sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Punavihreä narratiivi

Helsingin Sanoissa julkaistiin Tommi Niemisen avoin kirje, jossa tämä ihmetteli aikuisuuden katoamista joidenkin kansanedustajien puheista. Nimeltä mainiten hän kirjoitti Perussuomalaisten Ano Turtiaisesta, Juha Mäenpäästä ja Veikko Vallinista, mutta ihmetteli myös saman puolueen julkisten johtohahmojen Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren antamaa tukea puolueeseen kuulumattomalle Junes Lokalle. Niemisen mukaan tämä on "äärioikeistolainen, jonka yksityiskohtaisissa fantasioissa joukkoraiskataan nimeltä mainittuja punavihervasemmiston naisia".

En ole varsinaisesti seurannut  Lokan viestintää, enkä siksi tiedä Niemisen väitteiden todenperäisyyttä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin ollut asiallista, että Niemisen olisi hänen "fantasioidensa" lisäksi kertonut, että se oli juuri Junes Lokka, joka toi julkisuuteen oululaisen raiskausringin, josta maamme valtamedia oli visusti vaiennut. Ehkäpä Halla-ahon ja Huhtasaaren hänelle antaman tuen takana on tämä valtamediallemme äärimmäisen häpeällinen tosiasia?

Tähän liittyen välitettäköön tässä myös PT-median uutinen, jonka mukaan "Jyväskylässä ja naapurikunnissa on menossa vastaavankaltainen seksuaalirikosrypäs kuin Oulussa... tapaukset eivät ole tulleet esille lähinnä sen takia, että paikkakunnalla ei ole omaa Junes Lokkaa". Toivon mukaan valtamediamme on oppinut Oulun tapauksesta ja selvittää pitääkö PT-Median väite paikkansa - ja uutisoi löydöksensä riittävällä näyttävyydellä antaen kunnian/moitteet kyseisen väitteen ensimmäiseksi esille nostaneelle PT-Medialle.

Mutta palataan Turtiaisen, Mäenpään ja Vallinin kielenkäyttöön. Se on tosiaan ainakin ajoittain ollut varsin epäsivistynyttä, mutta ainakin kansanedustaja-aikana pikemminkin maskuliinista suunsoittoa kuin varsinaista vihapuhetta, saati kiihottamista kansanryhmiä vastaan.

Siksi minusta oli hämmästyttävää, että Nieminen vertasi näiden miesten puheita kymmenien vuosien takaisiin äärivasemmistolaisten Pirkko Turpeisen ja Oili Suomen pitämiin avoimiin vallankumouspuheisiin, joiden ilmeisen vakavana tarkoituksena oli kapina laillista esivaltaa vastaan.

* * *

Katselin eilen TV:stä erästä ajallemme tyypillistä draamaa, jonka viitekehykseksi oli rakennettu varsin tavanomainen vihervasemmistolaisten "hyvien" ja talouskonservatiivisten "pahojen" voimien välinen ristiriita. Sitä katsellessani jäin miettimään, että miksi viihdeteollisuutemme ajaa niin laajana rintamana vihervasemmistolaista narratiivia. Sama ajatus oli käynyt jo aiemmin mielessäni katsellessani TV-uutisista nuorten taiteilijoiden haastatteluita, joista kuuluivat erittäin vahvoina vihervasemmistolaisen eskatologian kaiut.

Miksi kukaan median esillä pitämä länsimainen käsikirjoittaja ei kirjoita, ohjaaja ohjaa, taiteilija taiteile tai räppäri räppää teoksia, joissa olisi talousliberaali tai kansalliskonservatiivinen narratiivi? Eli miksei esimerkiksi dekkarin tapahtumien taustalla ole koskaan viherpunaisen suunnitelmatalouden unelmahöttöpolitiikan aiheuttama taloudellinen kaaos ja pakkovalta, maahanmuuttajamiesten öisillä kaupungin kaduilla aiheuttama pelko tai maaseutuelinkeinojen punavihreän narratiivin nimissä aiheutettu toivottomuus - ja miksei tarinan sankari nykyisin enää juuri koskaan edusta perinteisiä länsimaisia hyveitä?

