Tämä on esimerkki siitä, miten maailman kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää. Siis ei teollisuutta ja taloutta rajoittamalla vaan niitä kehittämällä.
Hiiliverot voivat toimia siinä työkaluna, kunhan ne on mitoitettu siten, ettei lopputuloksena ole puhtaan suomalaisen teollisuuden korvautuminen likaisemmalla teollisuudella esimerkiksi Kiinassa. Ja huolehtimalla yhteiskunnan perusrakenteista - Raahen tapauksessa riittävästä sähkönsaannista. Eli ydinvoimasta ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvasta sähköstä.
* * *
Helsingin Sanomat puolestaan kertoi Outokummussa sijaitsevasta yrityksestä, joka ei pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa. Sen sijaan se on ryhtynyt etsimään hyviä tyyppejä, joista voi kouluttaa tarvittavan työvoiman.
Tämäkin on esimerkki hyvästä ratkaisusta laajaa ja harvaanasuttua maatamme vaivaavaan ongelmaan. Soisi kuitenkin, että myös valtiovalta reagoisi ongelmaan siten, että työnteon kannusteita parannettaisiin tekemällä esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta nykyistä paremmin uudelleen kouluttautumiseen ja työvoiman liikkuvuuteen kannustavaa.
Viime kädessä ratkaisu haja-asutusalueiden tulevaisuuteen on kuitenkin paikallisella nuorisolla. Jos he jatkavat muuttoliikettään kohti etelän suuria kaupunkeja, ei heidän kotiseudullaan ole juuri toivoa paremmasta.
Tässä suhteessa suorastaan järisyttävä oli jossain äskettäisessä TV-ohjelmassa laulaja-poliitikko Mikko Alatalon (kepu) toteamus, että Ajolähtö-elokuvan aikaan maaseudun ongelmana oli se, että ihmiset olivat lähdössä - mutta nyt se, ettei siellä enää ole lähtijöitä. Sellaisessa tilanteessa on enää aika vähän tehtävissä.
Yhteenvetona tästä kaikesta totean, että tekemällä oikeita ratkaisuja voidaan Suomi pitää hyvinvoivana ja miellyttävänä paikkana asua. Tai ainakin parempana kuin mitä siitä tulisi, jos jatkamme nykymenolla, jossa tulonsiirroilla tosiasiallisesti vaikeutetaan tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja. Tämä koskee niin poliittisia päättäjiä kuin myös meitä tavallisia ihmisiä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin
Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen aikovat vahingoittaa Suomen taloutta
Malttia vaurastumiseen!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Olen aikoinaan käynyt yleisen ammattikoulun jälkeen teollisuusammattikoulun erään yrityksen ylläpitämässä ammattikoulussa.
VastaaPoistaSe on erittäin suositeltavaa ja yrityksellekkin varma tapa saada täsmäkoulutettua työvoimaa.
Toki yrityksen pitää olla riittävän iso, jotta sillä on siihen resurssit.
Muuten oppisopimuskoulutuksen lisääminen on toinen hyvä vaihtoehto yrityksille ruikutuksen sijaan.
Jos siis ammattitaitoista työvoimaa ei mukanas löydy, yrityksen pitää itsekin tehdä jotain asian eteen.
Ansiosidonnaisella on jo jonkun aikaa voinut opiskella uuteen ammattiin toivoimapolittisessa koulutuksessa.
Se on hyvä keino kunhan ala tai ammatti on sellainen, että sille on varmasti kysyntää ja työpaikkoja todella olemassa. Kortistoon ei kannata kouluttaa!
Oppisopimus on ihan hyvä, itsekin sen kautta sain töitä. Siinä vain oli se huono puoli, että kun sain sopimuksen lähes täyteen tuli seuraava firmaan koulutettavaksi. Niitä kuulemma sitten riittikin, kun ei ollut sopivaa/pätevää tulossakaan. Kuulin asiasta entiseltä työkaverilta ja firman pomokin kertoi, kun oli myynyt firman pois. Jälkeeni tullut oli viihtynyt peräti puoli vuotta. Jotkut vain viikon.
VastaaPoistaSeuraava vastaavanlainen toikin sitten työpaikan useammaksi vuodeksi, eli ns. eläkeviran:)
Huru-ukko
PS. noissa oppisopimuksissa pitäisi olla pykälä, että työnantaja sitoutuu pidemmäksi ajaksi sen koulutetutn työllistämään ettei käy kuin minulllaekalla kerralla.
Temppu-työllistäjät olisi todella syytä saada järjestykseen.
PoistaOn samanlaista havaittavissa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Koulutetun jälkeen otetaan taas seuraava "koulutettava" ilmaiseen työhön. Yrityshän ei maksa näistä mitään!
Nuorille ihmisille tälläisen temppuilun kohteeksi joutuminen on hirveän raskasta ja siksi peräänkuulutankin työnantajilta edes jotain moraalia - vai onko heillä sitä?
Yle 11.9.2019
VastaaPoista"Työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi Sastamalassa – missä menevät sopivan kuntouttavan työtoiminnan rajat?"
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat tehneet muun muassa siemennesteen lämpöpusseja karjuasemalle.
https://yle.fi/uutiset/3-10963299