keskiviikko 28. joulukuuta 2022

Holtittomasta julkisten varojen käytöstä työmarkkinoiden tervehdyttämiseen

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon Ylen verovaroista kustannetusta budjetista. Erityisesti huomiota on herättänyt maan suosituimpiin puolueisiin kuuluvan Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, jossa verovaroin kustannetulta mediatalolta leikattaisiin peräti neljännes sen tuloista.

Kotimaan uutiset kuitenkin kalpenevat Britanniassa esille tulleesta BBC:n varainkäytöstä. Se on nimittäin käyttänyt yli 7 miljoonaa puntaa lisenssimaksuvaroja logojensa vähäiseen uudistamiseen. Eikä yhtiön tai sen johdon asemaa ole ainakaan parantanut se, että asian tultua esille totuus ensin kiistettiin. 

BBC:n toiminta ei ole suorassa valtion rahoituksessa, vaan se kerää rahansa lisenssimaksuilla, jotka kerätään kaikilta yhtiön ohjelmia seuranneilta Britannian asukkailta, yrityksiltä ja organisaatiolta riippumatta lähetysten vastaanottamiseen käytettävästä laitteesta. Siten yhtiö on Ylen tavoin koko kansan rahoituksessa.

Nähtäväksi jää heijastuuko BBC:n kiinnijääminen varojensa holtittomasta käytöstä millään tavalla suomalaiseen keskusteluun Ylen rahoituksesta. Meillähän ei ole tullut vastaan samaa suuruusluokkaa olevaa varojen tuhlausta. 

Selvää kuitenkin lienee, että Sanna Marinin (sd) hallituksen holtittoman talouspolitiikan seurauksena Suomessa joudutaan tulevalla hallituskaudella supistamaan rajulla kädellä julkisen sektorin rahoitusta. Siten kevään vaaleissa ei ole kysymys siitä, että vähennetäänkö valtion menoja, vaan ainoastaan kuinka paljon ja mistä.

Yhtä selvää on, ettei julkisen kulutuksen supistamistarve rajoitu vain tulevaan hallituskauteen, vaan se tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän takaa väestön ikärakenne, joka ikääntyy nopeaa vauhtia. Ja siksi ensi hallituskaudella olisi poliittisten päättäjien katse kiinnitettävä myös siihen, millä keinoin maassamme elävistä ihmisistä mahdollisimman suuri osa saataisiin nettoverovaroja tuottavaan työhön. 

Tämä tarkoittaa lähinnä yksityisen sektorin vahvistamista ja maassa tehtyjen - verovaroista subventoimattomien työtuntien - määrän kasvattamista. Viime vuosinahan meillä on noussut sekä työikäisen väestön työllisyysaste että työllisten määrä, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei. Selitys ristiriitaan lienee lisääntyneessä osa-aikatyössä.

Positiivista on kuitenkin se, että ainakin Helsingin seudulla työpaikkojen jakaantuminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä on tervehtynyt aiemmasta. Toivottavasti näin on käynyt muuallakin - eikä yksityisen sektorin kasvu johdu varainsiirroista julkiselta yksityiselle puolelle. 

Selvää kuitenkin on se, ettei tehtävä tule olemaan helppo eikä talousremontista kärsimään joutuvien äänestäjien mieleen. Eikä sitä ainakaan helpota se, että samaan aikaan pitäisi onnistua pelastamaan maailman ilmasto ja monimuotoisuus, jotka niin ikään vaativat riihikuivaa rahaa tullakseen tehdyksi.  

14 kommenttia:

  1. Professori käyttää harvinaisen pientä tekstikokoa. Olisiko mahdollista siirtyä hieman isompaan? Nils- Aslak Näkkäläjärvi

    VastaaPoista
  2. "Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä"
    Edesmenneen vasemmistopoliitikko Outi Ojalan oppi vahvasta taloudesta näyttää unohtuneen jatkuvasti velkaa ottavalta Marinin (sd) hallitukselta.

    Suomi tarjoaa kansalaisilleen palvelutason, johon talouden suorituskyky ei riitä. Tämä ikävä totuus kuultiin maanantaina valtiovarainministeriön virkamiesten suusta.
    Kansalaisten palveluja rahoitetaan nyt yhä kalliimmaksi käyvällä velkarahalla, eikä tilanne korjaannu ilman selvää kurssin muutosta.

    Yllä mainitun kirjoitti IL toimittaja syyskuussa.

    https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/ff97fc13-a856-41be-901c-b8b33d5668dd

    Toivottavasti suomalaiset äänestävät keväällä seuraavaan eduskuntaan ihmiset ja puolueet, mitkä haluavat laittaa taloutta kuntoon.
    Aikaa se vie useamman vaalikauden ja siksi on mahdollista, että vuoden 2027 vaalien jälkeen taas vihervasemmiston velkaralli jatkuu.

    Onkohan se mitenkään mahdollista opettaa vihervasemmistolle, että "Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä"?