En tiedä mistä punavihreän narratiivin kannatus taiteilijoiden ja viihteentekijöiden parissa johtuu. Onko kyse siitä, että taidekoulutus vetää valmiiksi tällaisia ihmisiä puoleensa? Vai siitä, että koulutukseen sisältyy sitä tukevaa propagandaa? Vai yksinkertaisesti siitä, että taidetta ja viihdettä esille tuovat foorumit nostavat esille vain yhdenlaista narratiivia, jolloin luovien taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ohjaajien on elääkseen noudatettava heidän määräämiään askelmerkkejä?

Niin tai näin. Katson Tommi Niemisen kirjoituksen Turtiaisesta, Mäenpäästä ja Vallinista liittyvän tähän punavihreään narratiiviin. Ja juuri siksi siihen ei sisältynyt esimerkiksi sitä, että politiikan toisella laidalla perussuomalaisten annetaan yleisesti ja avoimesti ymmärtää olevan rasisteja, fasisteja tai jopa natseja kuten kansanedustaja Veronica Honkasalon (vas) ja Jari Tervon Twitteriin kirjoittamat esimerkit osoittavat.

Siihen ei sovi myöskään rehellinen puhe siitä, että hallitsemattomaan kehitysmaalaisten maahanmuuttoon sisältyvät valtavat riskit, joiden aiheuttaman todellisuuden kanssa eletään naapurimaassamme Ruotsissa. Sehän kilpailee maailman johtajan asemasta mm. maahanmuuttajiin assosioituneiden raiskausten, räjäytysten ja autojen tuhopolttojen sarjoissa.

Itse näen, että Tommi Nieminen sen enempää kuin kukaan hänen kollegansakaan ei ole vallitsevan narratiiviin takia kirjoittanut Helsingin Sanomissa avointa kirjettä maatamme hallitsevan punavihreään aatteeseen liittyvistä ongelmista mukaan lukien poliittisiin vastustajiin kohdistuva kielenkäyttö. Ja tuskinpa lehti sellaista julkaisisikaan, vaikka joku sille sellaisen lähettäisi.

Siksi mainittujen Turtiaisen, Mäenpään ja Vallinin valinta kansanedustajiksi kielenkäytöstään huolimatta on nähtävä kansan syvien rivien vastareaktioksi maatamme ja sen kulttuurielämää hallitsevaa punavihreää narratiivia vastaan. Heitä voi halutessaan toki kauhistella Niemisen tavoin, mutta tosiasiassa näiden miesten valinta eduskuntaan kertoo vain siitä, että demokratia toimii Suomessa edelleen.

Näin siis huolimatta siitä, että media ja kulttuurieliittimme antavat punavihreää narratiivia edustaville poliittisille voimille valtavan ja kritiikittömän yksipuolisen tuen, mistä huolimatta niillä on vain 76 paikkaa eduskunnassamme. Mutta ehkäpä tuo tuki on kuitenkin antanut niille vähäisestä kannatuksesta huolimatta hallitusvallan - kiitos punavihreää narratiivia tukemalla äänestäjänsä pettäneet keskustalaiset ja ruotsinkieliset aisankannattajat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autonpolttamisen juurisyy ja sen opetukset Suomelle
HS:n Tommi Nieminen kaipasi keskustelua
HS:n toimittaja kasvatti lapsia Rautatientorin mielenosoitusten välimaastossa

15 kommenttia:

  1. Tuhka muistaa huomion jonka Dilbertin luoja Scott Adams sanoi. Hän tarkistaa aina profiilin jos hänen täytyy tarkistaa toisen uskottavuutta. Jos se on jokin taiteilija hän ei vaivaudu väittelemään tämän kanssa koska taitelijoiden ja vastaavien mielipiteet ovat lukittuja ja kuplassa, joten kannattaa käyttää energia joihinkin muihin.

