tiistai 18. helmikuuta 2020

Tunnustan olleeni väärässä

Kirjoitin noin viikko sitten siitä, kuinka pohjoinen merijää oli jo silloin laajempi kuin kertaakaan vuosina 2006, 2011, 2015, 2016, 2017 ja 2018. Tuon kirjoituksen jälkeen napajään laajuus on hiukan supistunut, mutta se on edelleen ajankohtaan nähden laajimmillaan sitten vuoden 2013.

Tämän kirjoituksen kannalta oleellista oli kuitenkin, että tulin viikko sitten väittäneeksi, ettei "näitä uutisia nähdä valtamediassa, joka uutisoi näyttävästi vain narratiivia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tukevia tilastotietoja". Tänään joudun rehellisenä ihmisenä tunnustamaan olleeni tuolloin väärässä.

Yle nimittäin julkaisi jutun otsikolla "Pohjoinen napajää nyt laajempi kuin vuosiin – lämpimän talven Eurooppaan tuonut tiivis napapyörre tekee hyvää arktiselle alueelle". Jutussa haastatellun tutkimusprofessorin Jari Haapalan mukaan ilmiö selittyy vahvalla polaari- eli napapyörteellä, joka ei vaikuta tänä talvena murtuneen lainkaan.

On erinomaista, että napajään laajenemiselle on olemassa tieteellinen selitys ja se tuodaan verorahoitteisessa mediassa esille. Jäin kuitenkin miettimään sitä, että vaikuttiko sama napapyörteen murtumattomuus myös vuonna 2019, jolloin arktisen jääpeitteen laajuus juuri tänä ajankohtana oli suurin sitten vuoden 2015, vai oliko silloisen aiempia vuosia suuremman arktisen merijään laajuuden syynä jokin muu seikka?

Toisin sanoen onko napapyörteen käyttäytymisessä tapahtunut jonkinlainen pysyvämpi muutos, joka ehkäisee pohjoisen merijään sulamista, mutta tekee samalla meidän talvistamme lumettomia ja vetisiä? Ja aiheuttaa esimerkiksi Syyriaan poikkeuksellisen kylmiä ja lumisia talvia.

Professori Haapalan mukaan näin ei ole vaan kyseessä on yhden talven satunnainen ilmiö, joka ei sellaisena vaikuta napajään pitkäaikaisiin muutoksiin. Ja joka tapauksessa napajää on myös tällä hetkellä pitkän ajan keskiarvoja ohuempaa.

Samalla Haapala kertoi, että jään talvikoolla ei ole niinkään merkitystä, vaan kesäkoko on sitä oleellisesti merkittävämpi. Siksi olen myös itse seurannut tarkemmin napajään minimikokoa - ja huomannut, että sen yhteys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on viime vuosikymmenen aikana kadonnut lähes kokonaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutos ja sen tilastot
Kasvihuonekaasut eivät liity napajään koon muutoksiin
Heli Saavalaisen juttu vaatii oikaisun

5 kommenttia:

  1. Minulle tulee napapyörteestä mieleen cityvihreä, joka pyörii oman napansa ympärillä. Oikein nauratti IS:n kirjoitus (en muista kuka sanan säilää käytti) siitä että Ville kertoi luonnosta ja oli viikko sitten ajanut luonnon ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tulee puolestaan cityvihreästä mieleen Ohisalo ja Olli Pusan artikkeli "”Huijaus ankkurilapsilla?”,
      https://oikeamedia.com/o1-131800

      ja tähän liittyen edelleen varsinaisesta aiheesta poiketen:

      Joskus puolisen vuosisataa sitten tai vähän yli, ruotsalaisissa lehdissä oli usein esiintyvä otsikko ”En finne igen”.

      Tässä puolestaan oli taas kokonaan muuta "IGEN":
      ”Uumajassa paloi 50 autoa – poliisi epäilee tuhopolttoa”,
      https://www.kansalainen.fi/uumajassa-paloi-50-autoa-poliisi-epailee-tuhopolttoa/

      Ohisalon mukaan turvapaikan haku on perusoikeus.
      Taikasana ”asylum” Suomen valtakunnanrajalla on tuplavarmistus sen saamiselle.
      Milloinkahan Suomen vaihtoehtomediat voivat alkaa kertoa ruotsalaistyyppisistä "igen"-tapahtumista?

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  2. Hieman aihetta sivuten, niin mm. mtv3 uutisissa oli seuraava uutinen. Maailman rikkain mies lahjoittaa 10 miljardia ilmaston muutoksen torjuntaan (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-rikkain-mies-lahjoittaa-10-miljardia-dollaria-taisteluun-ilmastonmuutosta-vastaan/7730436#gs.x7pnt9) Teoriassahan tuo kuulostaa hyvältä, mutta 10 miljardia propagandaan ja etujärjestöille mahdollistaa valtavasti väärää tietoa liikkeelle tieteen nimen alla. Toivottavasti olen väärässä, mutta luulen, ettei rahoja jaeta puolueettomaan tutkimukseen,jossa huomioitaiiin myös ne osa-alueet, jotka nykyisissä tutkimukissa on käsittääkseni sivuutettu, kuten mm. auringon toiminta.

    VastaaPoista
  3. Eiks vaan oo kiva olla ees joskus väärässä.
    T: nimimerkki tekevälle sattuu (lainaus A Hit Leriltä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!