Kyse on siis siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pyynnön perusteena oli Mäenpään puheen loppukaneetti, jossa tämä sanoi, että "täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: 'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä'. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa."
Scheininin mukaan käy niiin, että jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota Mäenpään syyllisyydestä, jolloin elämään jäisi poliisin arvio, jonka mukaan sitä on syytä epäillä. Asiaan oli Twitterissä ottanut kantaa myös Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää, jonka mukaan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren näkemys on perusteltu ja olisi "kovin erikoista", mikäli voimaan jää syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen.
Asia ei jäänyt tähän, vaan Scheinin kirjoitti Suomen uutisiin vastineen, joka julkaistiin saman tien. Siinä hän syytti Suomen uutisten kuvausta tapahtumista puutteelliseksi, väitti Vuorenpään puhuneen eri asiasta ja toisti näkemyksensä, että "eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi".
Samalla hän kertoi omasta totalitaristisesta taustastaan käyneensä "jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle". Tällä perusteella hän kertoi, ettei olisi oikein muistuttaa hänen kommunistisesta taustastaan puhuttaessa hänen "oikeustieteellisen asiantuntijan" urastaan.
* * *
Tapaus on varsin mielenkiintoinen ja sitä on siksi syytä kommentoida. Niinpä teen sen tässä sunnuntai-aamuni ratoksi.
Suomen perustuslain 12§:ssä mainitaan, että "jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."
Perustuslain 12§:ssä ei siis puhuta mitään mielipiteiden laadusta vaan oikeus on sen mukaan rajoittamaton. Siten Mäenpää on yksiselitteisesti syytön Suomen perustulain 12§:n rikkomiseen.
Kuitenkin rikoslain 10§:ssä todetaan, että "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Mäenpää puhui eduskunnassa "vieraslajeista" siten, että hän lainasi hallitusohjelman toisen kohdan sanavalintaa tavalla, jonka kaikki kuulijat ymmärsivät tarkoittaneen humanitaarisia maahanmuuttajia. Asiallisesti kommentti tarkoitti sitä, että hänen mielestään Suomen tulisi torjua humanitaarisin perustein tapahtuvan maahanmuuton, siihen liittyvän elintasopakolaisuuden torjunnan ja niiden aiheuttamien ongelmien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.
Toiviainen siis väitti, että Mäenpää olisi näin sanoessaan syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Valitettavasti tämä kertoi enemmän Toiviaisen rajallisesta suomenkielen ymmärryskyvystä kuin puheena olevasta Mäenpään kommentista.
Tämä ilmenee siinä, että vaikka sanan "vieraslajit" käyttäminen suoraan johonkin ihmisryhmään voitaisiin ehkä tulkita sellaiseksi panetteluksi tai solvaamiseksi, jota rikoslaissa tarkoitetaan, oli Mäenpään kommentti eksplisiittinen lainaus hallitusohjelman toisesta kohdasta. Siten sitä ei voida pitää - sen enempää kuin kyseisen hallitusohjelman kyseisen sanan sisältävää kohtaakaan - kenenkään ihmisen tai minkään ihmisryhmän panetteluna tai solvaamisena.
Tulkintani Mäenpään käyttämän sanan "vieraslajit" luonteesta sitaattina vahvisti myös Mäenpään kommenttia seuranneessa puheenvuorossaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Siten tämän asian ei olisi pitänyt olla epäselvä myöskään valtakunnansyyttäjälle.
Sivumennen sanoen: tuo linkitetty puheenvuoro (tässä uudelleen) kannattaa jokaisen kuunnella, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Mäenpää puhuu siinä maahanmuuttajien omasta huolesta, rauhallisin sanakääntein ja ilman huumorin häivää (kyse ei siis missään tapauksessa ole Mäenpään huonosta vitsistä, kuten olen huomannut yleisesti tulkitun).
Mutta jatketaan. Perustuslain 28§:ssä kerrotaan, että "kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."
Kuten edeltä ilmenee, on Mäenpää puheessaan lainannut hallitusohjelman sananvalintaa ja kertonut, että siinä keinoiksi esitettyjä "torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä" tulisi soveltaa humanitaarisiin maahanmuuttajiin. Todettakoon tässä yhteydessä vielä, ettei hallitusohjelman kyseinen kirjaus tarkenna sitä, mitä nämä keinot tarkoittaisivat käytännössä. Siten Mäenpään ei voida nähdä rikkoneen myöskään velvoitettaan noudattaa oikeutta ja totuutta.
