perjantai 21. huhtikuuta 2023

Luonnonsuojelijat tieteen kimpussa

Arvoisa lukijani muistanee sen, kuinka luonnonsuojeluaktivistit halusivat suojella Uudenmaan Lapinjärvellä sijaitsevat tutkimusmetsät käytöltä. Näin siitä huolimatta, että osa näistä metsistä on jo nyt suojelukäytössä - nimittäin metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden suojelun. 

Metsissä tehdään myös monenlaista muuta metsäntutkimusta, joka on myös syynä sille, että metsät ovat poikkeuksellisen monimuotoisia verrattuna tavallisiin talousmetsiin. Tästä huolimatta ainakin itseäni on mietityttänyt tässä asiassa se, että eivätkö luonnonsuojelijat ymmärrä, että näin tulee olemaan myös jatkossa, vai ovatko he vain tutkimusvastaisia.

Tähän asiaan jonkinlaista selvyyttä toi tämä aamun Helsingin sanomien artikkeli, jossa kerrottiin kaupunkiekologista, joka - vähemmän yllättävästi - vastusti kaupungin päätöstä sijoittaa jäähalli pieneen metsälämpäreeseen Myllypuron kaupunginosassa. Paikka on sikäli tähän tarkoitukseen sopiva, että se rajautuu vieressä olevaan liikuntapuistoon.

Suojeluekologi kuitenkin katsoi, että kyseinen metsikkö on erittäin arvokas suojelukohde, vaikka sen pituus on vain parisataa metriä ja toisella puolella on avoin kenttä. Lisäksi metsikön vieressä on yksi maan eniten liikennöidyistä väylistä eli Kehä I. 

Niinpä ekologi vihjaisikin, että tämän metsikön sijaan uusi jäähalli pitäisi sijoittaa pellolle. Tosin niistäkin hän totesi, että "toki esimerkiksi Viikin koepeltojen linnusto on arvokasta" - siis vihjaisi, että jäähalli voitaisiin kenties sijoittaa tuolle tutkimukseen varatulle maaperälle.

Itseäni tässä hämmästyttää se, ettei luonnonsuojelupiireissä tunnuta ymmärrettävän lainkaan maa- ja metsätieteiden tarvitsevan tiedonkeruuta varten koepaikkoja, vaan on lähdetty niiden valtaamiseen luonnonsuojelun nimissä. Muutenhan jouduttaisiin luottamaan pelkään mallinnukseen ilman empiiristä sidosta todellisuuteen. 

Tätä kirjoittaessa tuli vielä mieleen kolmaskin samaan suuntaan viittaava äskettäinen tapaus. Se koski luonnonsuojelijoiden onnistunutta kaappausta muuttaa niin sanotun jatkuvan kasvatuksen Rautavaaralla sijaitseva varsin tuore seuranta-ala suojelumetsäksi. Tämän seurauksena jatkossa saadaan aiottua vähemmän tutkimustietoa juuri sellaisesta metsänhoidosta, jota ympäristöihmiset haluaisivat lisätä Suomessa.

Luonnonsuojelijoiden tutkimuskielteisyytenä näyttäytyvä toiminta ei siten näyttäisi olevan sattumaa, vaan erittäin määrätietoista toimintaa. Valitettavasti sen motiiveja on vaikea ymmärtää - ellei kyse sitten ole yksinkertaisesti siitä, että he ovat todenneet yliopistojen ja tutkimuslaitosten olevan taloustoimintaa harjoittaviin tahoihin verrattuna avuttomia vastustajia - ja tarjoavan suojelijoiden hattuihin helppoja voitonsulkia, joilla päteä omissa piireissään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylämaan koirasusivalitukset lisäävät ammuttavien susien määrää
Virheellistä argumentointia
Vihreä metsäpolitiikka menee metsään

9 kommenttia:

  1. Luonnonsuojelijat voivat olla tyhmiä tiedevastaisia pösilöitä, mutta Matokallion tuhoamisen vastustaminen on varsin järkevää. On mielipuolista tuhota kallioita, kun lähitienoolla on paljon tasaista maata mm. jalkapalloilijoille. Yhden tällaisen kentän voi hyvin uhrata jäähallille, koska jalkapallokenttiä voi sitten vähäisillä kustannuksilla panna pystyyn jonnekin muualle.

    VastaaPoista
  2. Kuinkahan moni puunhalaaja on ollut huolissaan tuulivoimaloiden tieltä raivattujen metsien monimuotoisuudesta?

    VastaaPoista
  3. Matokallion tienoilla aikoinani asuneena ymmärrän kyllä alueen asukkaiden vastustuksen luisteluhallin rakentamista vastaan. Alue on kaupungissa yhä harvinaisemmaksi käyvää lähiviheraluetta ja siksi asukkaille tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on toki validi peruste. Sen sijaan ympäristöarvojen suhteen siinä ei liene mitään sellaista, mitä ei löytyisi muualta.

      Poista
  4. Kivikon jäteaseman ja asutuksen välissä on iso ruderaattialue, jolla nyt on raidejokerin työmaakoppeja. Siinä olisi oiva paikka hallille. Sehän oli vuosikausia betonipilareiden säilytyspaikkana. Olisi valmiiksi tasainen, ei liito-oravapuita eikä muutakaan luontoarvoa.

    VastaaPoista
  5. Mun mielestä tollaset Virheet ja heidän äänestäjänsä pitäisi laittaa ihannoimiinsa Gulageihin, siis syytettynä ja tuomittuna luonnon ja Maapallon tuholaistoiminnasta!

    VastaaPoista
  6. Helsingin sanomien artikkeli kertoi kaupunkiekologista, joka vastusti. ...Tuo titteli toi mieleen vähän yleisemmänkin jutun, joka tuntuisi olevan nimenomaan sille vasemmalle laidalle ominaista, nimittäin termien ja tittelien pöhöttämisen liittämällä niihin erilaisia lisämääreitä. Jonkinlaista mjahtipontisuutta sillä kai tavoitellaan. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ne kääntävät termin vastakohdakseen. Niinpä kansandemokratiassa ei ole demokratiaa, poliittisessa taloustieteessä ei ymmärretä talousasioita ja ilmeisesti kaupunkiekologi ei ymmärrä ekologisia asioita. Sinänsä tällainen lysenkolainen tiede, joka perustuu titteli-inflaatioon ja ideologiseen dogmatismiin on enemmän kuin huolestuttava asia, sillä tieteen degenerointi uskonnoksi merkitsee yhteiskunnan kaikenpuolista taantumista, kuten olemme nähneet niissä yhteiskunnissa, joissa se on päästetty tapahtumaan.

    VastaaPoista
  7. Ei pidä paikkaansa. Kalliot ovat kaikkialla Helsingissä omanlaatuisiaan ekosysteemejä. Sen lisäksi kun kalliot pannaan paskaksi, niitä ei enää voida ennallistaa, vaikka mieli muuttuisi.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!