    VastaaPoista
  3. Niin, pitääkö kriisiajan viestinvälitysorganisaatioilla olla mm. sinfoniaorkesteri ylläpidettävänä?
    YLE:n kulurakennetta olisi helppo keventää kymmenillä miljoonilla, jos oikeaa halua olisi, mutta kun se on poliittinen äänitorvi tietyille tahoille, ja suoltaa mieleistä propagandaa juuri mm. "ilmastosta" ja "monimuotoisuudesta", ja monesta muusta asiasta, jotka tukevat agendaa.

    VastaaPoista
  4. Nils-Aslak, säädä selaimestasi itsellesi sopiva tekstinkoko. Esimerkiksi Chromessa saat sen oikean yläkulman kolmesta pystypisteestä ja sieltä "Lähennä" vaikka kokoon 150 plus- tai miinusmerkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon näin omasta puolestani.
      Tämä oli arvokas vinkki.

      Poista
    2. Kiitos myös minun puolestani! Olen harrastanut nettiä aktiivisesti jo yi 20 vuotta, mutta vanhempana rakennusalan miehenä en ole viitsinyt opetella kaikkia hienouksia. Vaikka olen kirjoitellut omaa blogiakin jo 15- 16 vuotta. Kokeilemalla olen oppinut.

      Tuo tekstikoon säätö on hyvä tieto, mutta silloin joistakin teksteistä ei mahdu kuin yksi kirjain ruudulle! Ja minun ja Qroquius Kadin kaltaisia torveloita on valtava määrä varsinkin vanhemmassa väestössä.

      Poista
    3. Se on meitin tämmösten miesten kanssa, niin minun kun sinunkin;
      meillä on vaan toi kärsimys.

      Poista
    4. Se on minulakin toi kärsimys, mutta yritän sitä lieventää lukemalla näitä hyviä blogeja.
      Siihen tekstin suurentamiseen/pienetämiseen niin sehän näkyy se teksti siinä kun sen kokoa muokkaat, eli näet itse, että nyt mä nään ilman laseja/lasien kanssa ja sen mukaan laitat muistiin niin ei sen koommin tartte harmitella isoa/pientä fonttia. Toimii ainakin minulla "tuliketussa".
      Huru-ukko

      Poista
    5. Käytössäni on ollut Bloggerin oletusfontti ja -koko. Yritän muistaa jatkossa säätää pykälää suuremmaksi.

      Poista
  5. Mikähän mahtoi olla postin Itella-sekoilun hinta joitakin vuosia sitten? Täysin älyvapaa juttu, nimikin muistutti lähinnä terveyssidettä, mutta isoja haaveja tarvitaan, kun valtio kaataa rahaa. Eihän se ole koskaan keneltäkään pois. Kuka oli idean isä tai äiti, on jäänyt pimentoon, mutta täytyykö isolla porukalla lähteä kaikkiin idiottisimpiin projekteihin mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin minulle jäänyt käsitys, että muutoksen syy lie ollut se että päästään eroon postista ja varsinkin sen silloisesta johtajasta P Vennamosta ja hänen perinnöstään. Ja samalla isänsä Veikon haamusta.

      Poista
  6. Sähköstä. Samaan aikaan Ruotsissa (ja Euroopassa):
    https://www.svd.se/a/onkVp0/bengt-ekenstierna-orimlig-elmarknad-underminerar-sverige

    "Men för producenterna har det kommit mörka moln på himlen, där EU beslutat att från den 1 december sätta ett takpris (cirka 2 kronor per kilowattimme) på vad elen får kosta gentemot konsument. Sveriges regering har av någon outgrundlig anledning valt att flytta fram införandet till mars."

    VastaaPoista
  7. vassarihallitus ehtii tuhlata yhessä vaalikaudessa sen mitä joku vastuullinen hallitus pystyy säästään kokoon 10-20 vuodessa

    VastaaPoista
  8. "Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle nyt käynnissä oleva yhteiskunnallinen eripura jatkuu. Ja kuinka paljon - päivä päivältä yhä suuremmin uhrauksin korjattavaa - vahinkoa se ehtii tuottaa ennen kuin järki voittaa ja suomalaiset löytävät jälleen yhteisen sävelen maan nostamiseksi ahdingostaan."

    En kiellä enkä kiistä, etteikö vasemmistolaisella tomppelimaisuudella olisi oma ja jopa varsin vahva osuutensa nykyisissä ongelmissa. Toisaalta on kuitenkin niin älyllisen kuin moraalisenkin rehellisyyden nimissä kysyttävä, onko ns oikeistollakaan aina ollut kaikissa toimissaan aivan puhtaat jauhot pussissaan? Ja niin tai näin, niin ainakin niin kauan kuin angloamerikkalainen kulttuurihegemonia kaikkine meilläkin jo nähtyine lieveilmiöineen vallitsee, kannattaa myös topelianismien ohella lukea ihan ajatuksella vaikkapa tämä kirjoitus:

    https://sarastuslehti.com/2023/12/08/lopun-aika-vai-kaannos-parempaan/

    -J.Edgar-

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!