Hailuoto on Perämerellä sijaitseva saaristokunta, jossa asuu 961 ihmistä. He käyvät eniten töissä terveys- ja sosiaalipalveluiden (n. 26 %) ja maa-, metsä- ja kalatalouden (22 %) toimialoilla, mutta työpaikkojen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla.
Yle uutisoi eilen, että maamme hallitus on myöntämässä saarikuntaan meren yli suunnitellulle tielle lisärahaa yli 30 miljoonaa, koska sen kustannukset nousevat 147 miljoonaan euroon. Se tekee noin 153 000 euroa jokaista saarelaista kohti. Sillä rahalla urakoitusija rakentaa sillan ja huolehtii siitä 20 vuoden ajan.
On tietysti tärkeää, että valtakunnan infrastruktuuri - kuten tieverkosto - on kunnossa. Jotenkin jäi kuitenkin mietityttämään, että onko nyt aivan varmaa, että kyseinen saariyhteys on meidän liikenneyhteyksiemme polttavin ongelma tilanteessa, jossa nykyisten teiden heikko kunto aiheuttaa joka kolmannelle ammattiliikenteen toimijalle kalustovaurioita - ne kohdistuvat erityisesti jousitukseen, iskunvaimentimiin, alustaan ja renkaisiin.
Lisäksi vaurioita tulee muille tielläliikkujille. Sellaisesta olen itsekin esimerkki, koska autostani räjähti taannoin rengas ajaessani pahasti rikkonaisen asfaltin takia varovasti eli noin 20 km/h nopeusrajoitusta hitaammalla vauhdilla. Onneksi ajoin hiljaa ja sain auton pidetyksi tiellä.
Hailuodon sillasta vielä sen verran, että sen rakentamisesta päätti aikanaan Juha Sipilän (kepu) hallitus, jossa liikenneasioista vastasi Anne Berner (niin ikään kepu). Asiaan mahdollisesti vaikutti se, että Sipilä on kotoisin saarikunnan naapurista ja Hailuodon valtuustossa on Keskustalla ehdoton enemmistö.
Sillan lisärahoituksesta päättää eduskunta Antti Rinteen (sd) hallituksen esityksestä. Siten jää nähtäväksi, hyväksyvätkö äänestäjien valitsemat edusmiehet ja -naiset hallituksen esityksen, vai ollaanko valmiita luopumaan... hmh... varsin mittavasta siltarumpupolitiikan voimannäytteestä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talouskysymyksiä
Petra Laiti halusi lopettaa porotalouden tuet
Onko valtiolla varaa hajasijoittamiseen?
Tekstit
-
Voisi luulla, että SDP:n herttainen psykopaatti, Sanna Marin, tiputtaisi Sipilän siltahankkeet silmääkään räpäyttämättä. Johan Sannaa ja Lissua on kismittäny, kun rahat on loppu eikä omia vasemmistofantasioita pääse toteuttaan.
VastaaPoistaSivullisena tuosta sillasta ja sen kustannusten järkevyydestä ei pysty sanomaan paljoakaan, mutta mieleen tulee kysymyksiä:
VastaaPoistaMillaisia yhtä kallita tai kalliimpia kyseenalaisia hankkeita toteutetaan ilman julkisuutta? Esimerkiksi maahan asutetaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, jotka kustantavat yhteiskunnalle 20 vuodessa henkeä kohti saman kuin Hailuodon silta per saaren asukas. Kuitenkaan yhteiskunta ei halua keskustella kustannuksista.
Paljonko siltaa käyttäisivät muutkin kuin saaren asukkaat?
Miten siltahanke vaikuttaa saaren luontoon ja ominaislaatuun matkailukohteena?
Miten saaren asukasmäärä kehittyy kulkuyhteyden ansiosta?
Tässä Hailuodon naapurissa yli 50 vuotta asuneena voin sanoa käyneeni kyseisellä luodolla arviolta 10 kertaa elämäni aikana. minulle lauttayhteys on ollut osa matkaa.
VastaaPoistaJoku tuttuni asui muutaman vuoden tuolla luodolla ja kävi syksynisin, talvisin ja keväisin manterella arkipäivisin töissä. En tiedä kuinka "rospuutto-" eli kelirikkokausi vaikeutti työmatka liikkumista. Ehkäpä viitenä päivänä vuodessa?
Hinta on kyllä korkea ilman lisärahaakin. Mutta meneehän siltayhteys mm. Vaasan Raippaluotoonkin. Ehkä sinä olisi vastaavaa vertailupohjaa yleensäkin sillan hyödyistä ja haitoista?
heppa
Jee... Lisää raippaa vaan luotoon jos haihinkin:)
VastaaPoistaMikähän se siltarumpu olisi ruotsinkielellä?
VastaaPoistaTrumma näkyy kuukelin käntäjän mukaan olevan. Huru-ukko
PoistaHailuodossa on tullut käytyä kerran jos toisenkin, enkä kyllä haluaisi sen paikan muuttuvan nykyisestään. Toki jotain on tapahtunut ensimmäisestä visiitistäni vuosikymmeniä sitten mutta siellä on vieläkin mahdollisuus kokea jotain ihan muuta.
VastaaPoistaOlin saarella viikon leirikoulussa 80-luvun puolivälissä ja silloin oli aivan ehdottomasti kiellettyä kulkea polkujen ulkopuolella, jäkälän keräys oli näet merkittävä elinkeino siihen aikaan. Tiedä onko vielä mutta jos silta tulee niin metsät tallataan pilalle hetkessä.
Onhan siellä tosiaan järjestetty kultturiakin, viime kesän tapahtumasta tai paremminkin sen organisoinnista löytyy täältä hyvä kirjoitus: https://teilla.blogspot.com/2019/07/logistiikkaa-ja-kapasiteettisuunnittelua.html
Ehdottomasti ei sillalle tai pengertielle, annetaan Hailuodon elää omaa elämäänsä.
Lisäähän mahdollisen sillan rakentaminen bkt:ta ja tuo rakennusajaksi työmaata rakentajille ja myöhemmin jonkin verran työllistää kunnossapitoa. Mutta, kuten professori meinitsikin, muutenkin tieverkon ylläpito nykyään vähän niin ja näin. Yksi tarpeeton silta lisää ylläpidettäväksi jos rakennusaikeet toteutuvat.
VastaaPoistaTulee siinä sitten jonkinverran säätöäkin kun 2 lossia miehistöineen jää tarpeettomaksi. Muistan lukeneeni jostain että aika korkeat olivat ylläpitokulut losseilla.
VastaaPoistahttps://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hailuodon-silta-maksaisi-itsensa-takaisin-12-vuodessa/645183/
PoistaMuchas gracias por compartir esto con todos nosotros .. Marcado como favorito. es un artículo muy bonito
VastaaPoista