Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pekka Kataja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pekka Kataja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

HS radiakaalin äärivasemmiston asialla

Suojelupoliisin mukaan äärioikeistolaisen terrorismin riski Suomessa on kasvanut, mistä osoituksena se kertoi havainneensa viitteitä myös iskujen valmistelusta. Tällaiset henkilöt eivät muodosta järjestäytyneitä ryhmiä, vaan saavat innoituksensa kansainvälisistä verkkokeskusteluista ja toimivat yksin. 

Näiden henkilöiden kohteena ovat mm. etniset vähemmistöt. Sen sijaan poliitikot eivät muusta Euroopasta poiketen ole tähtäimessä. Näin siitä huolimatta, että Pekka Katajan (ps) tapauksessa epäilyt kohdistuivat juuri äärioikeistoon.

Supo mainitsi myös väestönvaihtoteorian, joka sen mukaan on "yksi huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista". Mielenkiintoista kyllä, Helsingin sanomat liitti tämän tuoreeltaan perussuomalaisiin poliitikkoihin antaen ymmärtää, että sillä olisi jotain tekemistä terroristisen ajattelun kanssa.

Erkkomedia korosti myös, että Perussuuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma mainitsee Ruotsissa menossa olevan väestönvaihdoksen. Supon päällikkö joutuikin oikomaan HS:n tulkintaa toteamalla, että "vuosikirjaamme liittyvään keskusteluun seuraava tarkennus. Supon kiinnostus väestönvaihtoteoriaan liittyy tilanteisiin, joissa sitä käytetään äärioikeistolaisessa terroristisessa ajattelussa oikeutuksena terroristisen väkivallan käyttöön".

Yksikään laillinen puolue ei Suomessa toimi terroristisen väkivallan puolesta. Sen sijaan perussuomalaiset ovat nostaneet esille sen loogisen tosiasian, että jos ja kun väestönkasvu Suomessa perustuu maahanmuuttoon, johtaa se ajan myötä väestörakenteen muuttumiseen. Tästä esimerkkinä Riikka Purra esitteli eilen pääkaupunkiseudun kuntien väestökehityksestä kertovan graafin.

HS mainitsi uutisoinnissaan lyhyesti myös sen, että Suomessa nykyisin kaikkiaan noin 390 terrorismin torjunnan kohdehenkilöstä yli puolet on radikaali-islamistiseen ideologiaan linkittyviä. Mutta itse uutinen kuitenkin fokusoitui nimenomaisesti äärioikeistoon ja Perussuomalaisiin liittyviin asiattomiin vihjailuihin.

Iltalehden vastaavassa jutussa ei mainittu lainkaan suomalaisia puolueita, mutta siinä kuvattiin islamilaista uhkaa näin: "Suomen radikaali-islamistiset verkostot ovat monietnisiä ja ylisukupolvisia. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta ja siellä sijaitsevalta al-Holin leiriltä palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä."

Lisäksi Iltalehti mainitsi - vaikka HS ei asiaa kertonutkaan - että raportissa kerrottiin suojelupoliisin seuraavan myös äärivasemmistolaisen liikehdintää. Syitä HS:n vaikenemiseen voi vain ihmetellä, sillä eihän sitä ole totuttu pitämään äärivasemmiston äänitorvena. Vai onko tämä käsitys muuttumassa vääräksi ja erkkolainen toimitus olisi tässä suhteessa muuttamassa linjaansa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanoma Oy islamistien asialla
Kuin aivottomat eläimet
Miksi HS julkaisi virheellistä tietoa?

perjantai 18. syyskuuta 2020

Oppositio löysi toisensa - HS hyökkäsi

Hallituksen selkärangaton budjettiriihi johti siihen, että maamme oppositio ryhdistäytyi ja päätti tehdä yhteisen välikysymyksen. Syytä onkin, sillä jopa Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn huolestui Suomen tulevaisuudesta.

Itse välikysymys tuskin johtaa hallituspuolueiden valaistumiseen tai Marinin punavihreän kabinetin kaatumiseen. Tärkeää on sen sijaan se, että kaksi suurinta oppositiopuoluetta löysivät toisensa eli erityisesti Kokoomuksen linjana ollut kilpailijan eristämispolitiikka näyttäisi olevan ohi tai ainakin löystymässä. 

Tämän kehityksen soisi johtavan siihen, että tulevissa hallitusneuvotteluissa voitaisiin toimia asiapohjalta sen sijaan, että vaihtoehtoja suljettaisiin ennakkoluulojen perusteella - kuten viime vuonna kävi

Puolueiden toistensa löytäminen havaittiin myös vihervasemmiston epävirallisen äänenkannattajan eli Helsingin Sanomien toimituksessa. Niinpä siellä oli väsätty täksi aamuksi harvinaisen ala-arvoinen pääkirjoitus, jossa perussuomalaiseen poliitikkoon kohdistunut väkivallanteko yritettiin työntää puolueen omaksi syyksi. Näin siitä huolimatta, ettei kumpikaan tekijä ollut edes sen jäsen innokkaista pyrkimyksistään huolimatta. 

Siten HS:n kirjoitus oli melko lailla käsittämätön ja vastasi aatemaailmaltaan sitä, että raiskattua itseään syytettäisiin tapahtuneesta. Siten se osoitti jotain ainoastaan lehden toimituskunnasta - eikä suinkaan kirjoituksen kohteesta. 

Toivottavasti tämä ymmärretään myös sekä kilpailevissa puolueissa että äänestäjien parissa. Näin jo siitäkin syystä, että nukkuvissa äänestäjissä juuri perussuomalaista politiikkaa kannattavien osuus on suurin - eikä ole suomalaisen demokratian toimivuuden kannalta hyvä, ettei erilaisten poliittisten aatteiden nauttima luottamus saa parlamenttiin kannatustaan vastaavaa edustusta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Selkärangaton, vastuuton ja sukupolvirasistinen budjettiesitys
Petteri Orpo: kannattaisi katsoa peiliin
Suomalainen politiikka on rikki

lauantai 12. syyskuuta 2020

Katajan pahoinpitely saattaa poikia salaliittoteorioita

Perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Pekka Katajan kummallisia seurauksia saaneeseen pahoinpitelyyn alkaa tulla selvyyttä - ainakin mikäli nyt esille nostetut epäilyt osoittautuvat oikeuden käsittelyssä pitäviksi. Epäillyistä tunnetumpi on puolueesta potkut saanut Teemu Torssonen, jonka eduskuntavaaliehdokkuus oli ainakin osin kaatunut Katajan vastustukseen. Myös toinen eli Tero Ala-Tuuhonen oli hakenut jäseneksi Perussuomalaisiin, mutta hakemukset olivat tulleet evätyiksi.

Katajan valikoituminen uhriksi ei johtunut pelkästään poliittisista vaan myös henkilökohtaisista syistä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aholle Torssosen syyllisyys ei tullut yllätyksenä. Tapaus kuitenkin osoitti, että poliittinen väkivalta on Suomessa mahdollista - ja siksi Halla-aho toivoi, ettei se "ole merkki mistään laajemmasta ilmiöstä".

Yhdyn tässä Halla-ahon näkemykseen ja toivon, että Torssosen ja Ala-Tuuhosen toiminta on sellainen yksittäistapaus, jonka seuraksi ei ole tulossa muita. Samalla kehotan suomalaisia sisäisen turvallisuuden viranomaisia sekä maamme oikeusjärjestelmää suhtautumaan poliittisiin äärijärjestöihin - olivat ne sitten oikeistolaisia, vasemmistolaisia, vihreitä tai uskonnollisia - suurella vakavuudella, jotta poliittinen väkivalta ei muodostu osaksi suomalaista yhteisten asioiden hoitoa. 

Me emme tarvitse yhtään aatteellisesti värittynyttä hirmutekoa tähän maahan - emmekä edes värittymättömiä. Siksi yhteiskunnassamme olisi syytä aloittaa keskustelu siitä, miten eri suunnista tulevat yhteiskuntajärjestyksen uhkatekijät saataisiin torjuttua jo nyt, kun ne näyttäytyvät vain yksittäisinä tekoina.   

* * *

Lopuksi pari sanaa tämän tapauksen omituisista alkuvaiheista. Tapauksen tultua ilmi kirjoitin blogimerkinnän otsikolla "Monikulttuurista poliittista väkivaltaa" ja siihen virkkeen "tekijät olivat ´arabialaisista maista kotoisin olevan näköisiä´ ja henkilötodistusta kysynyt mies puhui suomea murtaen". Tämän olin kopioinut asiasta kertoneesta uutisesta, jossa luonnehdinta oli saatu Katajalta itseltään.

Jos ja kun katsoo julkaistuja kuvia Torssosesta ja Ala-Tuuhosesta, ei parhaimmalla mielikuvituksellakaan voi kuvitella näitä luonnehdittavan arabialaisista maista kotoisin olevien näköisiksi. Miksi Kataja kuitenkin teki näin jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. 

Samalla Katajan luonnehdinta kuitenkin toiminee jatkossa pohjana erilaisille salaliittoteorioille tähän tapaukseen liittyen. Siksi olisi tärkeää, että oikeudessa selvitettäisiin myös tämä asia mahdollisimman uskottavasti, sillä onhan selvää, että tarvitsemme väkivaltaan liittyviä perusteettomia salaliittoteorioita aivan yhtä vähän kuin itse väkivaltaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Katajan pahoinpitely käy yhä hämärämmäksi
Monikulttuurista poliittista väkivaltaa
Pitäisikö väkivaltainen vasemmisto kieltää?

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Katajan pahoinpitely käy yhä hämärämmäksi

Pekka Katajan (ps) pahoinpitelytapaus käy yhä oudommaksi. Ensimmäisten tietojen mukaan - joiden perusteella kirjoitin asiasta aiemmin - vaikutti siltä, että hän joutui ulkomaalaistaustaisten henkilöiden pahoinpitelemäksi poliittisesti motivoituneen ryöstömurhan yhteydessä.

