Poliittista kiihotusta

Kuten arvoisa lukijani hyvin tietää, on poliittinen väkivalta tavallista epädemokraattisissa valtioissa. Historiallisia "klassikkoja" tässä suhteessa ovat satojen tuhansien tai jopa miljoonaluokan uhreihin yltäneet Hitlerin Saksa, Leninin ja Stalinin Neuvostoliitto, Pol Potin Kamputsea, Idi Aminin Uganda ja Maon Kiina. 

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä historiasta, vaan tänäkin päivänä ihmisiä putoilee ikkunoista Putinin Venäjällä. Ja Al-Assadin Syyriassa ainakin 105 000 ihmistä katosi jäljettömiin. Suomen viimeinen poliittinen murha tapahtui vuonna 1922, jolloin Edistyspuolueen ministeri Heikki Ritavuori ammuttiin.

Nämä tapaukset tulivat mieleeni eilisen päivän ykkösuutisen yhteydessä. Siis sen, kun kansanedustaja Krista Kiuru (sd) joutui toissapäivänä kohtaaman väkivaltaa. 

Siinä näyttäisi kuitenkin syyllisenä olleen satunnainen hörhö. Eikä kyseessä siis olisi ainakaan ensisijaisesti poliittisesti motivoitunut hyökkäys - kuten ehdin itsekin pitää mahdollisena heti asiasta luettuani. 

Ennen syyllisen kiinni ottamista tapaus ehti kuitenkin saada paljon palstatilaa suomalaismedioissa. Yksi asiallisimmista jutuista julkaistiin Ylen nettisivuilla, jonne oli koottu kansanedustajien kohtaamia väkivaltatapauksia viime vuosilta.

Siinä kokoelmassa pisti silmään erityisesti se, että jutussa mainituista uhreista Zyskowicz (kok), Soini (ps), Tynkkynen (ps), Sipilä (kepu) ja Stubb (kok) joutuivat vihreästi tai vasemmistolaisesti ajattelevien ihmisten väkivallan kohteiksi. Vasemmistolaisia oli vain Suldaan Said Ahmed (vas), joka oli kertonut - ilman muita todisteita - joutuneensa hyökkäyksen uhriksi. 

Toisin sanoen tämän vuosituhannen suomalainen poliittinen väkivalta on ollut lähes pelkästään vihervasemmistolaisesti motivoitunutta sekä kohdistunut miehiin. Siksi Kiurun tapauksen varjolla poliittista kiihotusta harjoittaneen poliittisen vihervasemmiston (esimerkki) ja sen kannattajien (esimerkki) olisi syytä katsoa peiliin todetakseen, ettei sieltä näkyvä kuva ole rehellinen, tasapuolinen eikä siten myöskään suomalaista demokratiaa tukeva. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Krista Kiurun tapauksesta
HS:n uutistuottaja Jukka Huusko twiittasi Jussi ´ihmissaasta´ Halla-ahosta bunkkerissaan
Poliittisen väkivallan oikeus ja seuraus

Maailmantilanne vaatii pystyviä johtajia

Charles Chaplin kuvasi 1930-luvulla elokuvaa Nykyaika, jossa hän katsoi tuolloin uudenaikaisten keksintöjen heikentävän kansalaisten elämänlaatua. Elokuvaa pidetään Chaplinin kannanottona pienten ihmisten puolesta modernisaatiota vastaan. Taustalla oli tietenkin vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanut suuri lama. 

Sen aikanahan Yhdysvaltojen teollisuustuotanto vähentyi 47 ja bruttokansantuote 33 prosenttia. Weimarin Saksassa työttömyys taas nousi talvella 1929–1930 yli kahteen miljoonaan työttömään. 

Saksassa talouden romahtamista nopeutti se, että yhdysvaltalaiset pankit vetivät sieltä luottonsa pois. Siitä huolimatta sekä Yhdysvalloissa että tietenkin myös Saksassa koettiin suurtyöttömyys, jonka seurauksena muuan itävaltalaissyntyinen taiteellisia taipumuksia omaava herra onnistui nousemaan valtaan Berliinissä ja päätyi lopulta johtamaan maailman sen historian suurimpaan sotaan.

* * *

Nykyään ei enää ole Charles Chaplinia eikä Adolf Hitleriä, mutta edelleen löytyy kuitenkin henkilöitä, jotka kiinnittävät huomiota erilaisiin epäkohtiin. Ja niitähän riittää. 

Eniten on huomiota herättänyt Venäjän hyökkäyssota, jonka tavoitteena on tuhota 1930-luvulla valtaan nousseen itävaltalaissyntyisen herran tavoin kokonainen kansakunta. Pyrkimyksen seurauksena maailmaa uhkaa ruokapula.

Suomessa Valtiovarainministeriö taas totesi juuri, että maamme talouskasvu hyytyy, inflaatio kiihtyy ja julkisen velan korkomenot kasvavat nopeasti. Samalla myös yksityisten ihmisten lainanhoitokulut kasvavat siitä, mihin viime vuosien aikana on totuttu - eikä tämä voi olla vaikuttamatta etenkään suuria asuntolainoja ottaneiden nuorten ihmisten elämän edellytyksiin. 

Suomen energiansaantikin on jälleen vaarassa, koska Olkiluodon ydinvoimalan valmistuminen näyttää jälleen kerran viivästyvän. Sen seurauksena on vaarana, että energia loppuu ensi talven kovimpina pakkaspäivinä, koska sen tuonti itänaapurista ei vallitsevassa tilanteessa ole mahdollista. 

Eikä tässä kaikki. Kaupungistuminen on vaarantanut terveytemme tekemällä mikrobistostamme liian yksipuolisen. Lisäksi - syystä tai toisesta - länsimaisten miesten siemennesteen laatu on mennyt niin heikoksi, että heillä on vaikeuksia saattaa naisensa raskaaksi. 

Hyvät ratkaisut ovat siten kullanarvoisia sekä kansainvälisen että kotimaisen politiikan saralla. Nähtäväksi jää, löytyykö maailmalle johtajia, jotka pelastavat meidät tästä tilanteesta vähäisemmin vaurioin kuin 1930-luvun laman jälkeisen Saksan piällysmies.

* * *

Onneksi olemme juuri tällaisia tilanteita varten valinneet eduskuntaan mielestämme päteviä henkilöitä huolehtimaan maamme tulevaisuudesta. Yksi sellainen on kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas), joka on ottanut asiakseen lasten oikeuksista huolehtimisen. Eikä minkä tahansa lasten, vaan useamman kuin kahden vanhemman perheiden ja transihmisten jälkeläisten. 

Epäselväksi minulle kuitenkin jäi, mitä hän tarkoitti. Siis ovatko kansanedustajan huolen aiheena polyamoristen suhteiden ja sukupuoli-identiteetiltään epävakaiden henkilöiden omat intressit vai heidän jälkeläistensä hyvinvointi. Epäilen ensimmäistä, vaikka toki Ahmed mainitsikin ajavansa nimenomaisesti jälkimmäisten oikeuksista. 

Vielä epäselvemmäksi minulle on jäänyt se, millä tavalla Ahmed aikoo ratkoa edellä esille nostamiani päälle vyöryviä akuutteja ongelmia. Toivottavasti hänen kannattajansa ja puolueensa johtonaiset ovat asiasta minua paremmin selvillä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kunta-alaan sopimus aiheutti vaikeasti selvitettävän vyyhdin
Vladimir Putin ja kulttuurin synty
Poliittisen väkivallan oikeus ja seuraus

Poliittisen väkivallan oikeus ja seuraus

104-vuotias Suomi viettää tänään itsenäisyyspäiväänsä vakaana ja turvallisena demokratiana, jossa kaikilla kansalaisilla on hyvä olla ja yhteisten asioiden hoitaminen on turvallista. Vai onko sittenkään?

Meillähän on ollut viime aikoina erilaisia väkivallantekoja politiikantekijöitä kohtaan. Esimerkiksi entinen pääministeri Juha Sipilä (kepu) joutui vajaa vuosi sitten aggression kohteeksi ja pari vuotta sitten Suldaan Said Ahmed (vas) kertoi ikävistä tapahtumista Helsingin Itäkeskuksessa. 

Sunnuntain vastaisena yönä näin oli käynyt myös Sebastian Tynkkyselle (ps), jota oli lyöty yökerhossa suoraan kasvoihin henkilöllisyyden varmistamisen jälkeen. Näiden kaikkien tapausten luulisi suomalaisessa yli satavuotiaassa demokratiassa tulevan yksimielisesti tuomituiksi riippumatta kenenkään poliittisista arvomaailmoista.

Todellisuudesta saa kuitenkin kovin ikävän kuvan, kun lukee esimerkiksi Twitteristä tämän tuoreimman tapauksen saamia kommentteja. Seuraavassa muutama esimerkki.

Nimimerkin takaa joku vähätteli tapahtunutta ilmoittamalla hyväksyvänsä naisten tekemän väkivallan ja halusi yhdistää Kankaanpään mahdollisen terroristiryhmän maan kannatukseltaan toiseksi suurimpaan puolueeseen: "Nyt on kova! Sebu saanut yöllä turpiinsa joltain naiselta. Klo 8 aamulla jo uutisissa. Rikosilmo kun poliisi herää. Katse pois Kankaanpäästä ja Katajasta. #Kankaanpää #persut Säälittävää."  

Toinen henkilö halusi rajoittaa Tynkkysen liikkumisvapautta ihmettelemällä, että "Kannattaako Tynkkysen mennä yöllä Lahes yökerhoon? Puuttuuko itsesuojeluvaisto kokonaan vai elätkö persujen värisessä kuplassa? Höh"

Kolmas henkilö taas ilmaisi suorasukaisesti, että "Sitä saa mitä tilaa. Väärän värinen paita riittää."

Neljännen mukaan teko oli ilmeisesti oikeutettu, koska hänen mukaansa "#Perussuomalaiset lietsovat jopa vaalimainoksissa suoraan vihaa maahaanmuuttajia kohtaan. Te olette se puolue, joka agitoi ihmisiä #väkivalta'an."

Ja vielä yksi lainaus, jossa Tynkkysestä ja hänen puolueestaan oltiin tekemässä terroristeja. Sen mukaan "Uskottavuutesi on nolla. Jos naamaan lyödään, kyllä siihen jälki jää. Tässä päivitetty persujen hokema: Kaikki muslimit ja persut eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeita tai persuja."

Toki on paljon myös väkivallan tuomitsevia kommentteja. Esimerkkinä SDP:n maahanmuuttajataustainen Kamal Jafi tai Keskustaa edustava ministeri Antti Kurvinen, joista jälkimmäinen muotoili sanomansa oivallisesti näin: "Asioista saa&pitää olla erimieltä (minäkin hänen kanssa monesta), mutta kaikki väkivalta ja laittomuus politiikan välineenä ehdottoman väärin." 

Kurvisen kommentin toivoisikin toimivan ohjenuorana kaikille 104-vuotiaan maamme asukkaille, sillä ei kai kukaan oikeasti ajattelemaan kykenevä ihminen kaipaa sen kaiken uusiutumista, jonka itsenäisen Suomen demokratia joutui käymään läpi ensimmäisenä vuotenaan, kun väkivalta ja laittomuus nousivat politiikan välineenä kaiken muun edelle - ensin yhden poliittisen laidan kapinana, omaisuuden ryöstöinä ja terroritoimina sekä myöhemmin toisen laidan kostona, kenttäoikeuksina, teloituksina ja vankileireinä? 

Vai onko noista sisällisotamme surullisista ajoista jo kulunut liian kauan, jotta sivistymättömimmät suomalaiset ymmärtäisivät, mitä poliittisen väkivallan oikeuttamisesta seuraa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Järjestö esitti järjettömän vaatimuksen
Me ollaan sankareita kaikki
Kiakkovieraat ja itsenäisyys

Kirsi Pihan ja Atte Kalevan suvaitsevaisuus

Kokoomuksessa on syntynyt mielenkiintoinen tilanne itsensä alusta asti sorsituksi tunteneen Kirsi Pihan hyökättyä puolueen arvokonservatiivista siipeä vastaan. Hän teki sen vertaamalla näitä enoon, "joka tulee sukujuhliin aina kännissä. Se on kiusallista, mutta annetaan sille pullo ja annetaan sen kato olla tuolla nurkassa, kun tuo meidän eno nyt on vähän tuommoinen." 

Hän kertoi ehdokkaaksi asettumisensa johtaneen arvosteluun internetissä. Sen seurauksena hän myös kertoi, että "viikon aikana mä mykistin 468 Twitter-tiliä”.

Pihan ulostuloon reagoivat tämän aamun Helsingin sanomissa monet muut kokoomuslaiset. Varapuheenjohtaja Elina Valtonen kertoi, ettei puolue tarvitse ”ajatuspoliiseja” vaan vahvaa omaa linjaa. 

Pääkaupungin kokoomuslaiseksi pormestariksi nouseva Juhana Vartiainen puolestaan puhui moniarvoisuuden puolesta sanomalla, että ”Kokoomuksen vahvuus on siinä, että puolustetaan hyvää taloudenpitoa, oikeusvaltiota ja Euroopan unionia, mutta puolueeseen täytyy mahtua niin hippi kuin pappi. Olen itse arvoliberaali, joka sisältää sen, että ihmiset saavat olla perinteisten arvojen kannattajia, jos haluavat".

Vartiainen totesi myös sen suomalaisen politiikan itsestäänselvyyden, että "jos haluaa vaikuttaa hyvien asioiden puolesta, niin on paljon tärkeämpää koettaa päästä valtaan ja vaikuttamaan kuin käyttää kovin paljon aikaa sen miettimiseen, onko oma puolue riittävän samanmielinen."

Itse Kirsi Pihan hyökkäyksen pääkohde eli Wille Rydman (kok) otti puoluetoverinsa kritiikin vastaan pienellä piikillä todeten, että "puolueissa useinkin on tilanteita, että yhdestä ja samasta paikasta kilpailee useampi henkilö. Sitten äänestetään ja jatketaan matkaa. Politiikassa tämä kai yleisesti ottaen tunnistetaan demokratiaksi."

Pihastä hän totesi, ettei "tunne ketään toista henkilöä, joka yhtä voimakkaasti ja rumasti itse edelleenkin lietsoisi puolueen sisäistä vastakkainasettelua" ja mainitsi tämän tyylin olevan "päinvastoin kuin hän itse haastattelussa antaa ymmärtää, voimakkaasti sisäistä vastakkainasettelua korostava". Nähdyn perusteella analyysi osuu täsmälleen kohteeseensa.

Toinen Pihan kritiikin kohteeksi arveltu henkilö eli eduskuntaan nouseva Atte Kaleva (kok) kommentoi Pihan ulostuloa maltillisesti todeten, että häntä "hiukan kyllä huvittaa" se, kuinka "omaa suvaitsevaisuuttaan kuuluttavat eivät omassa puolueessaan hyväksy erilaisuutta". Tätä on toki ihmetellyt viime aikoina moni muukin.

Omaa linjaansa Kaleva luonnehti maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiseksi, mutta EU- ja Nato-kysymysten erottavan hänet näistä. Siitä huolimatta hän toivoi Kokoomuksen tiivistävän yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa, koska nyt vahvasti vallan kahvassa olevan vihervasemmiston vastavoimaksi pitäisi muodostaa oikeistokoalitio.

Muslimien maahanmuuton seurauksena Suomeen ilmaantuneesta salfismista ja jihadismista Kaleva totesi, että "olisihan se kauhean herttaista, jos ongelmat ratkeaisivat ummistamalla silmät". Pihalaiseen ja vihervasemmistolaiseen suvaitsevaisuuteen hän teki kuitenkin eroa kommentoimalla eduskuntaan niin ikään nousevaa Suldaan Said Ahmedia (vas) todeten tämän tuoneen vasemmistolaisia teemojaan johdonmukaisesti esiin: ”hän ei häpeä olla sitä mieltä mitä on. Kyllä se on kunnioitettavaa.”

Politiikan jonkinlaisena kommentaattorina en voi olla päättämättä tätä merkintää toivomalla, että Suomessa poliittiseksi valtavirraksi nousisi kalevainen suvaitsevaisuus yhdistettynä pragmaattisen politiikan harjoittamiseen, jonka seurauksena markkinatalouteen perustuva ja kansan vaaleista toiseen tukema politiikka nousisi myös maata hallitsevan valtioneuvoston linjaksi nykyisen vihervasemmistolaisen agendan sijaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kirsi Piha ja Ano Turtiainen ne yhteen soppii, huomenna viedään pussauskoppiin!
ISIS-naiset, Kärnän lupaus syödä hatullinen paskaa ja muita mielipiteitä
Atte Kaleva johtaa vaalikarjaa harhaan kertomalla totuuden islamista

Monikulttuurista poliittista väkivaltaa

Helsingin vantaalaisen kaupunginvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin (vas) perhettä uhattiin aseella. Uhkailija oli naapuri ja tekovälineenä ilmakivääri. Tekijästä ei ole muuta tietoa, kuten ei hänen motiiveistaankaan.

Tilanne johti uhkaajan huostaanottoon ja päätynee aikanaan oikeussaleihin. Ahmed puolestaan aikoo muuttaa perheineen pois nykyiseltä asuinalueeltaan Vantaan Martinlaaksosta.

Jämsänkoskella on puolestaan ryöstetty väkivaltaisesti kansanedustaja Jouni Kotiahon (ps) eduskunta-avustaja Pekka Kataja. Tapahtuma alkoi ovikellon soitolla ja henkilötodistuksen kysymisellä.

Sen jälkeen Katajan kimppuun käytiin väkivaltaisesti ja häneltä anastettiin omaisuutta. Motiivin epäillään olleen poliittinen, mutta MTV3 ei kertonut ryöstäjästä tämän enempää. Suomen uutisten mukaan tekijät olivat "arabialaisista maista kotoisin olevan näköisiä" ja henkilötodistusta kysynyt mies puhui suomea murtaen.

Poliisi ei ole saanut kiinni tekijöitä, mutta Kataja joutui tapauksen seurauksena sairaalahoitoon: häneltä murtui kolme kylkiluuta ja vasemman käden peukalo. Myös oikean käden sormissa on useita murtumia ja päässä havaittiin kallonmurtuma ja aivoverenvuoto. Lisäksi Katajan toisesta korvalehdestä irtosi palanen.

Jämsänkosken iskunkaan motiivia ei tiedetä, mutta tapahtumien kulku viittaa Perusssuomalaisia tai Katajaa itseään vastaan suunnitellulta poliittiselta iskulta. Näin arvelee myös Kataja itse.

Edelle kirjoittamistani tapauksista ensimmäinen kohdistui maahanmuuttajaan ja toisen tekijät olivat sellaisia. Siksi on syytä todeta, että molemmat teot olivat monikulttuurisia - tai ainakin niissä oli monikulttuurisen yhteiskunnan leima.

Nähtäväksi jääkin, millä tavalla monikulttuurinen yhteiskunta kehittyy meillä Suomessa väestörakenteen nopean muutoksen seurauksena. Ruotsissahan tämä kehitys on edennyt jo paljon pidemmälle, eikä saman kehityskulun toistuminen Suomessa liene kovinkaan monen toiveissa.

Valitettavasti maamme aikaisemmat ja nykyinen hallitus ovat kuitenkin tehneet kaikkensa toistaakseen ruotsalaisen kehityskulun. Siten pidän todennäköisenä, että nyt nähdyt monikulttuuriset väkivallanteot myös päättäjiä vastaan tulevat yleistymään ja valtavirtaistumaan siten, etteivät ne enää hätkähdytä ketään.

JK 19.7.2020 kello 7:36. Toisin kuin ensimmäisissä uutisissa kerrottiin, ei Katajalta ilmeisesti viety omaisuutta. Siten on entistä todennäköisempää, että hänen pahoinpitelyssään oli kyse puhtaasti poliittisin perustein tehdystä väkivallasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019
Hämeenlinnan murha on monesta syystä merkittävä
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa