keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Arvot ja toimet ristiriidassa keskenään

Venäjällä valmistettu ohjus iskeytyi eilen Puolan maaperälle. Kuka ampui? Miksi ampui? Vai oliko kyseessä vain vahinko? Vai provokaatio? Vai jotain muuta?

Näihin kysymyksiin saataneen lähipäivinä vastauksia, kun tapausta tutkitaan. Siis käytetään hyväksi tieteellistä lähestymistapaa ja tutkimuksen kautta kehitettyjä menetelmiä. 

Siksi päätin tänään - paremman tiedon toistaiseksi puuttuessa Puolan tapahtumista - tarttua tiedebarometriin, jonka mukaan 76 prosenttia suomalaisista uskoi tieteen ja tekniikan kehityksen muuttavan ihmisten arkielämää paremmaksi seuraavien 10–20 vuoden aikana. Tämä kertoo siitä, että ihmisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt varsin korkeana. Siitä kertoo myös se, että suomalaisten luottamus yliopistoihin ja korkeakouluihin on viime vuosina noussut tasaisesti.

Toisaalta myös tieteeseen skeptisesti suhtautuvien määrä on kasvanut. Tälle kannalle oli asettunut erityisesti niitä ihmisiä, jotka aiemmissa kyselyissä eivät olleet tienneet tai kertoneet omaa suhtautumistaan tieteen tekemiseen. 

Puoluekantojen mukaan tieteeseen luotettiin Vihreiden ja Kokoomuksen äänestäjien parissa eniten ja Perussuomalaisten kannattajien joukossa muita vähemmän. Suuria tunteita herättävistä tiedekysymyksistä taas evoluutioteorian hyväksyntä elämän monimuotoisuuden selittäjänä oli kasvussa, kun taas ilmastonmuutokseen ihmiskunnan suurena uhkana suhtauduttiin aiempaa skeptisemmin. 

* * *

Tuosta viimeisestä tulikin sitten mieleeni sanoa pari sanaa myös tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jossa tutkijat Mikko Weckroth ja Sanna Ala-Mantila olivat selvittäneet eurooppalaisten suhtautumista ilmastonmuutoksen väitettyyn uhkaan. Siinä nimittäin näkyi muutamia mielenkiintoisia seikkoja. 

Tutkimuksen mukaan epäilevä suhtautuminen ilmastonmuutokseen oli maalla asuvien parissa suurkaupunkien eläjiä yleisempää. Myös suurempi huoli ilmastonmuutoksesta sekä ympäristömyönteiset normit liittyvät asumiseen alueella, joiden väestö on kasvussa. Nämä maantieteelliset erot olivat riippumattomia ihmisten sosioekonomisista taustatekijöistä tai poliittisesta kannasta. 

Tutkimuksesta ilmeni myös, että ilmastonmuutosasenteet ja sitoutuminen energiansäästöön korreloivat vahvasti koulutustasoon. Pienipalkkaisemmat ihmiset tunsivat olevansa vähemmän ympäristömyönteisiä, mutta tutkimus kuitenkin osoitti yllättäen, että tästä huolimatta he olivat isotuloisia sitoutuneempia energiaa säästävään käyttäytymiseen. 

Toisin sanoen syntyi vaikutelma, että isopalkkaisilla kaupunkilaisilla aatokset lentävät korkealla ja huoli on suurta, mutta käytännössä ei juurikaan vaivauduta muuttamaan oikeaa elämää. Tämä on varsin mielenkiintoinen ristiriita - joskaan ei ainakaan itselleni kovin yllättävä. 

24 kommenttia:

  1. Köyhien on pakko säästää koko ajan kallistuvaa energiaa, kun rahat eivät muuten riitä ruokaan. Rikkaiden käyttäytymisessä näkyy ihmisille tyypillinen tekopyhyys. Jos on rahaa lentää ulkomaille, siihen keksitään syy, esimerkiksi: "Maksan niin paljon veroja, että minulla on oikeus lentää pari kertaa vuodessa rentoutmaan."

    Raha turmelee moraalin, mikä näkyy hyvin kansanedustajienkin kohdalla. Heiltä unohtuu köyhien ja vaivaisten huolet, kun tilille tipahtaa ensimmäinen monen tonnin palkkio. Voi elellä huolettomasti seuraavat neljä vuotta, kunhan sitten vaalien alla avustaja kirjoittaa edustajan nimellä aluelehteen myötätuntoisen yleisönosastokirjoituksen "kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteesta". Vaalien jälkeen sama piittaamattomuus taas palaa ylelliseen arkeen.

