maanantai 28. joulukuuta 2020

Julkinen talous korona-pandemian jälkeen?

Maaseudun tulevaisuus teetti mielipidekyselyn siitä, pitäisikö valtion velanottoa vähentää koronaepidemian jälkeen, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia hyvinvointi-palveluihin ja tulonsiirtoihin. Vastaukset olivat vähemmän yllättäviä. 

Ensinnäkin naiset eivät olisi hyväksyneet tällaista läheskään yhtä yleisesti kuin miehet. Heistä vain kolmannes vähentäisi velanottoa, kun taas miehistä näin tekisi noin 57 prosenttia. 

Puoluepoliittisesti kysely erotti toisistaan poliittisen oikeiston ja vasemmiston. Sekä Kokoomuksen, Keskustan, Perussuomalaisten että RKP:n kannattajista yli 60 % olisi valmis tinkimään hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista, kun taas SDP:tä, Vihreitä ja Vasemmistoliittoa tukevista alle kolmannes olisi tähän valmiita - viimeksi mainituista vain 11 prosenttia tinkisi velkaantumisesta. Kristillisdemokraattien kannattajat sijoittuivat välimaastoon, mutta lähemmäs vasemmistoa.

Kolmas ihmisten asenteita mittaava kyselyn akseli oli palkkataso - etuuksien supistamista vastustettiin sitä tiukemmin, mitä kehnommat tulot vastaajalla oli. Heikkopalkkaisimpien ryhmässä vain noin 30 prosenttia vastaajista ymmärsi jatkuvan velkaantumisen turmiollisuuden, kun taas suurituloisimmista näin teki noin 64 prosenttia.

* * *

Olisi ollut hauska tietää, miten naiset sekä vasemmistoa ja pienituloisia äänestävät ajattelevat hoitavansa maamme julkista taloutta. Eli olettavatko he tapahtuvaksi ihmettä, joka nostaisi valtion tulot taivaisiin ja hoitaisi sitä kautta velkaantumisen? Vai haluavatko he edelleen kiristää verotusta uskoen, ettei se vaikuta ihmisten työ- tai yrittämishalukuuteen? Vai onko ajatuksena vain jatkaa mahdollisimman pitkään Marinin kabinetin valitsemalla tiellä uskoen, ettei romahdusta tapahdu ainakaan omana elinaikana?

Joka tapauksessa yhden vastauksen ongelman ratkaisemiseksi tarjosi vieraskynä-artikkelissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Aki Kangasharju, joka vaati velkaantumista lopetettavaksi heti koronakriisin lauettua sekä sen jälkeen taloutemme tuottavuuden kasvattamista tutkimus- ja tuotekehityksen sekä yksityisten investointien kautta. 

Vaikka näenkin Kangasharjun olevan oikealla tiellä, on kysyttävä, että miten hänen ehdotuksensa on toteutettavissa, jos noudatamme maata hallitsevan vasemmiston, sekä väestön enemmistönä olevien naisten ja pienituloisten ihmisten vaatimaa jakopoliittista linjaa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Se on laatu eikä määrä - mutta miten lasku maksetaan?
Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus

10 kommenttia:

  1. Oliko kyselyssä mahdollista vastata esimerkiksi niin, että velanotto lopetetaan ja leikataankin esimerkiksi kehitysavusta, yhteiskuntatanhuamisen viroista ja mamutuksesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysymys oli käsittääkseni tuohon ylle kirjoittamani.

      Poista
  2. Varmaan aika moni ajattelee näin, mutta sen sanominen ääneen näinä maalittamisen ja someloukkaantumisen aikoina on poliittinen itsemurha.

    VastaaPoista
  3. Jos hyväksytään ajatus EU:sta tulonsiirtunionina niin miten Suomen kannattaa toimia sen osana? Kova julkinen velka ja alhainen verotus yhdistettynä alhaisiin tulonsiirtoihin? Budjetti tasapainotetaan EKP:n rahalla?

    VastaaPoista
  4. Tietenkin suomalaisilta leikataan. Koska oma kansa ensin on pahimman laatuista rasismia kertoi jo tuppurais-tytti. Maahanmuutosta, kehitysavun nimellä kulkevasta korruptiosta ja elättien rahoista ei voi leikata, leikataan siis suomalaisilta. Sitä tuskin perussuomalaiset kannattavat, kokkareista ei niin tiiä. Virhevasemmisto taas jakaa kaikille kaikkea kivaa. Ja etenkin entisesti edistyksellisille.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "kokkareista ei niin tiiä."