    VastaaPoista
  2. Ainakin Aamulehdessä näkyy silloin tällöin punavihreää todellisuutta kyseenalaistavia mielipidekirjoituksia. Esimerkiksi eräs elinkeinoelämän asiantuntija lausui tulijoiden koulutuksesta ja työllistymismahdollisuuksista varsin epäsuotuisat sanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt kun Sanoma osti sen niin hetken päästä ko. kirjoitukset loppuu ja punavihreys valtaa sen :(

      Poista
    2. Vaikka alla viitattu artikkeli on kirjoitettu runsaat 10 vuotta sitten ja Brysselin Pravdan takapiru Bilderberg-globalisti Aatos Erkko on jo mananmajoilla ja korvautunut Bilderberg-globalisti Antti Herlinillä, niin lehden (tai nyt lehtiryppään) agenda tähtää edelleen EU-diktatuurin kautta harvainvaltaiseen Uuden maailmanjärjestyksen tyranniaan. Niinollen artikkelin teksti olennaisilta osin pitää paikkansa edelleen ja on itse asiassa entistä ajankohtaisempi:

      ”Helsingin Sanomien johtama mediakontrolli Suomessa”,
      http://eaglesflysingly.blogspot.com/2008/05/helsingin-sanomien-johtama.html

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  3. Onhan sillä ihan selvä ja suhteellisen yksinkertainen, ymmärrettävissä oleva selitys, miksi taiteilijat ja kulttuuriväki ylimalkaan omaksuvat tuon "vasemmistolaisen" narratiivin.

    He ovat vaikutelmien ja vaikutuksen tekemisen asiantuntijoita. Sellainen palautuu niihin varhaisen lapsuuden vaiheisiin, joissa primaarinarsismi vielä vallitsee, eikä objektirakkauteen suuntautuvaa minäsubjektia ole vielä kehittynyt. Tuon vaiheen koko olemassaolo on "objektina" olemista, johon kuuluu myös vahva "kaikkiallisuuden" ja "kaikkivalatsisuuden", "kaikkivoipaisuuden" maaginen läsnäolo.

    Sieltä ne ihmisen "uhriroolit" ovat peräisin, ja mitä kipeämmin "minä" on jäänyt noihin narsismin tuntoihin kiinni, sitä enemmän myöhemmässä elämässä voivat uhriroolit tarjota kaikkiallisuuden ja kaikkivoipaisuuden voimaannuttavia elämyksiä. Taiteilijat siis elävät tällaisista vahvistautumisen kokemuksista.

    Oma aikamme on sitten kulttuurisen narsismin läpitunkema, ja uhriutumisen kokemuksia täynnänsä. Stereotypiaan kuuluu esimerkiksi että uhrit ovat "vähemmistöjä" -- niitä täytyy puolustaa vaikka ne todellisuudessa muodostaisivat enemmänkin uhkatekijän kuin tarvitsisivat narsistien antamaa tukea.

    VastaaPoista
  4. Kulttuuriväki haluaa pitää kapinallista imagoa, vaikka se kannattaa vallassa olevaa hallintoa. Sama pätee anarkisteihin, joka vetoavat poliisiin ja saavatkin sen johdolta täyden tuen. Punavihreän viihdemaailman edustajat tietävät, että he joutuvat boikottiin ja työttömiksi, jos ovat poikkiteloin. He tuntevat omiensa armottomuuden ja suvaitsemattomuuden.

    Junes Lokka on pelkäämätön maahanmuuton uhrien puolustaja. Puheena olleet ”raiskausfantasiat” ovat asiayhteydestä irrotettuja lyömäaseita. Lokka on tuskaillut sen kanssa, että tuhansien hyväksikäytettyjen lasten ja nuorten asemaan eivät päättäjät ja media edes yritä asettua. Päinvastoin, he pitävät ilmiöstä puhumista pahimpana asiana. Siksi Lokka totesi, että jos järjestelmällisen rikollisuuden peittelijät ja puolustelijat itse joutuisivat maahanmuuttajarinkien uhreiksi, he voisivat kenties ottaa asian vakavasti. Reaktio tähän on ollut arvattava. Punavihreät kauhistelevat jo sitä, että he voisivat joutua kokemaan politiikkansa uhrien kohtalon.

