sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Vasemmistolaista retoriikkaa

Tänään on vapunpäivä eli opiskelijoiden ja työläisten juhla, joista jälkimmäistä juhlittiin minun nuoruudessani jopa kymmenistä tuhansista marssijoista koostunein kulkuein, joissa kannettiin punalippuja ja banderolleja sekä huudeltiin iskulauseita. Sellaisia kuin "Suomen kansan puolesta - SKP", "USA ja Nato – rauhan perikato" tai "suomalainen poliisi – fasistien kätyri". 

Ajat ovat nyt muuttuneet, mutta vapun kunniaksi jaan teille, arvoisat lukijani, USA:n johtavan vasemmistopoliitikon tuoreen viestin. Tarkoitan tietenkin Bernies Sandersia.

Hänen kehotti, että "mieti tätä. Norjassa toimitusjohtajat tienaavat 11 kertaa enemmän kuin heidän keskimääräinen työntekijänsä. Yhdysvalloissa toimitusjohtajat tienaavat 351 kertaa enemmän kuin heidän keskimääräinen työntekijänsä. Uskooko kukaan vakavasti, että tämän maan toimitusjohtajat työskentelevät 351 kertaa kovemmin kuin keskiverto amerikkalainen työntekijä? En usko."

Siinähän sitä on miettimistä itse kullekin. Minullekin tuli muutama asia mieleen. 

Ensimmäisenä se, että miksei Sanders esittänyt kysymystään USA:n ja Norjan toimitusjohtajien palkkaeroista vaan muotoili kannanottonsa amerikkalaisen toimitusjohtajan ja työntekijöiden väliseksi konfliktiksi? Eihän kai tarkoituksena sentään ollut luoda eripuraa työntekijöiden ja johtajien välille?

Toiseksi voisi kysyä, että eikö Sanders ymmärrä, ettei työnteon "kovuudella" ole palkanmaksajan kannalta mitään merkitystä, vaan ainoastaan sen tuloksilla. Minä uskon, että ymmärtää, ja uskon myös ymmärtäväni, miksei hän nostanut tätä ymmärrystään esille miettimiskehotuksessaan.

Tähän liittyen Sanders olisi voinut edelleen kertoa, että jos toimitusjohtaja epäonnistuu tehtävässään, siitä kärsii koko yrityksen väki sekä sen omistajat. Jos taas yksittäinen työntekijä sählää, on sen vaikutus lähes olematon etenkin isojen yritysten koko toimintaan. 

Lieneekö tällä tosiasialla merkitystä toimitusjohtajien palkan suuruuteen? Sitä paitsi, voihan toki esimerkiksi Nokian tuoreesta ja positiivisesta tuloksestakin pohtia, että johtuiko se kaksi vuotta sitten sysimustassa tilanteessa aloittaneesta uudesta toimitusjohtajasta vai rivityöntekijöiden muuttuneista toimista? 

Kaiken kaikkiaan Sandersin viesti kuvasi lyhyydestään huolimatta erinomaisen hyvin sitä, kuinka meillä ja muualla tehdään politiikkaa. Näkökulmat valitaan siten, että ne tukevat omaa viestiä halutun vastaanottajajoukon mielissä. Ja sopivasti tosiasioita valitsemalla voidaan mustakin maalata valkoiseksi. 

Tällä kirjoituksella en siis halunnut ottaa kantaa siihen, onko toimitusjohtajan 351-kertainen palkka suhteessa hänen työntekijöihinsä sopiva vai ei. Enkä edes siihen, onko se parempi tai huonompi kuin 11-kertainen ero. Vaan ainoastaan nostaa esille Sandersin käyttämän poliitikoille tyypillisen retoriikan yhteiskuntaa polarisoivan logiikan.

