Talvella on luvassa tappavaa kuumuutta ja kesällä lasku

MTV3 kertoi, että Chicagolaisen ilmastotutkimuslaboratorion tutkijat ovat arvelleet "super-El Niñon" aiheuttaman äärimmäinen kuumuuden voivan johtaa jopa 451 000 ylimääräiseen kuolemaan maailmanlaajuisesti. Sen aiheuttamiin riskeihin lukeutuvat tulvat sekä äärimmäinen kuivuus ja lämpötilat.

Ilmastotutkijoiden mukaan juuri korkeat lämpötilat ja niiden vaikutukset aiheuttavat mainitut lähes puoli miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, koska äärimmäisen kuumat päivät tulevat lisääntymään jopa 44 prosenttia tavanomaiseen vuoteen nähden. Ja niiden seurauksena kuivuusjaksot, maastopalot ja tulvat yleistyvät. 

* * *

Kaiken tämän lopputuloksena saattaa olla jopa ihmisten lamaantuminen. Ja siksi suurimman riskin aluille – kuten Nigeriaan, Indonesiaan ja Sudaniin –  tulisi rakentaa yhteisöllisiä viilentymispaikkoja asukkaille, palkata lisää hoitohenkilökuntaa lämpötilapiikkien aikana sekä hankkia parempia suojavarusteita etenkin ulkona työskenteleville. Sellaisten rahoittamiskysymykseen he eivät kuitenkaan ottaneet kantaa, mutta eiköhän lasku löydä tiensä myös Euroopan Unionin alueelle. 

Super-El Niñon pahimman kauden on arveltu ajoittuvan kuluvalta syyskuulta helmikuulle, mutta ennenaikaisia kuolemia arvellaan tapahtuvan tavanomaista enemmän aina kesä–heinäkuulle ensi vuoteen. Jääkäämme siis odottamaan mitä tuleman pitää. 

Ja varautukaamme kustantamaan lisää katastrofiapua ennustetun lämpöpiikin runtelemille alueille. Etenkin siinä tapauksessa, että ensi kevään vaalit johtavat vallan siirtymiseen kohti politiikan vasenta laitaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Atlantin valtameren välivesi lämpenee
Maailman valtameret ovat kuin Riku Illukka tai Pekka Haavisto
Järkyttävää puhetta ja kehitysapua

Onko ihonvärillä sittenkin väliä?

Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisusarjassa oli mielenkiintoinen tutkimusraportti erilaisten kaupunkilaisyhteisöjen suhtautumisesta tulvariskeihin. Siinä oli tarkasteltu viidenkymmenen USA:n suurkaupunkialueen yhteisöjen reaktioita tulviin. 

Tutkijat käyttivät hyväkseen paikallisia virtaus- ja tulvatietoja, vakuutuskorvauksia, vakuutuksia sekä väestötiheyttä. Niiden perusteella he pystyivät erottamaan kaksi hyvin erilaista yhteisöjen käyttäytymistyyppiä. 

Riskinkestävissä kaupungeissa tulviin varaudutaan vain vähän, mutta ihmisillä on pitkäaikaisia muistoja aiemmista tulvista. Riskejä välttävissä kaupungeissa taas tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä tulvilta suojautumiseksi, mutta muistot aiemmista tulvista ovat vähäisempiä.

Riskinkestävissä kaupungeissa on yleensä virtauksensa suhteen paremmin ennakoitavissa oleva vesistö ja pienemmät padot kuin riskialttiissa kaupungeissa. Niissä oli - erittäin mielenkiintoisesti - myos pienempi valkoisten asukkaiden osuus kuin riskejä välttävissä kaupungeissa.

Toisin sanoen tulokset osoittavat, että tulvavaarassa olevien yhteisöjen reaktiot tulvariskiin heijastavat sekä paikallista tietoisuutta hydrologisista olosuhteista että rodullisia eroja ihmisten asenteissa. Siinä missä valkoisen väestön hallitsemissa kaupungeissa tulviin pyritään torjumaan tehokkaasti jo ennakolta, ei värillisten yhteisöiden parissa riskeihin kiinnistetä niin paljon huomiota, vaikka niihin liittyvät muistot ovatkin vahvasti läsnä.

Näyttäisi siis siltä, että ihmisten ihonvärillä on ainakin USA:n suurkaupunkien riskinhallinnassa  merkitystä. Tai tuskin itse ihonvärillä, mutta niillä ominaisuuksilla ja käyttäytymispiirteillä, jotka ovat assosioituneet siihen geneettisesti ja/tai kulttuurisesti. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kesän tulo sai tummat pojat touhuamaan vallattomasti
Tieteellinen tieto ei tue Kristiina Silvanin ihonvärilausuntoa
Miksi ukrainalaisten ja muiden tulijoiden ihonvärillä on merkitystä?