    Ongelmista vaikenijat kyllä sisimmässään tietävät asiat. Kun Lokka pyysi kaupunginvaltuuston jäsenten lasten yhteystietoja välitettäväksi maahanmuuttajille kotoutumista edistävää kanssakäymistä varten, valtuutetut sanoivat Lokan uhkailevan heitä. Siihen syöttöön Lokka laukaisi, että pidättekö te siis maahanmuuttajia uhkana? Taustalla oli Lokan vastustama käytäntö, jossa maahanmuuttajamiehiä vietiin päiväkoteihin lasten seuraksi. Yksi heistä osoittautui myöhemmin raiskausrinkiläiseksi. Jokainen kaupunki tarvitsisi pelottoman lastensa puolustajan päättäjien mielettömyyttä vastustamaan ja ilmiantamaan. Lokkaa vähätellään ja ivataan, mutta häntä näköjään seurataan tiiviisti ylitä tasoa myöten. Siksi hänestä valehdellaan ja puhutaan kaikkinaista pahaa.

    Niemisen kirjoitus osoittaa, että punavihreille kotimaiset sadat lapsiuhrit ja murhat eivät merkitse yhtään mitään. Aivan kuten Lokka on alleviivannut. Tämä tulee esiin ”loistavasti” siinä, että yksi Irakiin vapaaehtoisesti palanneen miehen kuolema pisti liikettä hallituksen niveliin ja asiasta lähdettiin valittamaan ulkomaille asti. Sen sijaan nyt jo kymmenkunta maahanmuuttajan raa’asti tappamaa suomalaista ei liikuta hallitusta ja presidenttiä edes sen vertaa kuin yksi pysäkille väitetysti jätetty aktivistiäidin pikkupoika.

    Raiskausrinki-ilmiö ei ole voinut tulla medialle ja päättäjille yllätyksenä, sillä samanlaista on tapahtunut meitä pitemmälle päässeissä maissa. Joutuukin toteamaan, että maahanmuuton tuhoisat vaikutukset kansalaisten yleiseen motivaatioon ja turvallisuuteen ovat kuin ovatkin se punavihreiden iso tavoite. Sen avulla voidaan murtaa kansakunnan selkäranka ja hajottaa kansa atomeiksi. Mitä raaempaa menoa, sitä parempi!

    VastaaPoista
  5. Junes Lokka teki hienon työn paljastaessaan julkisuudelle Oulun raiskausringin.

    Turtiainen ja Mäenpää ovat huuliveikkoja, joista varmaan tykättäisiin Ranuan Teboililla, jos siellä kävisivät.

    Tommi Nieminen ei ole oikea toimittaja vaan suvakkien ideologinen kirjuri.

    VastaaPoista
  6. Vielä kulttuuriväen moraalista:
    Kulttuuriväen todellinen kiinnostus seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen näkyy hyvin mm. Veijo Baltzarin rahakkaissa taidekasvatusprojekteissa, joiden tukijoiden joukossa olivat mm. Paavo Lipponen, arvojohtaja, presidentti Tarja Halonen ja ex-meppi Liisa Jaakonsaari. Ei tälle väelle seksuaalinen hyväksikäyttö ole mikään ongelma! Sen paljastuminenkaan ei ole katastrofi, kun tukena on korruptoitunut eliitti.

    Eliittikulttuuri saa tietysti pitkälti verorahoista toimintansa resurssit, eikä vähiten pakkoverorahoitteisen YLE:n kautta. Kuluttajina voimme kuitenkin ottaa kantaa politrukeiksi alkaneiden taiteilijoiden tempauksiin jättämällä heidän taiteensa omaan arvoonsa. Samalla elämästä voi karsia turhaa hömppää sekä säästää rahaa ja luontoa.

    VastaaPoista
  7. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaisikohan jonkun perustaa narratiivien sijaan tosiasioista ammentava leivänjakaja?

      Poista
    2. Jep, mutta kahtena ensimmäisenä vuotena jäisi stipendit jakamatta.

