Johtiko poliittinen korrektius tyttöjen hyväksikäytöön?

Kirjoitin muutama päivä sitten Veijo Baltzarin tapauksesta. Tänä aamuna aiheesta nostettiin Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kahdenkin artikkelin verran esille sellaista uutta tietoa, että aiheeseen oli syytä vielä palata.

Helsingin Sanomien yhdessä jutussa kerrottiin, että Baltzarin toiminnasta oli tehty selvitys jo seitsemän vuotta sitten. Ja että selvityksen tulos oli vähintäänkin huolestuttava.

Keskeistä siinä oli kaksi seikkaa. Ensinnäkään selvitys ei johtanut tiedon leviämiseen selvityksen tilaajia pidemmälle. Tilanne on erikoinen, mutta vielä erikoisemmaksi sen tekee se, että raportin vastaanottanut virkamies ei haastattelussa tuntunut muistavan asiasta oikein mitään ja vetosi epämääräisesti vain siihen, ettei hänelle ja hänen kollegoilleen tullut edes mieleen, että hälyttäviä tietoja olisi voinut viestittää eteenpäin. Outoa.

Ilta-Sanomien jutussa puolestaan kerrottiin siitä, että Helsingin Kaupungissa oli Wilma-viesteissä varoiteltu oppilaita Baltzarista jo vuosi sitten. Kuvataidelukion rehtori oli kirjoittanut suorasanaisesti, että "Hei. Kuulin äsken huolestuttavia uutisia tästä teatteriproduktiosta. ÄLKÄÄ HAKEKO TÄHÄN MUKAAN!"

Tässäkään tapauksessa asiasta ei oltu puhuttu poliisille tai julkisuuteen. Oli kuitenkin ilmeisesti pelätty omien oppilaiden puolesta ja siksi koettu välttämäksi toimia heidän suuntaansa. Outoa.

Ja lopulta, Helsingin Sanomien toisessa jutussa eli pääkirjoituksessa puhuttiin luottamusyhteiskunnan varjopuolista. Siinä Baltzarin aiempien tuomioiden huomiotta jättäminen kuitattiin - SDP:tä mainitsematta - merkittävien demaripoliitikkojen luoman ketjun aiheuttaman luottamuksen seuraukseksi. Ja vaadittiin parempaa valmistelua virkamiehiltä.

Itselleni tuli näistä jutuista ja niihin sisältyvästä suorastaan käsin kosketeltavasta epämääräisyydestä mieleen aivan toisenlainen selitys. Voisiko nimittäin olla niin, että sen enempää selvityksen teettäneet kaupungin virkamiehet kuin kuvataidelukion opettajatkaan eivät halunneet tuoda tietojaan esille yhteiskuntaamme pesiytyneen poliittisen korrektiuden takia?

Eli pelkäsivätkö he itse leimautuvansa, mikäli ryhtyisivät levittämään tietoja etnisen taustansa takia erityissuojelusta yhteiskunnassamme nauttivasta romanipersoonasta? Ja pysyivät siksi vaiti välttyäkseen julkiselta riepottelulta ja rasistiksi leimautumiselta?

On selvää, että vain asianosaiset itse tietävät osuuko päätelmäni oikeaan. On kuitenkin tosiasia, että meillä on jo pidempään ollut yhteiskunnassa ilmapiiri, jossa rasistiksi leimaaminen on ollut herkässä jopa oikeussaleja myöden. Eikä tämä voi olla vaikuttamatta ihmisten toimintaan silloin kun kyse on etnisistä vähemmistöistä ja heidän merkkihenkilöistään.

Tulevaisuuden kannalta tämäkin tapaus alleviivaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi lopultakin tunnistettava poliittisen korrektiuden aiheuttamat riskit. Ja ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi esimerkiksi ryhtymällä kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja maamme perustuslakia sekä oikeussaleissa että niiden ulkopuolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP vahvisti asemaansa
Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys