Iltalehti kertoi, että Afrikan ensimmäisen epidemiavuoden koronavirusluku saattaa nousta jopa 190 000 kuolleeseen. Se on kieltämättä suuri määrä ihmisiä.
Toisaalta Afrikassa elää nykyisin noin 1,3 miljardia ihmistä, joten kuolleiden määrä olisi noin 0,015 prosenttia maan väestöstä. Siis yhden ja kahden promillen kymmenesosan välillä.
Samaan aikaan Afrikan väestö kasvaa Wikipedian mukaan 20 miljoonalla ihmisellä. Siten koronaviruksen uhrien määrä olisi hiukan alle yhden prosentin vuotuisesta väestönkasvusta.
Yksi kymmeniä vuosia vanha narratiivi, johon edelleen tunnutaan uskottavan, liittyy afrikkalaisten lisääntymisen motiiveihin. Sen mukaan köyhät perheet tekevät paljon lapsia, koska näin he varmistavat, että edes yksi jälkeläisistä saavuttaa aikuisuuden ja takaa heille vanhuudenturvan.
Narratiivia ei ole onnistunut tukahduttamaan edes se tosiasia - edelleen Wikipedian mukaan - että Saharan eteläpuolisista afrikkalaislapsista kuolee alle viisivuotiaina noin 4,3 prosenttia, eli esimerkiksi kaksilapsien perheen molempien jälkeläisten kuoleman todennäköisyys on noin 1,8 promillea. Tämä on saavutettu mustaan maanosaan viedyn lääketieteellisen ja muun kehitysavun voimalla.
Edelle kirjoittamani perusteella on selvää, ettei koronapandemialla ole oleellista vaikutusta Afrikan tulevaisuuteen. Sen sijaan maanosaan edelleen virtaava kehitysapu varmistaa tulevaisuudessakin nopean väestönkasvun, joka vie jatkossakin pohjan afrikkalaisten paremmalta tulevaisuudelta. Ja nuorten toimettomien miesten määrän kasvaessa synnyttää myös yhteiskunnallista levottomuutta, rikollisuutta ja kansainvaellusta kohti hyvinvoivia länsimaita.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikassa tarvittaisiin vapaaehtoista kehitysapuaa
Afrikka ja koronavirus
Ruuasta on ehkä pula, mutta ei sentään lapsista
Tekstit
-
Me eurooppalaisen uuden ajan kasvatit tuskin näemme afrikkalaisten ongelmat oikein, jos liimaamme oman päämäärärationaalisen ajattelumme heidän käyttäytymisensä päälle ja selitämme lisääntymisen samanlaatuisilla premisseillä joilla olemme oppineet omaa elämäämme selittämään.
VastaaPoistaEikä auta, vaikka liimaisimme selityksien päälle numeerista näennäiseksaktiutta kuvaan tuovia lukuja -- sellainen tekee selityksistä pätevämpiä vain omissa eurooppalaisissa silmissämme.
Meiltä meni noin neljäsataa vuotta ennen kuin syyt ja seuraukset asettuivat omassa ajattelusamme siihen keskeiseen rooliin jossa ne nyt ovat. Ja voimme kuvata tämän oman ajattelumme historiallista erityislaatuisuutta sanomalla, ettei afrikkalaisilla ole mistään sellaisesta mitään sisäsyntyistä tai edes sisäistettävissä olevaa kokemusta.
Matka jonka eurooppalainen kausaliteettiajattelu teki Cusanuksen voluntarismista kartesiolaisen paradigman kautta valistusajan pohdiskeluihin, Diderot'n fatalismiin, Humen pyssyn piippuun ja giljotiiniin, ja joka päätyi kvanttimekaniikkaan, on ollut huikea. Ja on omaa totaalista sokeuttamme, ettemme oman ajattelumme täydellistä erityislaatuisuutta ymmärrä emmekä osaa antaa sille arvoa. Päinvastoin -- olemme valmiit uhraamaan sen kaiken narsistisen "monikultturismin" uhriajattelun alttarille.
Afrikka hajoaa käsiin elleivät muut kulttuurit sitä jatkuvasti kannattelisi. Sille kävisi siis samoin kuin Sanna Marinin hallitukselle jos ja kun se hylkää ne pohjimmiltaan "perussuomalaiset" tunnot -- "rajat kiinni" ja "Suomi ensin" -- joiden varassa se on nyt noussut aivan erityislaatuiseen kannatussuosioon.
Zimbabwe ja Etelä-Afrikka ovat maita, joiden väestökehitys tapahtui eurooppalaisperäisen yhteiskunnan kehikossa. Paikallisiin olosuhteisiin viilattu maatalous tuotti ruokaa ja työtilaisuuksia kasvavalle väestölle alueilla, joilla vaaditaan teknologiaa korkean tuotannon ylläpitämiseksi. Nyt, kun afrikkalaisperäiset enemmistöt ovat ottaneet ohjat käsiinsä näissä maissa, on mielenkiintoista seurata niiden väestö-, talous-, yhteiskuntarauha- ja ihmisoikeuskehitystä. Toivotaan parasta!
VastaaPoistaKun maat ovat nyt demokraattisesti valinneet tiensä, niiden tulisi antaa kehittyä eteenpäin ilman ulkopuolista puuttumista muutoin, paitsi eurooppalaisperäisen ”paluumuuton” järjestelemiseksi.
Kuin tilauksesta Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo pitää puheen, joka valaa uskoa Afrikan kehitykseen oman väestönsä ja resurssiensa varassa: ”🇬🇭Ghana President Leaves French President SPEECHLESS!!”
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=pYk4ZaeVJtw
Hieman perusteellisempi selvitys aiheeseen liittyen Hgin YO:n epidemiologian dosentilta kirjallisuusviitteineen. Aika yllättäviä tietoja ja ennusteita!
VastaaPoistahttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/koronapandemia-kohta-ohi/
Nyt oli ainakin lyhyt. Niin lyhyt, etten huomannut ydintä. Ehkä se ydin olikin se, että kehitysapu on prseestä.
VastaaPoista