Maahanmuutosta ja sen liepeiltä

Helsingin Sanomilla oli tänä aamuna teemana maahanmuutto. Siksi lienee jälleen syytä sanoa pari sanaa aiheesta tässäkin blogissa.

Aloitetaan ensin kuitenkin uutisesta, jonka mahdollinen liittyminen maahanmuuttoon on arvoitus. Tarkoitan artikkelia, jonka mukaan "erityisesti nuorisoporukat ovat ampuneet ilotulitteita muun muassa ihmisiä, autoja ja rakennuksia päin". Tekijöistä ei jutussa mainittu muuta kuin nuori ikä.

Juttu toi kuitenkin vääjäämättä mieleeni länsinaapurin jokavuotiset ilotulitusrakettiongelmat, joissa kohteena ovat paitsi tavalliset ihmiset, autot ja rakennukset, niin myös viranomaiset. Toivottavasti Suomessa ei ollut edes osittain kyse samanlaisen kehityksen alkuvaiheista, vaan "ainoastaan" tavallisen, mutta villiintyneen, nuorison joukossa tiivistyneestä tyhmyydestä.

Jos joku arvelee minun nyt maalailevan uhkakuvia heistä versus meistä - kuten presidenttimme eilen puolilta päivin varoitteli, olisi HS:n tai jo poliisin ollut helppo ehkäistä tällainen spekulointi kertomalla tarkemmin, mistä nuorisosta oli kyse. Nyt jäljelle jäi ainoastaan tiedon puute, jollainen ymmärrettävästi lisää enemmän tai vähemmän perusteltua spekulointia sosiaalisessa mediassa ja blogeina tunnetuissa mielipidekirjoituksissa.

* * *

Toinen HS:n maahanmuuttouutinen koski suomalaissyntyistä, mutta Saksassa vaikuttavaa taloustutkijaa, jonka mukaan työlupa vähentäisi Välimereen hukkuvien määrää. Hänen ajatuksenaan oli luoda maksullinen määräaikainen työlupa, jonka saaneiden olisi paluun varmistamiseksi tehtävä talletus, jonka saisi takaisin maasta lähtiessään. Työluvan saisivat vain sellaisten maiden kansalaiset, joiden kotimaat ottavat kansalaisiaan vastaan myös silloin kun nämä eivät itse sitä halua.

Saattaa olla, että tällainen laillinen reitti tosiaan vähentäisi Välimereen hukkuvien määriä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vielä paljon enemmän näitä määriä vähentäisi luopuminen spontaanista turvapaikanhakuoikeudesta - siinähän tapauksessa tulijoilta katoaisi motiivi lähteä vaaralliselle matkalleen.

Joka tapauksessa on selvää, ettei laillisella työluvalla olisi ainkaan Suomeen saapuvalle humanitaariseen maahanmuuttoon kovin suurta vaikutusta. Tännehän pyrkivät edelleen lähinnä irakilaiset, joiden kotimaa ei ota heitä vastaan.

* * *

Kolmas erkkomedian uutinen oli Anna-Liina Kauhasen kolumni, jonka mukaan "EU on hyvästellyt yritykset luoda kaikkia EU-maita koskeva yhteinen maahanmuuttopolitiikka... Syynä on tarve padota kansalliskonservatiivisten ja äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen nousu, sillä se vaarantaa EU:n yhtenäisyyden ja Euroopan talouden".

Kauhanen lienee oikeassa siinä, että monet kansallismieliset haluaisivat purkaa Euroopan Unionin, tai ainakin vähentää sen valtaa jäsenmaissa. Sen sijaan on outoa, että eurooppalaisen politiikan syyksi mainitaan joidenkin eurooppalaisten ihmisten laillisten poliittisten näkemysten kannatuksen kasvun torjuminen.

Jos palaan Niinistön puheeseen, eikö tämä liity juuri siihen, että "kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen... Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä."

Nyt mainitussa tapauksessa eli EU-maiden yhteisen maahanmuuttopolitiikan torppaamisessa ei siis kenelläkään pitäisi olla tarvetta ylenkatsoa joidenkin ihmisten poliittisia näkemyksiä, vaan näiden näkemysten kunnioittaminen ja rakentavien vaihtoehtojen esittäminen - sekä niiden paremmuuden mittaaminen vaaleissa. Näin etenkin nyt, kun monissa jäsenmaissa maahanmuuttokriittinen näkemys on kansan parissa vallitseva, vaikka kolumnisti tai EU-eliitti ovatkin asiasta harmissaan.

* * *

Lopuksi vielä pari sanaa siitä, että HS:n Afrikka-uutisen mukaan tyttöjen yläkouluun menon tukeminen voisi vähentää maailman väkilukua kolmella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Uskoo ken tahtoo, mutta hyvä, että asia oli kirjoitettu konditionaalissa.

Itseäni kiinnosti eniten artikkelin virke, jonka mukaan "vuoteen 2050 mennessä valtaosa maailman nuorisosta (0–24-vuotiaat) on Afrikassa". Toisin sanoen siellä tulee olemaan valtava määrä nuoria miehiä, jolla ei ole tulevaisuutta kotimaissaan.

Tulevaisuuden suhteen epävarmojen ja jopa joutilaiden nuorten miesten suuri määrä taas on tunnetusti yhteiskuntia rajusti epävakauttava tekijä. Suomessa se aiheutti esimerkiksi 1800-luvun puukkojunkkarikauden, joka loppui kuin seinään USA:n ovien ja mahdollisuuksien avauduttua tälle nuorisolle.

Nähtäväksi jää, miten valtava nuorisojoukko muovaa tulevaisuuden Afrikkaa. Alkaako se kehittää kotiseutujaan vai kasvaako sielläkin levottomuus ja sotiminen entisestään? Vai pyrkivätkö miljardit nuoret ulos kotimaistaan kohti vaurasta pohjoista elääkseen siellä parempaa elämää?

Jos jälkimmäistä, niin miten me otamme heidät vastaan? Toimimmeko kuten viime vuosikymmenellä ja teemme heistä joutilaiden sosiaaliturvan varassa elävien etnisesti leimautuneiden nuorten miesten ongelmaväestön, estämmekö heidän saapumisensa maanosaamme tavalla tai toisella vai onnistummeko työllistämään heidät merkitykselliseen elämään?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhat vuotta integroitumatonta maahanmuuttoa
Tuoreet maahanmuuttouutiset vaativat ratkaisuja
Mikä auttaisi haittakulttuureista saapuvia maahanmuuttajia?