      Ylikansallista rikollista ns. "eliittiä" kumartava kansattoman-isänmaattoman Kokoomuksen PettUri Orpo otti syksyllä 2015 avosylin vastaan melkein yhdellä rysäyksellä runsaat 30000 uutta elättiä - toteuttaen Kokoomuksen varsinkin aikaisemmin megafonilla kaiuttamaa "vastuullista" politiikka, tosin hän jätti ääneen sanomatta Kataisen tavoin, että "me tienataan sillä". Katainenhan puolestaan "vastuullisesti" kasvatti valtionvelkaamme melkein 50 miljardia euroa kahtena hallituskautenaan.
      Ilmeisesti löytyy melkoinen joukko hyödyllisiä idiootteja, jotka uskovat noiden kahden petturipoliitikon emävaleita ja äänestävät sen mukaisesti.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  5. Jakopolitiikassa mielenkiintoista on sen kyltymättömyys. Ei ole olemassakaan riittävän korkeaa veroastetta, jonka kohdalla vasemmistoviritteinen ihminen toteaisi että "nyt riittää" tai "nyt on jo liikaa". Olipa veroaste 30, 40, 60 tai 70 %, niin kun kysyt gallupissa näiltä suomalaisilta niin "tietenkin pitäisi verottaa enemmän".

    Tosin vaikka veroaste saataisiin 100 %:iin, ei jakopolitiikan kannattaja olisi silloinkaan tyytyväinen. Liian huonot julkiset palvelut. Liian vähän sosiaalitukea. Enemmän pitäisi saada. Mutta mistä?

    Miljardin taalan kysymys onkin, mistä löytyisi toimiva vastavoima kyltymättömän jakopolitiikan seireeninkutsulle. Vai eikö sellaista kerta kaikkiaan ole ja ainoa tie on kohti komentotaloutta (yhteiskunta päättää kaikesta resurssien käytöstä) ja sen vääjäämätöntä romahdusta, koska viimeisetkin kannusteet työntekoon on hävitetty. Ja vasta romahduksen jälkeen ihmiset heräävät?

    VastaaPoista
  6. On selvää, että korkea verotus karkottaa kynnelle kykenevät maasta. Yhdysvalloissahan tämä näkyy nyt muuttoliikkeenä "trumpilaisiin" osavaltioihin, joissa matalampi veroaste.

    Mutta ei myöskään toinen vaihtoehto ole tie hyvään elämään. ilman sosiaalista tasausta rahaan kuuluva pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaiuuskuvitelma jakaa taloudellisen vallan ja resurssit yhä pienenevälle mutta numeerisilta tuloiltaan ihan omiin sfääreihinsä kohonneelle keinottelijaporukalle.

    Ainoa hyvä tie on keskitie. Kun rahat sidotaan tuottavaan reaalitalouteteen, hyvinvointi voi kasvaa ja talous itse toimii sosiaalisena tasaajana. Nyt numeerisina kootut ja luodut summat täytyy myydä lainakauppana kansallisvaltioille, joiden omien toimiedellytysten murentaminen on tämän lainakaupan menestymisen ehto.

    Joten "taloudesta" ei enää kenenkään pitäisi puhua kuin se olisi olemuksellisesti vain reaalitalouden rattaiden pyörittämistä. Se on nyt kaikkea muuta. Olemuksellisesti.

    VastaaPoista
  7. Voitaisiin kysyä pitäisikö veroja ja velanottoa vähentää jos se parantaisi suomalaisten hvyinvointipalveluita ja koulutusta eli tulevaisuutta. Ei olisi kovin hankalaa tuon tekeminen suojatyöpaikoissaan loisivat virkakyöstit ja ei suomalaiset potkittaisiin ulos työn hedelmiä syömästä muuta se ei vaatisi, sekä luultavasti sen, että opetusministerinä ei olisi se pöllöin tyyppi jonka agenda sillä saralla on kasvattaa suomalaisia palvelemaan heitä ruotsinkielellä.

    VastaaPoista
  8. Arhunmäki kertoi osatotuuden:"Valtioiden ei tarvitse maksaa velkojaan." Häneltä jäi yksi sana pois: "Kaikkien valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan." Joittenkin kuitenkin tarvii. Arvatkaa, kumpaan ryhmään Suomi kuuluu?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!