Suomen Perusta julkaisi jälleen uutta tietoa maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista. Tällä kertaa kyse oli kuntien taloudellisesta taakasta. Arvoisa lukijani voi itse tutustua edelle linkittämääni uutiseen, mutta päätin kuitenkin nostaa myös tässä blogissa muutaman mielenkiintoisen yksityiskohdan ajatuspajan tekemästä taulukosta.
Helsinki on tietenkin meille kaikille rakas pääkaupunki. Niinpä jokaisen suomalaisen on hyvä tietää, että ns. suurista pakolaismaista tulevat ihmiset saavat helsinkiläisiltä veronmaksajilta yhteensä 28 miljoonaa euroa toimeentulotukea, 46 miljoonaa euroa työttömyysturvaetuuksia ja lähes 35 miljoonaa euroa asumistukia. Se tarkoittaa yhteensä noin 165 euroa per helsinkiläinen. Vauvasta vaariin.
Vantaasta Suomen uutiset teki ihan oman jutun, jonka mukaan peräti 62 prosenttia kaupungin toimeentulotuesta maksetaan Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille. Edellä linkitetyn taulukon mukaan tukia maksettiin suurista pakolaismaista tulleille jokaista vantaalaista kohti noin 156 euroa. Siis hiukan vähemmän kuin Helsingissä.
Otetaanpa sitten somaliyhteisöstään tunnettu Lieksa. Siellä suurten pakolaismaiden tulijoille on maksettu tukia edellä mainitun taulukon perusteella jokaista lieksalaista kohti noin 67 euroa. Vauvasta vaariin. Siis varsin vähän verrattuna pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin.
Toisaalta esimerkiksi työttömyysturvaetuuksia on nauttinut 75 prosenttia suurista tulijamaista tulleista - ja toimeentulotukeakin 67,6 prosenttia. Siten Lieksankaan maahanmuuttopolitiikka ei näyttäisi johtaneen varsinaiseen menestystarinaan.
Entäpä raiskaavista nuorukaisistaan ja sotivista pizzamafioistaan tunnettu Oulu. Siellä on päästy Lieksaakin vähemmällä, sillä tervaporvareiden perilliset joutuvat pulittamaan suurista pakolaismaista tulleille edellä mainittuja tukia vain 48 euroa henkeä kohti. Mutta toki siellä asumis-, toimeentulo- ja työttömyysturvaetuuksien nostajien osuus näistä uusoululaisista on yli 60 prosentin.
Viimeiseksi halusin katsoa maahanmuuttoasioissa erityisen onnistuneena pidetyn Närpiön tilanteen. Siinä tulikin eteen yllätys, sillä suurista tulijamaista tulleita yli 14-vuotiaita olikin vain yhdeksän kappaletta. Heidän työllisyysasteensa oli yli 40 prosenttia eikä tukia ole maksettu lainkaan. Närpiöläiset voivat tämän perusteella onnitella itseään onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.
Niinpä päätän tämän aamuisenkirjoitukseni näihin onnellisiin tunnelmiin. Ja toivotan kaikille parin kuukauden kuluttua aloittaville kuntapoliitikoille menestystä siinä, että he saavat omien kuntiensa maahanmuuttopolitiikan yhtä hienolle mallille kuin pohjanmaalaiset vihannesviljelijät. Varsinkin pääkaupungin poliitikoilla siinä riittänee tekemistä vielä tulevan vaalikauden ylikin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mielen selvennys
Maahanmuuton raskas taakka
Aloittiko Helsingin Sanomat asiallisen maahanmuutto-uutisoinnin?
Tekstit
Järkyttäviä lukuja! Myös "onnistuneiden" kuntien tulokset ovat kuitenkin ongelmallisia muussa mielessä. Nimittäin, onko taloudellinen tulos onnistumisen relevantti mittari?
VastaaPoistaMaahanmuuttoon syydetään valtavia summia rahaa. Jos suomalaisella kulttuurilla ja kansalla olisi johtajillemme merkitystä, tuettaisiin suomalaisten syntyvyyttä ja itsetuntoa osalla noista summista ja käytettäisiin loput velanoton vähentämiseen. Jos taas suomalaisuudella ei ole mitään väliä, miksi suomalaisten kannattaa murehtia muusta kuin siitä, kuinka selvitä omaan hautaan? Vai onko meidän pystyttävä riittävästi hengissä, jotta voimme taas 1700-luvun malliin joutua muiden orjiksi ja tällä kertaa omassa maassamme; pitämässä infrastruktuuria pystyssä arktisissa oloissa rasisteiksi haukuttuina?
Ruotsin entinen pääministeri Reinfeldt totesi taannoin, että ei haittaa, vaikka kaikki Ruotsin yhteiskuntatuet menisivät maahanmuuttajille. Tuo on sairasta puhetta, josta mieleen tulee liikennelentäjä, joka ajaa koneensa tahallaan vuoren seinään. Toisaalta tuota voitaisiin sanoa intersektionaalisen feminismin mukaiseksi lausumaksi ja siten hallituksemme linjaan sopivaksi ”kivapuheeksi!”.
Tuosta tulee väkisinkin mieleeni, että pitäisikö sittenkin valtion eri keinoin ohjata "uussuomalaisia" pienempiin kaupunkeihin? Pienemmät maahanmuuttaja määrät/asuinyhteisö voisi nopeuttaa kielenoppimista, työllistymistä ja muuta integroitumiseen liittyvää.
VastaaPoista"Tuosta tulee väkisinkin mieleeni, että pitäisikö sittenkin valtion eri keinoin ohjata "uussuomalaisia" pienempiin kaupunkeihin"....
PoistaJuu, ei... ei missään tapauksessa...
Suomessa pitää olla turvallisia alueita joissa ihmisillä on kotuullisen hyvä elää. Kolumnissa mainitut ongelmat on helpompi korjata isoissa kaupungeissa, joissa on taloudellista kantokykyä. Pieni kunta kykene elättämään suurta joukkoa sosiaalitukien varassa...
Ymmärrän toki houkutuksen "siivota ongelmat" pois kaduilta pieniin kuntiin, mutta se ei ole ratkaisu vaan lisäongelmien tuottamista...
Närpiössä ”yli 14-vuotiaita olikin vain yhdeksän kappaletta. Heidän työllisyysasteensa oli yli 40 prosenttia eikä tukia ole maksettu lainkaan.” Miten tämä pitää lukea. Töissä oli siis neljä tulijaa. Mitä ne viisi tekivät? Ilman tukia. Opiskelivat ruotsia? Olivat alle 18-vuotiaita? Olivat neljän työssäkäyvän 15-v lapsia? Olivatko narranneet ikänsä? Ovat kotona olevia vaimoja ja yhdellä kaksi vaimoa? Tai neljä vaimoa yhdellä, yhdellä yksi ja kaksi poikamiestä? Jos vuoroteltaisiin töissä-työttömänä, työttömänä-töissä tulisi tukia maksettavaksi.
VastaaPoistaNärpiön ulkomaalaiset ovat siis vietnamilaisia jne työtä tekeviä tulijoita. Ongelmamaista tulevat eivät mene Närpiöön lainkaan, koska siellä on paineita joutua töihin.