Ensin tarina muuttui siten, ettei tapaukseen liittynytkään omaisuuden anastamista. Ja viimeksi Kataja on arvellut, että pahoinpitelijät saattoivatkin olla äärioikeistolaisia. Ja kertoi etteivät he puhuneetkaan Suomea murtaen, kuten hän oli aluksi kertonut, vaan ainoastaan eri tavalla kuin paikkakunnalla on tapana.

Toivottavasti tarina ei elä enempää, sillä monet muutokset ovat alkaneet syödä sen uskottavuutta ainakin omissa silmissäni. En enää pidä täysin mahdottomana edes sitä, että pahoinpitelyn syyksi paljastuisivat nyt esillä olleen poliittisen motiivin sijasta jonkinlaiset henkilökohtaiset syyt.  

Joka tapauksessa on selvää, että pahoinpitely oli äärimmäisen vakava. Samoin se, että olivat tekijät keitä tahansa, ovat he sellaista yhteiskunnan pohjasakkaa, joille paras paikka on istua kaltereiden takana eristyksissä muita ihmisistä. 

Täytyy siis toivoa, että poliisi saa tekijät kiinni mahdollisimman pikaisesti. Ja että media uutisoi asiasta totuudenmukaisesti riippumatta siitä, keitä pahoinpitelijät lopulta olivat. Onhan selvää, että oli näiden motivaatio ja viiteryhmä mikä tahansa, on Suomen kansalla oikeus tietää mistä oli kyse ja tehdä sen perusteella omia johtopäätöksiään tapauksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Monikulttuurista poliittista väkivaltaa

Helsingin vantaalaisen kaupunginvaltuutetun Suldaan Said Ahmedin (vas) perhettä uhattiin aseella. Uhkailija oli naapuri ja tekovälineenä ilmakivääri. Tekijästä ei ole muuta tietoa, kuten ei hänen motiiveistaankaan.

Tilanne johti uhkaajan huostaanottoon ja päätynee aikanaan oikeussaleihin. Ahmed puolestaan aikoo muuttaa perheineen pois nykyiseltä asuinalueeltaan Vantaan Martinlaaksosta.

Jämsänkoskella on puolestaan ryöstetty väkivaltaisesti kansanedustaja Jouni Kotiahon (ps) eduskunta-avustaja Pekka Kataja. Tapahtuma alkoi ovikellon soitolla ja henkilötodistuksen kysymisellä.

Sen jälkeen Katajan kimppuun käytiin väkivaltaisesti ja häneltä anastettiin omaisuutta. Motiivin epäillään olleen poliittinen, mutta MTV3 ei kertonut ryöstäjästä tämän enempää. Suomen uutisten mukaan tekijät olivat "arabialaisista maista kotoisin olevan näköisiä" ja henkilötodistusta kysynyt mies puhui suomea murtaen.

Poliisi ei ole saanut kiinni tekijöitä, mutta Kataja joutui tapauksen seurauksena sairaalahoitoon: häneltä murtui kolme kylkiluuta ja vasemman käden peukalo. Myös oikean käden sormissa on useita murtumia ja päässä havaittiin kallonmurtuma ja aivoverenvuoto. Lisäksi Katajan toisesta korvalehdestä irtosi palanen.

Jämsänkosken iskunkaan motiivia ei tiedetä, mutta tapahtumien kulku viittaa Perusssuomalaisia tai Katajaa itseään vastaan suunnitellulta poliittiselta iskulta. Näin arvelee myös Kataja itse.

Edelle kirjoittamistani tapauksista ensimmäinen kohdistui maahanmuuttajaan ja toisen tekijät olivat sellaisia. Siksi on syytä todeta, että molemmat teot olivat monikulttuurisia - tai ainakin niissä oli monikulttuurisen yhteiskunnan leima.

Nähtäväksi jääkin, millä tavalla monikulttuurinen yhteiskunta kehittyy meillä Suomessa väestörakenteen nopean muutoksen seurauksena. Ruotsissahan tämä kehitys on edennyt jo paljon pidemmälle, eikä saman kehityskulun toistuminen Suomessa liene kovinkaan monen toiveissa.

Valitettavasti maamme aikaisemmat ja nykyinen hallitus ovat kuitenkin tehneet kaikkensa toistaakseen ruotsalaisen kehityskulun. Siten pidän todennäköisenä, että nyt nähdyt monikulttuuriset väkivallanteot myös päättäjiä vastaan tulevat yleistymään ja valtavirtaistumaan siten, etteivät ne enää hätkähdytä ketään.

JK 19.7.2020 kello 7:36. Toisin kuin ensimmäisissä uutisissa kerrottiin, ei Katajalta ilmeisesti viety omaisuutta. Siten on entistä todennäköisempää, että hänen pahoinpitelyssään oli kyse puhtaasti poliittisin perustein tehdystä väkivallasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019
Hämeenlinnan murha on monesta syystä merkittävä
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!