    VastaaPoista
  2. Sangen yleistä tuo lukujen ymmärtämättömyys: Tiedetoimittaja Juha Merimaa päivän HeSassa, B8, kirjoittaa alaotsikosaan 3 480 000 vuotta. Varsinaisessa tekstissä hän kirjoittaa miljardeista vuosista.
    Monensorttista tieteilijää onkin siteerattu viimeaikoina, kuten Atte ja Kamomilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo nollien lukumäärävirhe tulee helposti, vaikka ymmärtäisikin miljoonan ja miljardin välisen oleellisen eron.

      Poista
  3. EU:n ilmastopolitiikka on yhtä perusteltua ja tuloksellista kuin EUnukkien käynti ilotalossa.

    NATOn kommentiksi Puolaan pudonneista ohjuksista jäänee: oho!

    Sainpas sanotuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kyseessä oli vahinko, se selviää ja käsitellään sellaisena.
      Jos asialla oli Imperialistine Roistovaltio Ryssä, sitä rangaistaan.

      Vaikka sen orjia kuinka itkettäisi.

      Poista
    2. Puola ei käynnistä edes neljännen artiklan mukaista Menettelytapaa. Ohjus oli venäläinen mutta laukaisija Ukrainan armeijan sotilas, joka tyri jollain tavalla.

      Poista
    3. Yhtä hyvin se oli Ukrainan ohjus, joka oli toiminut kuten pitikin ja tuhonnut Ryssän ohjuksen, mutta kappaleet putosivat Puolan puolelle.
      Mikäli näin, Ukraina kyllä esittää virallisen anteeksipyynnön ja tarjoutuu korvaamaan vahingot.

      Poista
  4. Ne elämän parannukset ja keksinnöt, kuten tietotekniikka, tuskin ovet peräisin Suomen suvakkiyliopistoista tai naistutkimuksesta, vaan ulkomaisten suurfirmojen tuotekehityksen tulosta, ovat.

    Eli sieltä on elintason jonkinlainen nousu peräisin tässä viimme 30 vuoden ajalta. Sensijaan poliitikkojen ja valtiovallan toimet ovat lähes vain ja ainoastaan heikentäneet elintasoa, mihin tahansa noi pölvästit ovat menneet asioita sorkkimaan.

    Ihan nyh vaiks 1 esimerkkki eli Suomen ja koko Euroopan paskominen pikipäillä eli turvallisuuden heikkeneminen. Ylipäätään useimmatSuomen instituutiot ovat jonkinlainen vitsi ja irvikuva siittä, mikä niiden joskus ammoin se nimensä mukainen tarkoitus oli.

    Koulussa ei opi, eikä valtion raha tarkastuslaitos tarkasta.. Kaikkialla vain woketetaan, homostellaan ja ilmastopöyristytellään

    VastaaPoista
  5. Vähän ihmetyttää että vieläkin tiedettä käsitellään jonkinlaisena monoliittina. Joko uskot tieteeseen tai et. No sitten en usko. Mutta kuitenkin uskon.

    On nimittäin tiedettä ja "tiedettä". Osa "tieteistä" todistaa jopa omissa tutkimussuunnitelmissaan menetelmiensä kuvauksissa ettei ala ole tiedettä nähnyt kuin yliopiston kahvilassa kun oikeat tieteen tekijät ovat olleet iltapäiväkahvilla.

    Niin kauan kun tätä pseudotieteen varsin laajaa tunkeumista yliopistoihin ja virastoihin ei tunnusteta ja niitä edelleen rahoitetaan runsaskätisesti, olen sitä mieltä että tutkimusrahaa on liikaa. Sitten sitä on vähän kun on jouduttu miettimään mikä on oikeasti tärkeää ja oikeaa tiedettä ja karsimaan huuhaan rahoitus jotta oikealle tieteelle jää edes jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin tosiasiohin perustuvaa tiedettä lienee ainoastaan matematiikka. Niin sanottuihin luonnontieteiden tulosten tulkintoihin vaikuttavat enemmän tai vähemmän filosofiset ja maailmankatsomukselliset tulkinnat, vaikka monet tieteentekijät eivät sitä huomaa tai tunnusta. Ihmistieteet ovat sitten tieteeksi nimetyn jatkumon siinä päässä, jossa se ei juuri poikkea arkielämän tiedon tuottamisessa muuten kuin ehkä huolellisemmassa otteessa. Naistutkimus taas wi ole tiedettä ensinkään, vaan poliittisesti värittynyttä tarinankerrontaa.

      Poista
    2. "Tieteet" joiden tutkimuskuvauksissa kuvataan sellaiset tutkimusmenetelmät, joiden perusteella on täysin mahdotonta toistaa tutkimusta ja saada siitä samoja tuloksia, kuin niiden kirjoittaja, ovat pseudotiedettä. Monissa kielissä erotetaan nämä tieteenalat toisistaan, joissa toistettavuus toimii ja ne joissa toistettavuus on osittaista ja mielipiteiden vaikutus tuntuva. Esim. saksankielessä tiede on Wissenschaft tai Disziplin, jälkimmäistä käytetään näistä pehmeistä tieteistä jotka eivät nyt kuitenkaan vielä pseudotiedettä ole. Suomenkielessä moista eroa ei tehdä, pitäisi kyllä. Eli sinä puhut tuossa edellä näistä opeista, disipliineistä. Mutta niissäkin pyritään toistettavissa oleviin koeasetelmiin niin pitkälle kuin on mahdollista. Toki esim. etiikka asettaa niissä ylipäätään rajoja sille millaisia kokeita voidaan tehdä. Joku voisi piruilla että kommunismi/sosialismi on laajamittaisin ihmistieteiden tekemä koe. Mutta siinäkin olisi voitu uskoa parilla toistolla ettei asetelma johda haluttuun lopputulokseen sen sijaan että tehdään se niin monta kertaa että tuloksena on parisataamiljoonaa kuollutta. Luku vain suurenee.... mitäs se Einstein sanoikaan tekemisten toistamisesta ja lopputuloksista? :-)

      Poista
    3. Tuollainen erottelu kannattaisi kyllä tehdä myös suomenkielessä.

      Poista
    4. Oregonin yliopistossa matematiikkakin on rasistista, koska se pyrkii oikean vastauksen löytämiseen.

      Poista
    5. Kyseessä olikin Oregonin opetusministeriö, jonka mukaan matematiikka siis tukee valkoista ylivaltaa, kun se pyrkii oikean vastauksen löytämiseen.

      Poista
  6. Mistä (HS, Yle?) tuo tutkimus jossa persujen luottamus tutkittuun tieteeseen muka olisi vähäisempää kuin vihreiden ja kokkien keskuudessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla että persujen joukossa tämä tieteen sisäinen ristiriita on paremmin tiedossa kuin muilla. Eli eivät luota tippaakaan näihin pseudotieteisiin, joiden määrä on vain kasvussa, mutta luottavat oikeisiin tieteisiin. Kyselyssä ei tietenkään ole mitään jakoa vaan pitää sanoa luottavansa tai ei-luottavansa ihan kaikkiin tieteisiin. Minäkin vastaisin sellaiseen kysymykseen etten luota tieteeseen, vaikka oikeasti luotan varsin suureen osaan siitä.

      Poista
    2. Itse luin asian tekstiin sisällyttämästäni linkistä. Eli Yle.

      Poista
    3. Jos edelleen luotat ns. tieteeseen, perehdy Koneen Säätiön tukemiin ns. tieteellisiin projekteihin.
      Nimierkki "aikoinaan tieteellisiä julkaisuja onnistuneesti väsännyt veijari (ei edes hakemuksia Koneen Säätiön apurahoitukseen)"

      Poista
  7. Niin, oliko tutkimuksessa eritelty, mihin tieteisiin luetetaan ja mihin ei? Vai oliko tuossakin laitettu kaikki saman paketin alle kuin maahanmuutossa ja 'maahanmuutossa'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tietysti on laitettu woke kusipää toimittajien myötä samaan pakettiin, siis häivyttääksensä täydellisen pölhöilyn aikaansaannoksiaansa

      Poista
    2. No mitäs luulet? :-)

      Poista
  8. Niille jotka on opiskellut reaalimailman aloilla niin luottamus _isoon osaan_ korkeakouluja ja yliopistoja on noin 10% enkä edes halua tietää tähän aikaan yöstä kuinka iso osa noita on..

    Proffessoriksikin pääsee kun pölöttää neuvostoliittoa ja sen tekoja varten tehdyistä ihmisoikeus-sopimuksista ja kääntää ne tarkoittamaan lisää afrikkalaisia suomeen, niin voisi sanoa, että luottamuksen arvoisia proffessoreja on noin 15-20% ... en tiedä noidenkaan suhdetta reaalialoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän voisi siis lisätä, että ihan tervejärkisiä ne on normaaleissa kouluissa..

      Poista
    2. SInähän tiedemies olet! Suoraan Anon instituutistako nuo opit ovat?

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!