovoimala isot pläntit näin pohjoisessa.Ja ne on viel suurimman osan ajasta lumen tai roskien peitossa. Ja suomeshan on lähes jatkuvasti aika pilvistä
Kuinkahan monta linnunpesää tuhottiin tuon Kalannin aurinkovoimalan alta? Hakkuuthan tehtiin kesällä. On meillä luonnonsuojelijat!
PoistaSuomen luonnonsuojelutilanne on surkea. Varsinaiset luonnonpuistot, jotka on suojeltu turistilaumojen ramppaamiselta ja roskaamiselta ovat aivan liian pieniä. Kansallispuistoistakin vain muutama on pinta-alaltaan riittävän iso. Mutta nehän ovatkin mölyäviä turistilaumoja eikä luonnonsuojelua varten. Minimikoko luonnonsuojelualueella on näillä leveysasteilla mielestäni 500 neliökilometriä.
VastaaPoistaSuurin osa suojelualueistamme on mitättömiä muutaman hehtaarin länttejä, joissa eläimistö ei saa olla rauhassa ihmisen toiminnalta, eikä mitään kunnollista eri biotooppien välistä vuorovaikutusta sellaisille länteille pääse syntymään.
Mitä tulee hakkuiden yhteydessä jätettäviin "säästöpuuryhmiin" ja "riistatiheikköihin", niin on osattava erottaa kauniit propagandaa täynnä olevat teoriat ja KOVA KÄYTÄNTÖ toisistaan. Niissä on iso ero!
Taidan olla jossain asiassa jopa hiema samaa mieltä sun kanssa.. proffan mainitsemat pohjoisen metsät on pohjoisen metsiä, ei suomessa ole kovin isoja alueita sitä oikeaa metsää jota ei ole hakattu pariin sataan vuoteen... ...
PoistaAinoa teko mikä vähentää noiden 3 maailman loisten tekoja on että, jokainen mokka joka koulussa tai sen ulkopuolella käy käsiksi väkivaltaisesti suomalisen kimpuun, karkotetaan koko perhe suomesta noiden omaan maahansa, ihan sama vaikka pikipää olisi suomessa syntynyt.
VastaaPoistaNämä nykyään itseänsä luonnosuojelijoiksi kutsuvat ovat pahimpia luonnon tuhoajia.
VastaaPoistaKun suomalaiset uudisraivaajat kaatoivat metsää urakalla, pääsi hirvikanta kasvamaan, hirvet kun tykkäävät syödä nuorten puiden kasvustoja. Synkässä ja tiheässä vanhassa metsässä sellaisia herkkuja ei juuri löydy. Niinpä metsähakkuut hyödyttävät ainakin joitakin lajeja.
VastaaPoistaSynkkä tiheä vanha metsä :)
VastaaPoista