20 kommenttia:

  1. Mutta katastrofaalisia päätöksiä tehneet toimitusjohtajat silti saivat huippupalkkaa ja joutuessaan eroamaan tuloo se kultainen kädenpuristus ja valtava eläke sit viel aikanaan loppuelämäksi. optioista ny puhumattakaan, jotka ovat osakkeenomistajien ryöstöä

    Näitä karseita väärinarvioijia ja suuruuden hulluja johtajia on ollut esim Ensossa, Sonerassa, Nokiassa, Raisiossa, pankeissa ja pienemmässä mittakaavassa isossa määrässä firmoja

    Kyl ny jumalauta joku 10 x normityöntekijän palkan pitäis riittää niille isokenkäisillekkin, tai suksikoon helv. ettiin...kyllä tilalle ihan yhtä päteviä tulis pilvin pimein

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksityisissä yrityksissä päätös johtajien palkoista kuuluu omistajille. Eikä siinä vaikuta palkan riittävyys sivullisten mielestä, vaan se, mihin yrityksen ja halutun johtajan välillä käydyissä neuvotteluissa päädytään. Valtion yrityksissä ja julkisissa viroissa sen sijaan palkkatasojen yleisellä hyväksyttävyydellä on ja pitääkin olla merkitystä.

      Poista
    2. mut pienet piirit ja hyväveliverkosto....nostelevat toistensa palkkoja ja etuuksia

      Poista
    3. Itte olen osakesijoittaja...siis vähän piensijoittajaa suurempi...kyl mua siis uituttaa paljon kun kuulen jostain "optio-ohjelmista" mut minkäs teet..siin sit miettii et onko koko firma pelkkä johdon kusetus ja että pidänkö ko. firman osakkeita tai myynkö..Yleensä myynti on kannattanut

      Poista
    4. Hyvä luettelo syistä, jotka kannattaisi huomioida erilaisia työsopimuksia tehtäessä.

      Poista
  2. Bonukset kuuluvat asiaan, oli tulos mikä hyvänsä. Viinan myyminen monopoliasemasta vaatii aivan erityisen isot bonukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monopoliyrityksen ja vieläpä valtion omistaman sellaisen johtamiseen luulisi tosiaan riittävän vähempikin.

      Poista
    2. sama juttu joku RAY, eli nää Viekkaukset ja rahapelit, vetää senkin toimari jättipalkkaa..mutta miksi? siksi että keksi lisätä lottoruudukkoon 3 numeroo lisää, että palautusprosentti eri Viekkaus.. peleistä rommas entisestään lol

      Poista
  3. "Keskimääräinen täysi ansiopäiväraha oli vuonna 2021 noin 72 euroa päivässä eli noin 1 552 euroa kuukaudessa." "Tilastokeskuksen kokeellisen Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilaston mukaan lokakuussa 2021 palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 2 976 euroa." Jos ei pahastuta keskiarvon ja mediaanin vertailusta niin, Sandersin implisiittinen ajatus lienee, että Suomessa on todella hyvin asiat, kun työttömän ja työllisen tulojen suhde on 2.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai Suomessa on huonot palkat, kun työttömätkin saavat puolet siitä.

      Poista
  4. Hyvinvointialueiden ykköspomoille maksetaan enemmän kuin pääministerille. Osa hyvinvointialueista on niin pieniä, että niissä ei voi tehdä kunnollisia uudistuksia.

    Näillä mietteillä jatkan pohdiskelua, lähdemmekö Porvooseen niin, että ennättäisimme kuunnella Erkki Tuomiojan ja Jussi Saramon (vas.) vaalipuheet. Mitä pahaa porvoolaiset ovat tehneet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoinvointialue, olis parempi nimitys, ainakin miten nää kusipäät sihen kalliilla palkoillaan vaikuttaa

      Poista
    2. Tämä on kyllä ihan aidosti outo juttu. Haisee kovasti maan tavan mukaiselta korruptiolta.

      Poista
  5. Toisenlaisiakin näkökulmia yleiseen yhteisölliseen menestykseen ja elämänlaatuun olisi.

    Kun Einstein oli paennut Princetoniin, yliopiston johto kysyi häneltä, miten paljon hän tarvitsisi rahaa elämiseensä. Hän esitti oman laskelmansa, ja myös yliopisto teki oman tarjouksensa. Paljastui, että Einstein pyysi kymmenen kertaa pienempää summaa kuin mihin akateemikot olivat päätyneet.

    Kuinka paljon rahalliset palkkiot motivoivat todella lahjakkaita ihmisiä? Kun lukee Friedellin "Uuden ajan kulttuurihistorian", jossa hän käy läpi noin 1300 eurooppalaisen, ajatushistoriaan pysyviä jälkiä jättäneen vaikuttajayksilön elämänkerrat, joukosta on aika vaikea löytää ainoatakaan, joka olisi toiminut aineellisten palkkioiden motivoimana.

    Voisi joskus miettiä näitä kysymyksiä tältäkin kannalta. Se hyvinvointi, joka meillä aineellisessa mielessä on ympärillämme, perustuu uuden ajan kognitiivisia ajatteluehtoja luoneiden edelläkävijöiden työhön, ja systeemin nyt elättämät orwellilaiset siat todistavat lähinnä siitä, miten pienillä aivoilla systeemi nyt pyörii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Motivoitunut tutkija on kuitenkin eri asia kuin yritysjohtaja. Työtä tehdään helposti tunteja laskematta ja lomia pitämättä loppuun palamiseen asti. Olen itse nähnyt tämän useampaankin kertaan.

      Poista
    2. Siis yritysjohtajat ovat ihmisiä, joita riivaa etologinen toimintadraivi, joka jollakin merkillisellä tavalla antaa heille oikeuden vaatia samanlaista kyltymätöntä himoa alaisiltan ja ylipäänsä kaikilta ihmisiltä.

      Kuinka kummallinen sana esimerkiksi "aktivointi" on. Ikään kuin todellakin asenne ratkaisisi. Tai sana "yrittäminen". -- Etologisen draivin riivaama ihminen elää siinä merkillisessä harhassa, että jokainen joka ei omaa smanlaista lähtökohtaista painetta, on laiska velttoilija.

      Juuri tuollaisia asioita meidän tulisi kyseenalaistaa. Nyt me vain oikeutamme etologisen toimintadraivin pyhittämällä sen opillisesti -- marrkinatalousideologialla tai kapitalismilla. Jos ihmiskunnan todelliset edelläkävijät olisivat olleet suorituspaineen riivaamia palkkiontavoittelijoita, kyllä olisi todellinen edistys jäänyt vähiin.

      .

      Poista
    3. Platonko se aikoinaan arveli, että nelinkertaiset tuloerot ovat suurimmat, mitä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa voi olla. Lienee ollut jollain tapaa oikeassa, mutta jonnekinhan se voitto ja ylijäämä on sijoitettava ja siitä kähmintä alkaa ja rohmuamiseksi yltyy.

      Poista
  6. Heti ensimmäisenä, noin kolmen sekunnin miettimisellä tulee mieleen, että USA on sekä väestöltään että BKT:ltään noin 60 kertaa Norjaa isompi, jolloin ei olisi ihme, että USA:sa löytyy huomattavasti suurempia yrityksiä. Suuremmissa yrityksissä on luonnollisesti CEO:lla enemmän vastuuta ja isompi palkka kuin pienemmissä. Tämä, edelleen noin kolmen sekunnin miettimisellä, voisi olla merkittävä tekijä joka pitäisi vertailussa huomioida. En kuitenkaan huomannut Berskan twiitissä sanan puolikastakaan tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet luultavasti oikeilla jäljillä. Tilastoja vääristävät erityisesti maailman suurimpien yritysten hyvin palkatut johtajat. Sikäli mediaani olisi parempi mittari.

      Poista
  7. Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Onhan firmoilla mahdollisuus olla maksamattakin kovia palkkoja, jos eivät näe siitä olevan hyötyä.
    Osaamisestahan sitä maksetaan, ja johtajilla on myös tulos tai ulos- periaate. Markkinoiden koko ratkaisee, ja Amerikassa kaikki on suurta. Hyvä jääkiekkoilijakin tienaa NHL:ssä miljoonia, koska osaa tehdä niitä maaleja.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!