      Poista
  8. Jokos ne ovat vaalit taas vuoden kuluttua, aina vain aikaisemmin alkaa politikointi ja aivopesu. Sitähän tämä on, asennemuokkausta. Tai yritystä, mutta aivan liian selvä juoni, suomalaiset eivät mene höblään. Hesarin myyjä tuutti kainalooni lehden Isossa Omenassa, oikein alkio ahdistamaan. Myyjäpoikanen (niitä oli kaksi hoono soomia puhuvaa) oli aivan lyödyn näköinen, kun ketään ei kiinnostanut. Otin sitten lehden vastaan, ilmaiseksi voin lukaista, markkaakaan en siitä moskasta maksa, etten erehdy kannattamaan punaisten lehteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "etten erehdy kannattamaan punaisten lehteä."

      Brysselin Pravdan toimittajakunnassa kyllä varmasti vanhoja kommunisteja ja kommunismin erään uudemmman version eli kulttuurimarxismin edustajia riittää mädättämään suomalaisia mm. LGBT-seksuaaliperversio- ja monikulttuuripropagandalla.
      Tarkoituksena on tehdä suomalaisista vailla kansallista ja muutakin identiteettiä olevaa ja selkärangatonta, psyykkisesti tasapaksua ihmismössöä, joka on helpompi alistaa Bilderberg-agendan mukaiseen harvainvaltaiseen Uuden maailmanjärjestyksen tyranniaan.

      Tyypillisenä esimerkkinä tästä propagandasta on juuri äskettäin paljon palstatilaa saanut viherkommunisti, entinen Vihreän langan päätoimittaja, joka kirjoittamansa romaanin kautta ylistää "vapaata ja avointa" avioliittoa, jossa ei aseteta toiselle mitään uskollisuusvaatimusta; ilmeinen tarkoitus silläkin kuten LGBT-perversiopropagandalla on heikentää järjestynyttä yhteiskuntaa koossapitävää perusyksikköä eli perinteistä perheinstituutiota. Huomattavan pitkä artikkeli oli sekä isommassa pravdassa eli HS:ssä että pienemmässä pravdassa Iltasanomissa.

      Ja onhan Pravdalla mistä ammentaa noita tuholaisia, suomalaisten mädättäjiä: "Neuvostorahoilla tuotettiin vasemmistolainen toimittajakunta Suomeenkin",
      https://vapaasana.net/2011/08/28/neuvostorahoilla-tuotettiin-vasemmistolainen-toimittajakunta-suomeenkin/

      Sitä paitsi toimittajia kouluttavan Tampereen punayliopiston kommunistiprofessori Kaarle Nordenstreng piti jäähyväisluentonsa vasta v. 2009, joten hänen neuvostovallan aikana Moskovastakin asti ammentamaansa kommunismin myrkkyä nauttineet nuorimmat toimittajat ovat nyt vasta n. kolmikymppisiä tai vähän päälle.
      Kommunistien suomalainen propaganda-korkeakoulu Sirola-opistokin sinnitteli vuoteen 1994, kunnes toiminta täytyi lopettaa Neuvostoliitosta tulleen rahahanan sulkeuduttua. Sielläkin koulutettuja politrukkeja voi vielä olla toimittajina mm. Pravdassa.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  9. Montakohan Niemistä mahtuisi Anon painonnostotangon päihin istumaan maastavedossa? Veikkaan 6. Vihapuhepoliisit luulevat Anon voiman olevan vain lihassuorite. Voipi olla 400 kiloon asti, mutta siitä ylöspäin vaatii sellaisen henkisen voiman, jota simppipojat eivät edes osaa ompelukerhoissaan kuvitella.

    VastaaPoista
  10. Vihervasemmistolainen suvaitsevaisuus muodostaa monissa työpaikoissa ideologisen pakkopaidan. Hegemonialle myönteisiä asioita voi kukin rauhassa edistää mutta useimmat eri mieltä olevat pysyvät mieluummin hiljaa, koska oikeaoppisuudesta poikkeaminen voi aiheuttaa ikäviä seurauksia.

    Kulttuuriala on minun näkemykseni mukaan ollut aina vasemmiston hallussa. Jos haluat apurahoja tai myönteistä julkisuutta omille projekteillesi, sinun on kumarrettava vallitsevia toteemeja.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!