sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Miksi vaikenet, Venla Bernelius?

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius oli tänä aamuna huolissaan pääkaupunkimme lähiöiden erilaistumisesta. Esimerkkinä hän mainitsi Jakomäen, jossa vain 39% nuorista käy lukion, kun vastaava luku Lauttasaaressa on peräti 86%.

Jaan toki Berneliuksen huolen: olisi paljon parempi, mikäli asuinympäristö ei ehkäisisi nuorten kouluttautumista ja etenemistä kykyjään vastaaviin tehtäviin. Sen sijaan asiasta kertoneeseen Helsingin Sanomien juttuun on syytä kirjata kaksi kommenttia, joista ensimmäinen liittyy sukupuolten tasa-arvoon ja toinen merkittävän taustatekijän puuttumiseen.

* * *

Tuo sukupuolten tasa-arvokysymys liittyy Berneliuksen tekemäksi mainittuun kuvaan, jossa koulutuseroja on kuvattu naiskasvojen lukumäärällä. Niitä on kahdella paikkakunnalla yhtä monta kuin on lukion valitsevia lähimpään kymmeneen prosenttiin pyöristettynä.

Jäin kuvan nähtyäni ihmettelemään, että miksi siinä ei ole lainkaan poikien kasvokuvia?

Onko kyse vain kuvan tekijän laiskuudesta? Eli siitä, ettei hän ole viitsinyt etsiä samankaltaista miespuolista kasvokuvaa? Vai onko kuvalla sittenkin jokin sanoma, esimerkiksi sellainen, että tytöistä käy lukion merkittävästi suurempi osa kuin pojista?

Asia ei ole aivan merkityksetön juuri sen taustalla olevan faktan takia. Jos jopa apulaisprofessori leimaa lukion käymisen tyttöjen jutuksi, vahvistaa hän samalla stereotypiaa, joka laajalle levitessään ehkäisee entistä vahvemmin poikien halukkuutta lukiokoulutukseen. Näin käy erityisesti niissä lähiöissä, joista Bernelius sanoo olevansa huolissaan.

Siis alueilla, joilla vanhemmuus on usein sen verran kateissa, ettei lapsia kannusteta elämässään eteenpäin samalla tavalla kuin vauraampien asuinalueilla, vaan he toimivat myös koulutuksen suhteen omatoimisesti ja enemmän vertaistensa parissa vallitsevia käyttäytymisnormeja seuraten. Normien, joihin vaikuttaa myös se, että pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin ja tekevät siitä syystä 15 vuoden iässä myös epäkypsempiä päätöksiä.

* * *

Toinen asia, johon kiinnitin huomioni oli yhden merkittävän - tai jopa kaikista tärkeimmän - selityksen puuttumien. HS:n juttu ja Bernelius nostivat kyllä esiin koulujen sijainnin, vanhempien koulutusasteen sekä sosiaalisten piirien vaikutuksen, mutta eivät maininneet sanallakaan sitä, että Jakomäen asukkaista lähes 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia - eivätkä he ole Nokian insinöörejä tai peliteollisuuden nörttejä.

Lisäksi nuorten kohdalla tuo kehitysmaataustaisten osuus on vielä merkittävästi suurempi, johtuen sekä näiden ikärakenteesta että kantaväestöä suuremmasta lapsiluvusta. Eikä kehitysmaalaistaustaustaisten koulumenestys todellakaan vastaa kantaväestön nuorison menestystä.

Valitettavasti jutusta ilmeni myös, että HS ja Bernelius ovat kyllä tietoisia lukioon hakeutumisen eron suurimmasta aiheuttajasta, eli maahanmuuttajien osuuksien vaihtelusta eri kaupunginosissa. Näin ollen on selvää, että he vaikenivat asiasta tarkoituksella.

Tämän osoitti se, että jutussa mainittiin kuin ohimennen "positiivinen erityiskohtelu", jossa on  kyse nimenomaisesti kehitysmaataustaisten maahanmuuttajien tukemisesta verovaroilla. Ja sivumennen sanoen myös se, että Bernelius on aiemminkin jättänyt mainitsematta etnisyyden ongelmakäyttäytymisen taustatekijänä.

* * *

Minä en voi olla ihmettelemättä sitä, että miksi HS julkaisi kirjoituksen, jossa nostettiin lukijoiden eteen vakava asia, mutta jätettiin kertomatta sen todellinen syy. Eivätkö apulaisprofessori ja HS:n toimitus ole ymmärtäneet - tai kenties edes kuulleet - siitä, että jo presidentti Paasikivi totesi aikanaan tosiasioiden tunnustaminen olevan viisauden alku?

Sillä viisautta me todellakin tarvitsemme, jotta voisimme ehkäistä suurten kaupunkiemme alueellisen eriarvoistumisen ja sitä kautta Ruotsin mallin mukaisten ongelmalähiöiden syntymisen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luottamuksen puute tuottaa rinkebyitä ja poliittisia murhia
Koulutus ei takaa ymmärrystä
Polarisaatio lisää etnisten konflktien riskiä

12 kommenttia:

  1. Tämähän on sitä Hesarin mainostamaa ”vastuullista journalismia”.

    VastaaPoista
  2. Jos olisi ilkeämielinen, niin voisi netistä kaivaa esille muutamankin hyvän ihmisen kannanoton siitä, miten Suomessa osataan ja aiotaan välttää muiden maiden maahanmuuttopolitiikassaan tekemiä virheitä. Koska itse en ole ilkiö, annan vain tämän vinkin halukkaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se ole ilkeämielisyyttä tuoda esille näitä kannanottoja. Itsekin he ovat ne aikoinaan julkisuuteen saattaneet muiden arvioitavaksi. Jos niissä on heidänkin mielestään vahingossa tai uudella tiedolla arvioituna esitetty huonoja ratkaisuja, varmasti vastuuntuntoisesti oikaisevat näkemyksensä.

      Poista
  3. Ehkä tuo stereotypian vahvistaminen on vain osa sisäistettyä feminismiä; sellaista jota ei pälkähdä päähänkään kyseenalaistaa. Mutta keskeisen syytekijän 'unohtaminen' antaa kyllä aihetta kysyä, millä ansioilla ja rahkeilla tämä henkilöoletettu on saanut yliopiston apulaisprofessuurin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatat olla oikeassa. Ehkä tekijälle ei tosiaan edes tullut mieleen, että kuvassa olisi jonkinlainen ongelma.

      Poista
  4. Menneinä vuosikymmeninä esitettiin teoria Suomen hyvälle PISA-menestykselle: Suomessa oli vähän maahanmuuttajataustaisia verrattuna moniin muihin maihin.

    Viime vuosina maahanmuuttajien määrä myös Suomessa on lisääntynyt ja PISA-tulokset laskeneet.

    Olisi mielenkiintoista saada kuulla mikä osuus kehitysmaista tulleilla on PISA-tulokseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että suoranainen osuus on pieni, mutta välillinen kohtuullisen suuri. Eli heitä on kuitenkin edelleen kokonaisuutena katsoen aika vähän, eivätkä heidän tuloksensa siten vaikuta paljonkaan kokonaisuuteen. Mutta heitä on monissa luokissa, joiden opetus on siksi vaikeutunut ja myös kantasuomalaisten oppimistulokset ovat siksi heikentyneet. Tämä siis veikkauksena, tietoa minulla ei tästä ole.

      Poista
    2. Pisa-testiin valittavien koulujen kriteereitä muutettiin jokunen vuosi sitten. Uusien speksien mukaan valittavassa koulussa tuli olla vähintään 5 maahanmuuttajaa. Valittavasta koulusta kaikki maahanmuuttajalapset osallistuivat testiin, mikä johti maahanmuuttajien yliedustukseen.

      Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut testitulokseen, koska lopulliset tulokset korjattiin vastaamaan maahanmuuttajien osuutta ikäluokasta.

      Kuitenkin tämä voi selittää pisa-romahdusta: Koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia, sijaitsevat yleensä alueilla, joissa kantaväestökin kuuluu ns alempaan sosiaaliluokkaan. Tällöin pisa-otos vääristyi.

      Poista
  5. Valtamedia valehtelee mafian puolesta:

    "Suomea johtaa mafia",
    https://suomimedia.wordpress.com/2018/10/28/suomea-johtaa-mafia/

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  6. Muistatteko vielä, kun jokunen vuosi sitten hkin yliopistossa tehtiin tutkimus white flight-ilmiöstä suomessa? Sen tulokset olivat ideologisesti niin kerettiläisiä, ettei sitä uskalla/halua käyttää kukaan.
    ...tiede ei anna aina omaa maailmankuvaa vastaavia tuloksia, yrittivät paskamyrskyn silmässä olevat tutkijat turhaan selittää 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erään turkulaisen näkökulma asiaan:

      https://www.tiede.fi/keskustelu/36117/ketju/white_flight_ja_ghettoutuminen_suomessa

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  7. Joku pahantahtoinen ja muutenkin väärämielinen saattaisi esitää asian tiimoilta sellaisenkin kysymyksen, kumpia toimiva yhteiskunta tarvitsee enemmän:
    kympin tyttöjä, jotka ovat kirjoittaneet 16 laudaturia ja valmistuneet julistavien yhteiskuntataiteiden, kuten kaupunkikmaantieteen professoreiksi?

    Vai seiskan ja kasin poikia, jotka ovat valmistuneet ammattioppilaitoksista yhteiskuntaa koossa pitäviin ammatteihin, ja joita myös persvakoäijiksi mainitaan?

    Voin olla väärässäkin, mutta olettaisin että jos kaupunkimaantieteen professorit katoaisivat maastamme jäljettömiin huomenna klo 08.00, ei juuri kukaan huomaisi mitään.
    Mutta jos kaupunkimaantieteen ja muiden vastaavien julistavien yhteiskuntataiteiden professoreiden ja muiden kympin tyttöjen halveksimat persvakoäijät katoaisivat samaan aikaan...

    Niin, se saattaisi olla jo toinen tarina.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!