Vaativatko poikkeukselliset helteet puuenergiasta luopumista?

Yle kertoi uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii sekä hiilidioksidi- että monien lyhytikäisempien päästöjen vähentämistä. Asia näyttäisi olevan perin akuutti, koska Etelä-Euroopassa, Pakistanissa ja Intiassa on ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kuumaa.

Tosin poikkeuksellinen kuumuus ei nähdäkseni ole vaivannut koto-Suomen ihmisiä tänä kesänä. Eivätkä nuo ennätysvuodet Suomessa ole muutenkaan pakkautuneet viime aikojen kuumiin vuosiin, kuten alla oleva kuva osoittaa. 

Kuvassa on siis esitetty kunkin kuukauden ennätysvuosi Helsingissä (sininen) ja Sodankylässä (oranssi) Ilmatieteen laitoksen nettisivun kautta löytyvien tilastojen perusteella. Nähdään, että Helsingissä kyllä painottuvat viimeiset vuosikymmenet, kun taas pohjoisessa Sodankylässä pikemminkin viime vuosisadan alkupuoli ja puoliväli. 

Tämä havainto on minusta erittäin mielenkiintoinen. Onhan yksi tieteellisen ilmastonmuutosteorian kerta toisensa jälkeen toistettu hypoteesi se, että ilmakehä lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin etelässä. 

* * *

Edellä tekemieni havaintojen jälkeen päätin katsahtaa NASA:n Goddard-instituutin tiedostoista kaksi satunnaista paikkakuntaa Intiasta, Pakistanista ja Etelä-Euroopasta sekä katsoa, minä vuonna niissä on mitattu toukokuun korkein keskilämpötila. Valikoin paikat kartasta muuten satunnaisesti, mutta yritin välttää suurimpia kaupunkeja ja katsoin mittausasemat eri puolilta kutakin maata. Lisäksi hyväksyin vain tilastot, jotka ulottuvat vuoteen 2021 asti. Tulokseksi sain seuraavan taulukon

Bareilly, Pohjois-Intia (tilasto sisältää vuodet 1992-2021): lämpimin toukokuu 1995, 33,41℃
Pbo Anantabur, Etelä-Intia (1973-2021): 2020, 34,67℃

Jhelum, Pohjois-Pakistan (1947-2021): 1956, 33,68℃

Panjgur, Etelä-Pakistan (1931-2021): 2000, 31,65℃

Burgos Villafria, Pohjois-Espanja (1880-2021): 1964, 14,96℃

Jaen, Etelä-Espanja (1989-2021): 2015, 22,68℃

Seuraavaksi laskin, mille kohtaa tilastoa ennätyskuukausi osui prosenttina tilaston kestosta. Eli tässä tarkastelussa 10 prosenttia tarkoittaa kymmenettä vuotta satavuotisessa tilastossa tai toista vuotta kaksikymmenvuotisessa tilastossa. 

Sain edellä mainituille paikkakunnille seuraavat tulokset (prosentin tarkkuudella): 10, 98, 12, 77, 60 ja 81. Tämän perusteella näyttäisi siltä, etteivät toukokuiset ennätysvuodet ole seuranneet kovinkaan aktiivisesti globaalia muutosta, vaikka toki pientä kallistumaa onkin havaittavissa tilaston viimeaikaiseen päähän. 

Mutta ehkäpä tämä vuosi muuttaa asian, koska tarkastelemillani seuduilla on edelle linkittämieni uutisten mukaan ollut poikkeuksellisia helteitä.

* * *

Tähän kaikkeen liittyen oli mielenkiintoista kuulla, että EU-parlamentin ympäristövaliokunta haluaisi muuttaa metsähakkeen uusiutumattomaksi energiaksi. Tällä kannalla oli esimerkiksi Ville Niinistö (vihr).

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallion mukaan "sen käytön lisääminen vaikuttaa väistämättä metsän ja maaperän muodostamaan hiilivarastoon. Ilmastovaikutus on vuosikymmenten ajan verrannollinen fossiilisiin polttoaineisiin, eli se on kaukana hiilineutraalista". 

Sanomatta - ja ehkä ymmärtämättäkin - Syken mieheltä jäi, että energiapuun keruu lisää ajan myötä tukkipuun määrää. Ja se taas päätyy pitkäikäiseksi hiilivarastoksi samalla kun sen alkuperäisellä kasvupaikalla uudet puut kasvavat sitoen uutta hiiltä ilmakehästä. 

Nähtäväksi jää, kuinka EU lopulta kohtelee metsähaketta, jonka käyttö lisääntyi Suomessa räjähdysmäisesti kun turpeen käytölle lätkäistiin rajut lisäverot. Tosin turve teki paluun, kun puun saatavuus ei riittänytkään korvaamaan sen tarvetta kuluneena kylmänä (!) talvena. Eikä asiaa auta puuntuonnin lopettaminen Venäjän sotaseikkailujen takia.

* * *

Lopuksi todettakoon anekdoottina, että pohjoinen merijää - jonka sulamisesta on takavuosina pidetty paljonkin porua, eikä vähiten jääkarhujen tulevaisuuden takia - on tuoreimman tiedon mukaan ajankohtaan nähden laajimmillaan sitten vuoden 2013. Kaikkiaan se on ajankohtaan nähden 2000-luvun seitsemänneksi tai kahdeksanneksi laajin, riippuen siitä lasketaanko vuosi 2000 mukaan.

Kovin nopeaa ei ilmastonmuutoksen eteneminen näyttäisi olevan siis pohjoisimmalla arktiksellakaan. Jostain syystä en kuitenkaan ole nähnyt asiasta uutisoitavan suomalismedioissa. Eikä siitä mainittu edes kuukauden takaisessa Ylen uutisessa, jossa puhuttiin Siperian ikiroudasta ja arktisesta jäästä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
WMO ennusti mittaushistorian lämpimintä vuotta
Hellettä ja koleaa
Satelliittimittausten mukaan arktisen merijään tilavuus pienee dramaattisesti