lauantai 20. maaliskuuta 2021

Vieraslajin kanta on eksponentiaalisessa kasvussa

Viime vuosina on puhuttu paljon vieraslajeista ja niiden luonnolle aiheuttamasta uhasta. Niitä pidetään yhtenä merkittävimmistä eliökunnan globaalia monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä ja on arvioitu, että jopa 40 prosenttia eläinten sukupuutoista johtuisi niistä.

Yksi Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeista on laukonpeura alias valkohäntäpeura alias valkohäntäkauris. Tuoreen tiedon mukaan tämän monin tavoin luontoamme rasittavan eläimen kanta on kasvanut viime vuonna noin 15 prosentilla. Ja 2000-luvun aikana se on enemmän kuin kolminkertaistunut. Toisin sanoen valkohäntäkauriin kanta on eksponentiaalisessa kasvussa.

Suomessa valkohäntäkauris aiheuttaa liikenneonnettomuuksia, levittää punkkeja ja lisää metsätuhoja. Esimerkiksi tuon viimeisen osalta löysin tiedon, jonka mukaan "Pohjois-Amerikan boreaalisissa osissa valkohäntäkauriin on todettu vaikuttavan metsien uudistumisessa puulajisuhteisiin yli 30–50 yksilön per 1000 ha tiheyksillä. Yllä mainittuja tiheyksiä alkaa tällä hetkellä jo Etelä-Suomesta löytymään varsinkin, kun arvioidaan metsä- ja valkohäntäkauriiden yhteismäärää."

Tätä taustaa vastaan on varsin käsittämätöntä, etteivät metsänomistajat, liikenneturvallisuudesta vastaavat tai etenkään ympäristönsuojelijat ole pitäneet juurikaan meteliä tässä puheena olevan vieraslajin kannan kasvusta. Lieneeköhän motiivin puutteena se, että eläin on muiden kauriiden tavoin varsin söpö ja vihreyteen kallellaan olevien kohdalla lisäksi se, että siitä aiheutuu haittaa autoilijoille ja metsänomistajille?

Mielenkiintoista on sekin, ettei vieraslajit.fi portaalissa julkaistussa yleisimpien vieraslajien luettelossa ole mainittu lainkaan valkohäntäkaurista. Toki se kuitenkin löytyy kokonaisesta lajiluettelosta, josta avautuvassa lajikuvauksessa sen suurimmaksi haitaksi on arveltu liikenneonnettomuuksia.

Joka tapauksessa on selvää, että valkohäntäkauriin kannan kasvaminen aiheuttaa ajan myötä yhä pahempaa haittaa. Ja siksi sen kannan kasvu pitäisi pysäyttää mahdollisimman pikaisesti. Hyviä keinoja voisivat olla ainakin rauhoitusajan poistaminen (miksi ihmeessä sellaista on ylipäänsä säädetty haitalliselle vieraslajille) ja metsästyksen vapauttaminen turhasta säätelystä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arabialaistaustaiset villikissat
Luonto on julma
Suomi toimi aktiivisesti jokiravun hävittämisen puolesta


8 kommenttia:

  1. Kemiönsaarella on nykyään susia, jotka ovat hätistäneet Hiittisiin hillittömästi kauriita. Huittisten neropatit tarjoavat ratkaisuksi susien ampumista.

    VastaaPoista
  2. Meillä on vääristynyt suhde luontoon. Aivan selvästi haitallisia lajeja kuten merimetsoja ja hanhia ei voida vähentää, vaan niitä suojellaan tiukimman mukaan, vaikka EU myöntäisi poikkeuslupia, jos niitä vain haettaisiin. Mutta sitähän apukoulun mallioppilas Suomi ei voi tehdä. Peurojan kohdalla pitäisi aloittaa voimakas kannan vähentäminen. Nehän tulevat nykyisin ihmisten pihoillekin syömään kaiken, jos ei aitaa pihaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se aita mitään estä. Syövät sen aidankin seipäineen päivineen.

      Poista
  3. Jos ei muisti kovin petä, se laukonpeura nimenomaan tuotiin aikoinaan Laukon kartanon maille, että olisi herroilla mukava metsästää niitä melekinpä kartanon portailta. No se hommahan levis ku jokisen eväät, ei ollu kivaa metsästää elukoita, mukavampaa oli jahdata suosiollisia nuoria naisia.
    Ja sit Laukossa siirryttiinkin hevosten jalostukseen. Hevostyöt oli siitä kivoja ettei ne marissu jos äijät vähän haisikin, kun haiseehan siellä tallillakin aina.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinä veli Huru-ukko nyt hiukkasen verran keljummanpuoleisesti ajattelet noista ihastuttavista pikku heppaduttereista:

      heidän harrastuksensa motiivi oli ja on saada neitseellisten jalkojensa väliin turvallisesti mutta silti niin tahdikkaan voimallisesti edestakaisin liikkuva jykevä, karvainen, muhkea maskuliinisuus, johon he voivat sessioiden jälkeen purkaa hoivausviettiään.

      Poista
  4. Vaikka valkohäntäkauriita saisi metsästää rajoituksetta pari vuotta, ei kantaa saada hävitettyä. Myös pienempi vieraslaji metsäkauris on lisääntynyt runsaasti. Se mokoma asustaa esikaupunkialueilla siinä missä metsissä.

    VastaaPoista
  5. Entä olivatko peuroja vai kauriita, mutta tammikuussa niitä porhalsi Emäsalon saaressa upeassa mutta vaarallisessa letkassa kuusi kappaletta autoni nokan editse. Onneksi oli päiväsaika niin näin ajoissa myös viimeisen elikon, joka oli muutaman metrin edelläloikkivan perässä.

    VastaaPoista
  6. Silmiini sattui jossakin sellainen ehdotus, että meidän pitää elvyttää ammattimetsästäjien ammattikunta. Siis sellaisia metsästäjiä, jotka hanskaavat koko tuotantoketjun metsästyksestä lihatukkuun tai kaupan tiskille asti. Onhan se omituista, että meillä on mainiolihainen riistaeläin, jonka määrää pidetään ongelmana mutta jonka lihaa ei kuitenkaan saada kauppaan vaan sitä tuodaan tänne jostakin Uudesta Seelannista. Jossain muualla (eikä tarvitse mennä Viroa kauemmaksi) hoksattaisiin, että tässä meillä on mainio luonnonvara jota voidaan kannattavasti hyödyntää. En minä näe kuin kolme syytä, miksi tällainen asia ylipäätään voidaan nähdä ongelmana. Tyhmyys, byrokratia ja saamattomuus.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!