Baltzarin vapauttava tuomio ei puhdista demareita

Romani, kulttuurineuvos ja kirjailija Veijo Baltzar (sd) on saanut käräjäoikeudelta vapauttavan tuomion syytteestä, jonka mukaan hän olisi syyllistynyt mm. törkeään ihmiskauppaan. Päätöstä perusteltiin sillä, että "asiassa on jäänyt näyttämättä, että Baltzarin tarkoituksena on ollut saattaa asianomistajat pakkotyöhön, seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi taikka muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin".

Syyttäjä oli kuitenkin äärimmäisen tyytymätön oikeuden ratkaisuun. Siksi on odotettavissa, että tapausta puidaan vielä ainakin hovioikeudessa. 

Itse asiassa syyttäjän kommentit olivat varsin poikkeukselliset korkeasti koulutetun lakimiehen suusta kuulluksi. Hänen mukaansa "lehteen ei voi laittaa kirosanoja". 

Lisäksi hän mainitsi, että "näyttää siltä, että käräjäoikeus on aika monessa kohtaa arvioinut väärin esitettyä näyttöä ja sen luotettavuutta. Tässä on ollut sana vastaan sana -tilanne. Yksi sanoo toista ja viisikymmentä muuta sanoo toista." Ja jatkoi epäuskoisena, että "sitten on todettu, että jää järkevä epäilys syyllisyydestä."

Tämä lienee tulkittava siten, että syyttäjä on varma käräjäoikeuden ratkaisun virheellisyydestä. Tosiasia kuitenkin on, ettei hän onnistunut vakuuttamaan oikeuttaa Baltzarin syyllisyydestä. Ja koska näin on, ei oikeutta istuneella tuomarilla ollut muuta mahdollisuutta kuin antaa vapauttava tuomio. 

Itse kukin voi tietenkin ajatella tapauksesta mitä haluaa, mutta toistaiseksi Baltzar on virallisesti syytön ja siihen meidän on tyytyminen, elleivät korkeammat oikeusasteen päätä toisin. Ennakoin itse tätä vaihtoehtoa jo epäilyjen noustua julkisuuteen myös siltä kantilta, että miltä nyt vapauttavan tuomion saaneen romanin poliittiseksi kodiksi asettuneen pääministeripuolueemme toiminta näyttää tapauksen valossa. 

Niinpä päätän tämän aamun kirjoitukseni kopioimalla tuon huomioni myös tähän.

"Toistaiseksi Baltzar on kuitenkin virallisesti syytön törkeään ihmiskauppaan, sillä syylliseksi hän muuttuu vasta, mikäli oikeus näin toteaa. Siitä huolimatta on selvää, että nyt käynnissä oleva prosessi vahvistaa SDP:n asemaa täysin kritiikittä etnisiin vähemmistöihin suhtautuvana puolueena.

Kysymys tietenkin kuuluu, että ulottuuko tämä sinisilmäisyys myös valtakunnan huipulle nyt, kun maan pääministeri sattuu olemaan demari ja puheena olevan puolueen puheenjohtaja?"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Johtiko poliittinen korrektius tyttöjen hyväksikäytöön?
SDP vahvisti asemaansa
Sinisilmäinen pääministeripuolue

Johtiko poliittinen korrektius tyttöjen hyväksikäytöön?

Kirjoitin muutama päivä sitten Veijo Baltzarin tapauksesta. Tänä aamuna aiheesta nostettiin Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kahdenkin artikkelin verran esille sellaista uutta tietoa, että aiheeseen oli syytä vielä palata.

Helsingin Sanomien yhdessä jutussa kerrottiin, että Baltzarin toiminnasta oli tehty selvitys jo seitsemän vuotta sitten. Ja että selvityksen tulos oli vähintäänkin huolestuttava.

Keskeistä siinä oli kaksi seikkaa. Ensinnäkään selvitys ei johtanut tiedon leviämiseen selvityksen tilaajia pidemmälle. Tilanne on erikoinen, mutta vielä erikoisemmaksi sen tekee se, että raportin vastaanottanut virkamies ei haastattelussa tuntunut muistavan asiasta oikein mitään ja vetosi epämääräisesti vain siihen, ettei hänelle ja hänen kollegoilleen tullut edes mieleen, että hälyttäviä tietoja olisi voinut viestittää eteenpäin. Outoa.

Ilta-Sanomien jutussa puolestaan kerrottiin siitä, että Helsingin Kaupungissa oli Wilma-viesteissä varoiteltu oppilaita Baltzarista jo vuosi sitten. Kuvataidelukion rehtori oli kirjoittanut suorasanaisesti, että "Hei. Kuulin äsken huolestuttavia uutisia tästä teatteriproduktiosta. ÄLKÄÄ HAKEKO TÄHÄN MUKAAN!"

Tässäkään tapauksessa asiasta ei oltu puhuttu poliisille tai julkisuuteen. Oli kuitenkin ilmeisesti pelätty omien oppilaiden puolesta ja siksi koettu välttämäksi toimia heidän suuntaansa. Outoa.

Ja lopulta, Helsingin Sanomien toisessa jutussa eli pääkirjoituksessa puhuttiin luottamusyhteiskunnan varjopuolista. Siinä Baltzarin aiempien tuomioiden huomiotta jättäminen kuitattiin - SDP:tä mainitsematta - merkittävien demaripoliitikkojen luoman ketjun aiheuttaman luottamuksen seuraukseksi. Ja vaadittiin parempaa valmistelua virkamiehiltä.

Itselleni tuli näistä jutuista ja niihin sisältyvästä suorastaan käsin kosketeltavasta epämääräisyydestä mieleen aivan toisenlainen selitys. Voisiko nimittäin olla niin, että sen enempää selvityksen teettäneet kaupungin virkamiehet kuin kuvataidelukion opettajatkaan eivät halunneet tuoda tietojaan esille yhteiskuntaamme pesiytyneen poliittisen korrektiuden takia?

Eli pelkäsivätkö he itse leimautuvansa, mikäli ryhtyisivät levittämään tietoja etnisen taustansa takia erityissuojelusta yhteiskunnassamme nauttivasta romanipersoonasta? Ja pysyivät siksi vaiti välttyäkseen julkiselta riepottelulta ja rasistiksi leimautumiselta?

On selvää, että vain asianosaiset itse tietävät osuuko päätelmäni oikeaan. On kuitenkin tosiasia, että meillä on jo pidempään ollut yhteiskunnassa ilmapiiri, jossa rasistiksi leimaaminen on ollut herkässä jopa oikeussaleja myöden. Eikä tämä voi olla vaikuttamatta ihmisten toimintaan silloin kun kyse on etnisistä vähemmistöistä ja heidän merkkihenkilöistään.

Tulevaisuuden kannalta tämäkin tapaus alleviivaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi lopultakin tunnistettava poliittisen korrektiuden aiheuttamat riskit. Ja ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi esimerkiksi ryhtymällä kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja maamme perustuslakia sekä oikeussaleissa että niiden ulkopuolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP vahvisti asemaansa
Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys

SDP vahvisti asemaansa

Veijo Baltzar on tunnettu romani ja kulttuurihenkilö, jonka suhde yhteisten asioiden hoitamiseen on sosialistinen. Sen seurauksena hänen taannoinen pyrkimyksensä politiikan pariin tapahtui valtakunnan ykkösdemareiden suojeluksessa.

Iltalehden mukaan Baltzarin tukena ovat olleet esimerkiksi Tarja Halonen, Liisa Jaakonsaari ja Paavo Lipponen. Heistä viimeksi mainittu totesi aikanaan että "Veijo Baltzar on suuri suomalainen ja eurooppalainen kulttuuripersoona. Monipuolisten kirjallisten ja taiteellisten ansioidensa ohella hän on dynaaminen toimija. Baltzar on yksi harvoista suomalaisista, joilla on kantavuutta Euroopan kulttuurielämässä, erityisesti monikulttuurisuuden edistäjänä."

Huomiotani kiinnitti tuo viimeinen eli monikulttuurisuuden edistäminen. Näin siksi, että siihenhän liittyy tunnetusti monenlaisia ongelmia - eikä vähiten demareiden piirissä, jotka ovat vuosien kuluessa keränneet piiriinsä ainutlaatuisen omituisten otusten kerhon.

Tuohon kerhoon näyttäisi olevan liittymässä myös romanivaikuttaja Veijo Baltzar, joka vangittiin 21. marraskuuta 2019 Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin törkeästä ihmiskaupasta ja muista rikoksista epäiltynä. Tosin IL:n mukaan hänet oli tuomittu kahdesti jo ennen nimeämistään ehdolle vuoden 2015 vaaleihin, mutta tästä eivät nykydemarit muista mitään.

Toistaiseksi Baltzar on kuitenkin virallisesti syytön törkeään ihmiskauppaan, sillä syylliseksi hän muuttuu vasta, mikäli oikeus näin toteaa. Siitä huolimatta on selvää, että nyt käynnissä oleva prosessi vahvistaa SDP:n asemaa täysin kritiikittä etnisiin vähemmistöihin suhtautuvana puolueena.

Kysymys tietenkin kuuluu, että ulottuuko tämä sinisilmäisyys myös valtakunnan huipulle nyt, kun maan pääministeri sattuu olemaan demari ja puheena olevan puolueen puheenjohtaja?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sinisilmäinen pääministeripuolue
Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys

Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri

Ilmeisesti kotimaiset romanit ammuskelivat Malminkartanossa varhain lauantaina. Ammuskelun seurauksena viisi henkilöä sai vammoja.

Poliisi toimi nopeasti ja otti joukon epäiltyjä kiinni. Lisäksi se joutui tapahtuman jälkeen vahtimaan haavottuneita sairaalassa varmistaakseen, etteivät keskenään nahistelleet aloita uudelleen.

Tapauksen jälkeen on tullut aika pohtia, mistä moinen tulitaistelu johtui. Sitä meille ei ole kerrottu, mutta Suomen romanifoorumi ry:n toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg kiirehti toivomaan, ettei syytä etsittäisi romanikulttuurista.

Lindbergin toive on hyvin mielenkiintoinen, sillä onhan yleistä tietoa, että toisin kuin etnisesti suomalaiset, romanit kuljettavat usein aseita mukanaan. Ja myös käyttävät niitä. Kaikkihan muistamme esimerkiksi Porvoon McDonaldsin laukaukset, Lappeenrannan välienselvittelyt tai vaikka Puistolan ammuskelun.

Tätä taustaa vastaan Lindbergin vaatimus kulttuurin vaikutuksen merkityksen lähtökohtaisesta kieltämisestä ammuskelun taustalla tuntuu roskien lakaisemiselta maton alle. En tietenkään väitä, että aseiden kantaminen ja niillä ammuskelu olisivat jotain sellaista, mitä romanivanhemmat opettavat lapsilleen osana kulttuuria. Ja uskon senkin, ettei ammuskelu ole romanikulttuurissa edes sallittua, kuten Lindberg kertoi.

Koska aseiden kuljettaminen ja jopa käyttäminen näyttää kuitenkin olevan erittäin yleistä romanien piirissä, kannattaisi heidän kulttuuristaan etsiskellä sellaisia piirteitä, jotka altistavat tällaiselle käytökselle. Näin siitäkin huolimatta, että epäilemättä myös romanien yhteiskunnallinen asema ja yleinen nuorten pahoinvointi vaikuttavat tapahtumien taustalla, kuten Lindberg esitti.

Kirjoitin puolitoista kuukautta sitten romanivaikuttaja Veijo Baltzarin näkemyksestä, jonka mukaan romanien pitäisi aina ja kaikissa tilanteissa pitää kiinni omasta kulttuuristaan. Jollain tavalla se sopii yhteen nyt kuullun Lindbergin näkemyksen kanssa ja viittaa siihen, ettei romaneilla ole kykyä katsoa tosiasioita silmiin.

Kaiken kieltämisen ja vanhassa pitäytymisen sijasta suosittelen romaniyhteisölle rehellistä oman kulttuurin tarkastelua ja kehittämistä. Jos ja kun on olemassa negatiivisia käyttäytymistapoja, joissa romanit ovat yliedustettuina, kannattaa niiden taustalta etsiä yhtenä vaihtoehtona omia kulttuuripiirteitä.

Mikäli kulttuurista sitten tosiaankin löytyisi negatiivisen käyttäytymisen syntymistä edistäviä seikkoja, tulisi kulttuuria korjata mitä pikimmin. Näin romanit ehkä jonain päivänä eivät enää poikkeaisi tällaisten käyttäytymispiirteidensä takia valtaväestöstä ja voisivat sitä kautta kohentaa myös yhteiskunnallista asemaansa.

Oman kulttuurin kyseenalaistaminen olisi siis ennen kaikkea romanien oma etu, ainakin jos tarkastelu paljastaisi negatiivisia kulttuuripiirteitä. Romanivaikuttajien olisi hyvä muistaa, ettei asioiden kategorinen kieltäminen ole koskaan johtanut edistykseen eikä kehitykseen. Eikä se tee sitä romanienkaan osalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joel Lilo, Ibrahim Shkupolli ja entiset tyttöystävät
Tukkapölly on rangaistavaa mutta sukupuolielinten silpominen ihan okei
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys

Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys

Romanivaikuttaja Veijo Baltzar kertoi Etelä-Suomen Sanomissa, että vähemmistöt voivat selvitä valtakulttuurin keskellä vain pitämällä kiinni omista myyteistään, riiteistään ja tavoistaan. Hänen mukaansa  "sulautuminen on kaikkein kohtalokkainta."

Tarkastellaanpa tätä väitettä käyttäen hyväksi romanien omaa historiaa Suomessa. Ensimmäisenä vertailuryhmänä käytettäköön Etelä-Pohjanmaalla aikanaan melko runsasta 1500-luvun romaniväestöä, joka ei pystynyt tai halunnut pitää omasta kulttuuristaan kiinni, vaan sulautui valtaväestöön. Tästä syystä suurin osa eteläpohjalaisista on pieneltä osin romanien jälkeläisiä.

Toiseksi vertailuryhmäksi voidaan ottaa myöhemmin Etelä-Pohjanmaalle saapunut romaniväestö, joka ei ole sulautunut valtaväestöön, vaan on pitänyt kiinni omista myyteistään, riiteistään ja tavoistaan. Siis toiminut Baltzarin vähemmistöille suosittelemalla tavalla.

Kysymykseni kuuluukin: meneekö kulttuurinsa hukanneiden ja valtaväestöön sulautuneiden romanien jälkeläisillä eli eteläpohjalaisilla nykyisin inhimillisesti/taloudellisesti/miten tahansa huonommin kuin maakuntaan myöhemmin muuttaneilla ja kulttuuristaan kiinni pitäneillä romaneilla? Vastaus lienee kaikille selvä. Ja Veijo Baltzar siten väärässä sulautumisen kohtalokkuudesta. 

Edellä käsittelemäni pala Etelä-Pohjanmaan historiaa osoittaa, että oman tulevaisuutensa edistämiseksi niin romani- kuin maahanmuuttajavähemmistöjen kannattaisi oma-aloitteisesti luopua kaikista niistä kulttuurinsa piirteistä, jotka ehkäisevät heidän sulautumistaan valtakulttuurin osaksi. Heidän on kuitenkin syytä ylläpitää sellaisia mahdollisia kulttuurinsa piirteitä, jotka edesauttavat kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Itse asiassa myös kantasuomalaisten kannattaisi harkita sellaisten piirteiden ottamista osaksi omaa kulttuuriaan, aivan samoin kuin heidän omat esi-isänsä aikanaan omaksuivat vaikkapa maatalouden tai yleisen myönteisyyden koulutusta kohtaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Romaneille parempi tulevaisuus Euroopassa

Polarisaatio lisää etnisten konflktien riskiä

Integrointi ja rangaistukset - niistäkö apu toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan luomiseksi?