Humanitaarisen maahanmuuton vallankumous

Ukrainalainen nainen muutti Suomeen kaksi vuotta sitten ja - asiasta kertoneen uutisen mukaan - on tehnyt kovasti töitä oppiakseen suomen: hän on osallistunut kielikursseille, käynyt kielikahvilassa ja hankkinut ystäviä, joiden kanssa voi puhua suomea. Nainen puhuu myös hyvää englantia, mutta hän yrittää välttää siihen vaihtamista viimeiseen asti, jotta saisi harjoitusta suomen puhumisessa.

Saman lähteen mukaan "yli 90 prosenttia ukrainalaisista on tyytyväisiä tai jopa erittäin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa". Ja minun käsittääkseni myös suomalaiset ovat ottaneet ukrainalaiset vastaan ilman suurempia ongelmia. 

Vaikeuksia on sen sijaan monien sellaisten maahanmuuttajaryhmien kanssa, jotka ovat tulleet Suomeen Lähi-idästä tai Pohjois- ja Itä-Afrikasta eli MENA-maista. Tosin heidänkin osaltaan on tapahtumassa hidasta kehitystä ainakin niiden perheiden osalta, joissa vanhemmat ovat päättäneet häivyttää alkuperämaansa kulttuurin ikävimmät piirteet lapsiltaan. 

Siitä huolimatta Suomessa elävien irakilaistaustaisten ihmisten työllisyysaste on 26 ja somalialaistaustaisillakin vain 36 prosenttia. Mutta vastoin ainakin omaa ennakkoluuloani toisen polven somalialaistaustausten naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin miehillä, mikä on katsottava positiiviseksi asiaksi. 

Kysymys kuitenkin kuuluu, että miksi ukrainalaisten ja niin sanottujen MENA-maista humanitaaristen syiden perusteella saapuneiden ihmisten välillä on niin valtava asenteellinen ero. Siinä missä alkujaan lyhyeksi aikaa maahamme aikoneet ukrainalaiset pyrkivät oppimaan maan tavoille ovat MENA-maista koko loppuelämäkseen Suomeen tulleet henkilöt pyrkineet erittäin yleisesti pikemminkin välttämään kuin aktiivisesti harjoittamaan tällaisia toimia. 

Ja sen seurauksena viimeksi mainittujen henkilöiden asema on Suomessa muita ihmisiä heikompi, eikä heistä pidetä myöskään kantaväestön parissa. Vielä oudompaa on, että tämä asia on ollut suomalaispoliitikkojen ja -viranomaisten tiedossa jo vuosikymmeniä, eikä sille ole tehty juuri mitään. 

Tarkoitan tällä sitä, että yhteiskunta on tulijoiden aktivoinnin sijaan tarjonnut maahanmuuttajille heitä passivoivia palveluja kuten tulkkeja eikä edes sosiaaliturvan tai kansalaisuuden saamiseksi ole vaadittu juuri mitään. 

Onneksi tähän on nyt kuitenkin tulossa muutos, sillä Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on seuraavat kohdat, jotka onnistuessaan voisivat johtaa jopa jonkinlaiseen humanitaarisen maahanmuuton vallankumoukseen.

1. Toteutetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen korvaaminen maahanmuuttajille kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen.
2. Edistetään kotoutumispalveluihin kuuluvan kielikoulutuksen saatavuutta joustavasti myös työpaikoilla.
3. Nostetaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen, sillä se tukee koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista. Huolehditaan, että toimeentulotukea saavien alle kouluikäisten lasten vanhemmat ohjataan työmarkkinoille.
4. Tehostetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen alentamisen käyttöä sanktiona, jos maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa, osallistu kielikoulutukseen tai suorita päättötestausta määräajassa hyväksytysti.
5. Tehostetaan Kelan myöntämien tukien osalta tietojenvaihtoa väärinkäytösten estämiseksi. Vahvistetaan Kelan suorittamaa valvontaa väärinkäytösten paljastamiseksi.
6. Varmistetaan, että työnhakua ja työn vastaanottamista koskevat velvoitteet astuvat voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne katkea kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi.
7. Varmistetaan, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Tavoitteena on, että noin 5–10 prosenttia kotoutuu ruotsin kielellä. Viranomaisten tulee selkeämmin tiedottaa mahdollisuudesta kotoutua myös ruotsiksi. Maahanmuuttajien tulee saada valita, millä kielellä kotoutuu. 
8. Tehostetaan kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen etsimistä myös ruotsinkielisistä kunnista.
9. Selvitetään pitkäaikaisen tulkkauspalveluoikeuden rajaaminen kolmeen vuoteen muuten kuin erityistapauksissa, kuten vammaisten henkilöiden osalta.
10. Lyhennetään kotoutumisen edistämisestä kunnalle ja hyvinvointialueelle maksettavan korvauksen maksuaikaa kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.
11. Perutaan uuden kotoutumislain myötä kunnille lisättäviä tehtäviä, kuten kaupassa käymisen avustamisen.
12. Selvitetään lain muuttaminen niin, että kotoutumisen suunnitelmia tehdään vain yksi. Esimerkiksi erillisestä alkukartoituksesta luovutaan.
13. Toteutetaan kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan.
14. Lyhennetään kotoutumistuen kestoa. Muutetaan kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus osin tulosperusteiseksi.
15. Laaditaan perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testaus, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Laajennetaan valmistavan opetuksen rahoitus enintään kaksivuotiseksi.
16. Toteutetaan Norjan mallin käyttöönotto siten, että oikeus kotihoidontukeen alkaa usean vuoden asumisajan jälkeen.
17. Lasketaan kotoutumislain mukainen aikuistumisen tuen saamisen ikäraja samalle tasolle kuin se on lastensuojelun jälkihuollossa.
18. Kotoutumisen mittareina seurataan työllistymistä, koulutustasoa ja sosiaalitukien käyttöä.
19. Tunnistetaan ja tunnustetaan kolmannen sektorin keskeinen rooli kotoutumistoimien monipuolisessa kokonaisuudessa.

Toivoa sopii, että ohjelma saadaan käynnissä olevan hallituskauden aikana toteutetuksi kokonaan. Ja että sen seurauksena myös MENA-maista tulleiden humanitaaristen pakolaisten kotoutuminen paranee nykyisestä. Ja ehkäpä myös heidän arvostuksensa suomalaisen yhteiskunnan jäseninä nousee. 

Jos näin käy, on todennäköistä - tai ainakin toivottavaa - että myös heidän aiheuttamansa taakka yhteiskunnalle pienenee ja myös tämän ihmisryhmän aiheuttama rikollisuus laskee. Ellei aivan ukrainalaisten tasolle, niin ainakin jonkin verran nykyisestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat kuin väkivaltainen avioliitto
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja