tiistai 29. kesäkuuta 2021

Miksi hallitusyhteistyö on vaikeutunut?

Valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan oikeistopopulististen liikkeiden kasvu tekee hallitus­yhteistyöstä vaikeampaa Suomessa ja Ruotsissa. Sen seurauksena poliittinen kenttä on pirstaloitunut entisestään, jolloin puolueet joutuvat hallitusneuvotteluissa taipumaan aiempaa enemmän kompromisseihin. 

Kollegan näkemys lienee sinänsä oikea, mutta ei ulotu kuin puolitiehen. Kannatusvaihteluiden sijaan kannattaisi kysyä niitä syitä, jotka ovat johtaneet oikeistopopulismin nousuun. Eli ehdotan professorille analyysin tekemistä siitä, minkä takia uudenlaiset poliittiset liikkeet ovat saaneet kannatusta. 

Minulla itselläni on sellainen käsitys, että kyse on ruotsalaisen ja suomalaisen yhteiskunnan poliittisen eliitin viime vuosina ja vuosikymmeninä harjoittamasta politiikasta, jonka seurauksena yhä useammat ihmiset ovat alkaneet tuntea kotimaansa vieraaksi ja jopa vastenmieliseksi. Ja vieläpä siten, että he ovat joutuneet tämän muutoksen maksumiehiksi ja -naisiksi. 

Jos ja kun tämä pitää paikkansa, on vain terveen demokratian merkki, että syntyy uusia poliittisia liikkeitä, jotka ajavat yhä suuremman väestönosan kaipaamia muutoksia harjoitettuun politiikkaan. Sen sijaan ei ole terveen demokratian merkki, että vanhaa politiikkaa harjoittaneet puolueet sulkevat jo periaatteellisella tasolla vallan ulkopuolelle liikkeitä, joiden kannatuksen suuruus on noussut viidennekseen koko äänestysikäisestä väestöstä.

Siksi ongelma ei viime kädessä ole oikeistopopulismin nousu, vaan vanhojen vallanpitäjien epäonnistunut hallinto ja siitä huolimatta jatkuva vallanhimo, joka estää jouhevan siirtymisen kohti uutta poliittista todellisuutta. Omalta osaltaan tätä ehkäisevät myös vallanpitäjien ja vanhan politiikan tueksi yhä vahvemmin sitoutuneet lehdistö ja oikeuslaitos. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Politiikan suhde oikeusvaltioon on selvitettävä puolin ja toisin
Valehtelevat pormestarit menestyvät
Suuret uudistukset eivät saa johtaa alueiden väliseen polarisoitumiseen

11 kommenttia:

  1. Hyvä esimerkki on sote-uudistus. Ruotsissa se ei toimi, ei ole toiminut vuosikausiin. Se on kallis meille veronmaksajille ja palvelut ovat heikentyneet vuosi vuodelta.
    Norja poisti tämän systeemin, koska se ei toiminut sieläkään.
    Mutta, kuten hoen mantraani, Suomen pitää aina seurata Ruotsia kuin hai laivaa. En vaan ymmärrä miksi.
    Tätäkin sote-uudistusta on Suomessa jauhettu vuosia aikana, jolloin olisi voinut seurata, mitä emämaassa Ruotsissa oikein tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano 0746: Millainen järjestely (sote) on Norjassa?

      Poista
    2. https://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=1338242&fileOId=1646009

      Poista
    3. Ano 1220: linkki on hyödytön, koska teksti on ruotsia (jota en osaa niin paljon, että ko. tekstistä olisi iloa).

      Poista
  2. Käsite "populismi" on enemmän kuin epämääräinen. Lähinnä kai sitä käytetään, kun halutaan väheksyä niin sanotusti alempia kansankerroksia.

    Kielifilosofiaan palautettuna kyse voisi olla siitä, että jokaisessa yhteisössä väistämättä vakiintuu jokin "yleinen" tapa ajatella -- ilmiö, jota Wittgenstein kutsui temillä "varmuus" -- ja sitten on aina niin, että myös kaikki uusi ajattelu ja tapa käyttää käsitteitä leimautuu aluksi varmuuden "ulkopuolelle", eli vaikkapa juuri "populismiksi".

    Maanpäälliset ydinkokeet kieltävä sopimus saatiin lopulta aikaan, kun miljoonia ihmisiä monissa maailman suurkaupungeissa koonneet mielenosoitukset saivat suurvaltojen hallitukset epäröivälle kannalle. Kyse oli siis nimenomaan "populismista" -- Russell oli se filosofi joka "popularisoi" tiedemiesten ruhanliikkeen, Pugwashin. Nyt tuo ajattelu on jo kauan ollut valistuneenkin väen piirissä vakiintunutta, niin sanotusti "normaalia".

    "Varmuuden" vedenjakaja on kuitenkin yhteiskunnassa pysyvä ilmiö. On aina olemassa "valta-ajattelua", johon "totuuksina" omaksutut "faktat" kuuluvat. Ja sitten, vedenjakajan toisella puolella, kehittyy vaihtoehtoista ajattelua, josta myös kaikki uusi ieto lopulta murtautuu esiin -- jos on murtautuakseen. Voihan valta-ajattelu myös muuttua niin "tunnustukselliseksi", että yhteiskunta taantuu de facto totalitarismiin, jollaisen tunnusmerkit meilläkin jo ovat vahvoina ilmassa.

    Viisaimmat ihmiset ovat aina pystyneet erottamaan ja kuuntelemaan kehittymässä olevia signaaleja. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu siltä, että vain yhdenmukaisuuden paine yhteiskunnissa kasvaa. Esimerkiksi "monikulttuurisuus" -- joka on niin vakava juttu, että koko eurooppalaisella uudella ajalla saavutettu valtaisa edistys voi siihen kaatua -- on valta-ajattelussa vain vahvistuva "arvo".
    Kuitenkin sanoisin, että jokainen niin sanottu "rasisti" on tietyllä tavalla vaistomaisesti enemmän oikeassa kuin yksikään niistä, jotka kuvittelevat, että siitä, että kaikilla on "ihmisarvo", jotenkin seuraisi se, että kaikki kulttuurit sopeutuvat keskenään.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Populismin voi hahmottaa ehkä parhaiten katsomalla mikä sen vastakohta on.

      Se on elitismi.

      Poista
  3. Valtio-opin professori Grönlund paljastaa sanavalinnoillaan oman poliittisen näkemyksensä, jolloin koko analyysi muuttuu lukijan kannalta pelkäksi mielipiteen ilmaisuksi. Se ei ole yllätys, sillä yliopisto alkaa olla jo synonyymi Sirola-opistolle.

    Grönlund hellii ajatusta, että olisi vain keskenään identtisiä woke-puolueita, joiden ääniosuudet voivat vaihdella ”turvallisesti” ja ulkomailta määrätyvien mielipiderajojen sisällä. Oma kansa täytyy eristää galvaanisesti päätöksenteosta.

    Ulkomaisesta vaikutuksesta saimme esimerkin, kun pääministerimme sanoi (Halla-ahon kanssa väitellessään), että korona aiheutuu ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Teoria vaikutti kaukaa haetulta. Niinhän se olikin, sillä samaa mantraa näkyvät toistelleen WEF:in silmäätekevät päämiehet Klaus Schwabin johdolla. Sanna Marin näkyi järjestön sivuilla globaalien päättäjien listalla oikein ison kuvan kanssa. Marinin olisi kannattanut lanseerata väitteensä muualla kuin Halla-ahon kanssa keskustellessaan, jolloin hän olisi välttynyt tyrmäykseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toden totta, ainakin tietyt yliopistot muistuttavat jo vahvasti Sirola-opistoa ja monet professorit ja muut opettajat ovat kuin kommunisti-politrukkeja. Tämän johtopäätöksen voi tehdä mm. lukemalla Jukka Hankamäen blogitekstejä, joka on joutunut yliopistoja dominoivien kommunistien vainon kohteeksi mm. viranhaussa.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Joukosta korkeinta valtiojohtoamme näyttää tulleen planeettamme globaalin rikollisen "eliitin" käsikassaroita, jotka toimivat maanpetosrikollisten tavoin omaa kansaansa vastaan noiden rikollisten Uuden maailmanjärjestyksen tyrannian saavuttamisen hyväksi.
      Näyttää siltä, että tässäkin pitää paikkansa ikivanha sanonta, jonka mukaan valta turmelee jotkut ja tekee sen vielä absoluuttisesti - erityisesti niiden osalta, jotka ovat jo äidinmaidossa imeneet itseensä rappioliberalismin ja siihen olennaisena kuuluvan selkärangattoman vastuuttomuuden ja oman edun ylimmäksi asettamisen.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    3. "noiden rikollisten" piti olla "noiden globaalien rikollisten".

      Kalergi-suunitelma

      Poista
  4. Vasemmistovaltio-opin proffan mielipiteet voisi sivuuttaa, mutta kun ei, kun hän on valemedian "suuresti" arvostama sananselittäjä, varsinainen woke-proffa. Kaikki saavt olla eri mieltä kunhan vain ovat samaa mieltä kuin vasemmistovatio-opin proffat ja ns. perustuslakitalebanit. Ja jos eivät, niin ne on atseja, rasisteja ja muita kammotuksia, mm. lihaa syöviä heteromiehiä. Salaa lihaa syövät proffat ja muu svakki-idiootit on erikseen. Syödään julkisuudessa heiniä ja salassa heinänsyöjiä.
    Huru-ukko

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!