Edelleen Suomen perustuslain 30§:ssä todetaan, että "kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut".
Tässä palaamme Scheininin kommenttiin siitä, että oikeudenkäynnin evääminen eduskunnassa jättäisi epäilyn Mäenpään syyllisyydestä voimaan. Tämän seikan suhteen on oleellista kysyä, mistä syystä perustuslain säätäjä on tämän kohdan kirjoittanut.
Jos uskomme Scheininiä, ei tuo motivaatio ole voinut olla mikään muu kuin kansanedustajien sananvapauden rajaaminen ja/tai rikoksen tehneiden kansanedustajien suojaaminen oikeudellisilta seurauksilta. Lienee sanomatta selvää, ettei tällaista tulkintaa voi tehdä.
Sen sijaan on syytä olettaa, että kyseinen perustuslain kohta on kirjattu siksi, että näin suojataan kansanedustajat poliittiselta ajojahdilta, jossa keinona käytettäisiin kansanedustajien asettamista syytteeseen lainsäädäntöön liittyvän näkemyksen esittämisen takia. Nyt puheena olevassa tapauksessa - kuten edelle kirjoitin - ei Mäenpään voi nähdä kiihottaneen ketään kansanryhmiä vastaan vaan hän on lainannut hallitusohjelman yhtä kohtaa tarkoituksenaan ehdottaa siellä mainittuja keinoja eli lainsäädännön kehittämistä ja resurssien lisäämistä humanitaarisen maahanmuuton ja siihen liittyvien ongelmien hillitsemiseksi.
Ottaen huomion valtakunnansyyttäjän aiemmat toimet ja ääneen ilmaistun halunsa ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista, on hänen tarkoituksensa nimenomaisesti vaikuttaminen eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon. Siis poliittinen ajojahti.
Edelleen esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan "rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä". Lisäksi Wikipedian mukaan "hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen".
Tämä on toinen kohta, joka liittyy suoraan Scheininin kannanottoon. Esitutkintalain mukaan syyttömyysolettama tosiaankin koskee - kuten Scheinin väittää - vain esitutkintaa. Tämä on luonnollista, sillä koko lakipykälähän koskee pelkkää esitutkintaa. Sama koskee journalistin ohjeita.
En kuitenkaan löytänyt mistään kohtaa lakiamme pykälää, jonka mukaan käymättä jäävästä oikeudenkäynnistä seuraisi syyllisyys esitutkinnan perusteella epäiltyyn rikokseen - tai edes sen juridinen epäily. Ei myöskään siinä tapauksessa, että eduskunta itse ei ole löytänyt perusteita oikeudenkäyntiin ryhtymiselle.
Siksi katson, että ennen kuin Scheininin väitettä voi ottaa vakavasti, hänen olisi osoitettava laista näkemyksensä vahvistava kohta. Sitä ennen voimme epäillä hyvin perustein, että hänen tarkoituksensa on ollut puhdas poliittinen ajojahti - jonka ehkäiseminen on siis ilmeinen syy sille, että eduskunta itse arvioi oikeudenkäynnin tarpeellisuuden suurella määräenemmistöllä - tai vaihtoehtoisesti hänen ammattitaitonsa oikeustieteellisenä asiantuntijana on asetettava kyseenalaiseksi. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen lienee oikea ottaen huomioon Scheinin lakimiespoliittisen toiminnan aktiivisuuden myös sen jälkeen, kun hän on suorittanut Suomen uutisissa mainitun itsetutkiskelunsa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?
Tekstit
Kun tämä kristallinkirkas lakitekstien käsiteanalyyttinen tarkastelu pannaan toiseen vaakakuppiin, mitä siihen toiseen kuppiin jää? Siihen jää eräiden omia tarkoituksiaan ajavien auktoriteettien oma toimintamotivaatio, jota he mitä ilmeisimmin ovat kykenemättömiä kyseenalaistamaan.
VastaaPoistaJos jumala olisi olemassa, hän voisi ehkä isällisellä äänellään näille itsensä ylimpään auktoriteettiasemaan nostaneille virka- ja tietomiehille huomauttaa, että vaikka maailmasta ei ehkä löydykään sitä korkeampaa tahoa joka voisi asettaa heidät asianmukaiseen syytteeseen poliittisesta ajojahdista, juuri siihen he ovat syyllistyneet.
Inhimillisesti ottaen on tietysti mielenkiintoista, miksi nämä aktiiviset toimijat kokevat itseään missään suhteessa kyseenalaistamatta olevansa niin absoluuttisesti oikeassa. Hehän todellakin kokevat olevansa jollakin aivan yli-ihmismäiset oikeutukset ja kaiken mahdollisen legitimaation omaavalla asialla.
Ei minkäänlaista omien tarkoitusperien -- tai ylimalkaan oman ajattelun -- kyseenalaistamista, ei minkäänlaatuista itsekritiikkiä. Suuret tunnustukselliset iskulauseet -- "ihmisarvo- ja oikeudet!" -- noituvat heidän ymmärryksensä täysin.
Se ihan yksinkertainen ihmiselämän realiteetti, etteivät mitkään yksilön "arvo tai oikeudet" voi toteutua missään abstraktissa kuplassa, vaan jokaisen yhteiskunnan täytyy toteuttaa omat arvonsa omassa reaalisessa piirissään, jää näiltä hurmahengiltä käsittämättä. Ihminen on lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen laji, ja paras tapa loukata kaikkea perusihmisyyttä on murskata kaikki kulttuuriset rajat.
Se on käytännössä -- de facto, reaalimaailmassa, oikeassa todellisuudessa -- juuri sitä, että maan rajojen yli sallitaan kansainvaellus, jonka seurauksena "turvapaikanhakijoiksi" itsensä nimittäneet tuovat mukanaan kulttuurisen rikollisuuden, joka muuttaa tämän turvallisen maan turvattomaksi. Ja näin tapahtuu ihan siitä riippumatta miten ylevin sanankääntein, miten suunnattoman humanismin vallassa noita "ihmisarvo- ja -oikeusideologioita" julistetaan.
Ja tätä kaiken ihmisyyden romahdusta jouduttaa se että nykymenon kriitikot yritetään maagisin lakitermein leimata jonkunlaisiksi noidiksi, jotka pitäisi polttaa tuomion tulessa ja suuren yhteisen lynkkausmielialan vallassa.
Scheininin kutsumisessa kommunistiksi ei ole mitään väärää. Jos käyttäydyt kuin stalinisti, olet stalinisti. Scheinin kannatti nuoruudessaan Neuvostoliiton järjestelmää.
VastaaPoistaTodettakoon, että Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen julkaisi syytteensä vain vähän sen jälkeen, kun Kirsi Pimiä oli nimitetty Sisäministeriön kansliapäälliköksi. Voi olla, että asioilla on yhteys. Voi olla, että ei ole.
En yllättyisi, jos vihapuhejahti kiihtyisi jatkossa. Kaikki elementit sille on olemassa.
On selvää, että jahti jatkuu niin kauan kuin Perussuomalaisten kannatus on korkealla.
Poista"jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle".
VastaaPoistaSiksi onkin kummallista, että Scheinin vastustaa kaikkein olennaisinta yksilönvapautta eli sananvapautta.
Ehkä Scheinin kannattaa vain sellaisia vapauksia, joihin sisältyy velvollisuus osallistua kustannuksiin tai vähintäänkin pitää turpansa kiinni.
Twitterissä Scheinin rinnasti Mäenpään lausunnon Ruandan kansanmurhasta tuomitun pääministerin torakkapuheisiin.
""... itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden...""
VastaaPoistaItse asiassa tuo on varsin traaginen toteamus. Se kertoo, ettei mikään muuttunut -- vain ideologinen pinta, ilmiasu, nimet joilla pohjimmainen motivaatio pukeutuu tullakseen julki ja toteutuakseen -- yksi legitimiteettinsa menettänyt ismi hyljättiin ja toinen yhtä hurmahenkinen mutta legitiimi ismi-identiteetti omaksuttiin.
Niin Orwell, Reich kuin Hannah Arendt oppivat ja opettivat totalitarismista sen syvimmän totuuden: ettei totalitarismin nimellä ole väliä. Kun yhteisöllisen vallan mekanismit sairastuvat ja romahtavat, on ihan sama minkä "ismin" nimissä ajattelu taantuu. Natsi-Saksa ja Stalinin N-liitto olivat ihan yhtä tuhoavia järjestelmiä. Vaikeinta on nyt ymmärtää, että ne "ismit" joiden nimissä nyt yhteiskuntien on mahdollista romahtaa nollatoleransseja ja lopullisia ratkaisuja tuottavan totalitarismin asteelle, ovat nimenomaan nyt yleistä legitimaatiota nauttivat "ihmisarvo- ja -oikeusideologiat".
Saivarteluahan tuo Scheininin juttu on. Ei ensimmäistä eikä varmasti myöskään viimeistä kertaa. Eikä sillä tosiasiassa ole mitään muuta tarkoitusta kuin sananvapauden kaventaminen nostamalla polemiikkia ja syyteuhkia yhä pienemmistä ja arkipäiväisemmistä sanomisista. Ei sellaisella ole mitään tekemistä perinteisen Pohjoismaisen oikeuskäsityksen kanssa, jota luonnehtii esimerkiksi se Olaus Petrin vanha oikeusohje, jonka mukaan: ”Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sen tähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän”.
VastaaPoistaSe tässä on enenevässä määrin alkanut askarruttaa mieltä, että jos lääkäri toimii epäeettisesti ja puoskaroi, häneltä viedään lääkärinoikeudet eikä hän enää saa sitä titteliä käyttää. Näiden juristien kohdalla ei moista sääntöä ilmeisesti ole.
'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.'
VastaaPoistaJuuri tämä. Eihän nuo mainitut torjuntatoimenpiteiden rahoitukset vielä pidä sisällään sitä, millaisia se toimenpiteet olisivat. Eikä lainsäädännölläkään tehdyt torjuntatoimet tarkoita vielä mitään. Ei mitään ehdotuksia, kuinka noita "vieraslajeja" pitäisi torjua. Ei ehdotuksia edes maasta poistamiseksi. Vain torjunnasta kyse.
Ja kukahan nyt sitten ilmoittautuu vieraslajin edustajaksi ja kuinka moni muka on kiihottunut Mäenpään lauseesta, ja käy sen seurauksena kenenkään kimppuun? Pitääkö lakiin nyt lisätä myös kiihottaminen (kansanryhmien lisäksi) vieraslajeja kohtaan?
Scheininilla on motiivia, koska hän oli yksi rikosilmoituksen tekijöistäkin. Tämä sitten hieman heikentää hänen tulkintansa puolueettomuuden uskottavuutta.
VastaaPoistaEttä epäilys jäisi voimaan kuulostaa lautamiesjärjellä oudolta tapaukselta, kun asia käsitellään lakipykälien mukaisesti. Sehän tarkoittaisi, että aina kansanedustajien syyttämiset pitäisi viedä oikeuteen ja koko lakipykälällä eduskunnan päätösvallasta ei olisi merkitystä.
Juuri näin.
Poista"ettei totalitarismin nimellä ole väliä."
VastaaPoistaYksi totalitarismiin siirtymisen merkki on se, että toisinajattelusta tehdään psykopatologia.
Tässä on erään akateemisen tutkijan Twitter-profiili
https://twitter.com/KirstiJylhae?s=08
Kannattaa lukea nimenomaan profiili.
Asian viereltä...
VastaaPoistaIL 27.1.2020:
"Kansanedustaja haukkui poliisipomoa munattomaksi nillittäjäksi"
Perussuomalaisten kansanedustajan Ano Turtiaisen tviitistä on tarkoitus kirjata maanantain aikana rikosilmoitus.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2c7bc02-3607-4f3d-9830-e9ebbe16fb99
--------------
Artikkelissa Taposen ja Turtiaisen näkemyksiä sananvapaudesta :)
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo oman näkemyksensä syyttömyysolettamasta sanomalehti kalevassa 07.03,kun haastattelun aiheena Päivi Räsäsen rikosepäilyt: "Rikoksesta epäilty on syytön, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen."
VastaaPoistaValtakunnansyyttäjä toistaa saman näkemyksen kuin suurin osa Scheininin kriitikoista: epäilty on syytön, kunnes toisin todistetaan, eikä ole olemassa mitään välimuotoja.