sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Kuinka paljon johtajien kotoutumiseen tarvitaan resursseja?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa käsiteltiin pääkaupunkiseudun väestön muuttumista. Olen käsitellyt aihetta ennenkin, joten en kirjoita tässä väestömuutoksesta vaan HS:n artikkelin yhdestä mielenkiintoisesta nyanssista, jota voisi halutessaan kutsua ihmisten harhauttamiseksi.

Lehden jutussa nimittäin todettiin ensin, että "Espoossa useampi kuin joka kolmas ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työllisistä kuului vuonna 2014 Tilastokeskuksen luokituksessa ammattiryhmään johtaja, asiantuntija tai erityisasiantuntija. Vastaava osuus Helsingissä oli hieman pienempi ja Vantaalla vain vajaa viidennes."

Sen jälkeen jatkettiin, että "vieraskielisyys asettaa omat paineensa julkisille palveluille, kuten terveydenhuollolle ja koulutukselle. Palvelujen kielivaatimukset sekä maahanmuuttajien kotoutuminen vaativat myös resursseja."

Siis ihanko oikeasti ammattiryhmiin "johtaja, asiantuntija tai erityisasiantuntija" kuuluvat maahanmuuttajat tarvitsevat palveluihin erityistä kielitaitoa (sana "erityinen" tuskin tarkoittaa tässä englannin kieltä) ja resursseja vaativaa kotouttamista? Näin voisi nimittäin päätelläperusteella, sillä missään kohtaa HS:n juttua ei puhuttu niistä vieraskielisten ryhmistä, joiden tarpeisiin tällaisia palveluja on todellisuudessa kehitetty. Siis humanitaarisia maahanmuuttajia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haaste nobelisteille
Maahanmuuttokissa vaanii myös postissa
Jaakko Hämeen-Anttila osoitti maahanmuuttokeskustelun vaikeuden

11 kommenttia:

  1. Ammatiryhmä: suomalaisille ymmärtämätöntä kieltä puhuva johtaja Turhapuro

    VastaaPoista
  2. Siis kolmannes työllisistä ulkomaalaisista kuului mainittuun ryhmään. Tarkoittaa, ettei kovin moni kehitysmaalainen ole töissä. Erityisasiantutijaksi päässee, jos osaa somaliankielen tai arabian lisäksi jotenkuten suomea. Tällainen asiantuntija auttaa Kelan lappujen täyttelyssä toisia ulkomaalaisia.

    VastaaPoista
  3. HS halusi ilmaista myönteisesti sen, että vaativia kotouttamispalveluja tarvitsee Espoossa kaksi kolmesta, Helsingissä hieman useampi ja Vantaalla neljä viidestä vieraskielisestä.

    Vieraskielisten osuuden kasvaminen on paitsi suuri kustannus (jonka kaupungit haluaisivat sälyttää valtion maksettavaksi), myös uhka esimerkiksi toimivalle peruskoululle (vrt. myönteinen syrjinnän, PD). Enemmän pitäisi keskustella siitä, mikä nykymenolla tulee olemaan suomea äidinkielenään puhuvien osuus Suomen ja pääkaupunkiseudun ja eri kapunginosien väestöstä muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

    -- Aika ajatella

    VastaaPoista
  4. Tässä selitystä. Parturit ja kebabkuppiloiden pitäjät ovat tietenkin toimitusjohtajia ja sen päälle Kela-tulkit.

    VastaaPoista
  5. Päinvastoin kuin mitä monet monikulttuurisuuden propagandistit väittävät, pienet lapset eivät ole vieraskulttuuristen ihmisten suhteen "ennakkoluulottomia" siksi, etteivät mitkään "rasistiset ennakkoluulot" ole heitä vielä "saastuttaneet", vaan siksi, etteivät lapset vielä ole kognitiivisesti oman kulttuurinsa hienovirityksiin kypsyneitä.

    Lasten lisäksi myös primitiiviset yhteisöt ovat pääsääntöisesti hyvinkin "suvaitsevia" muukalaisia kohtaan. Kulttuuriset hylkimisreaktiot alkavat vasta kun kulttuurikognitio on kasvanut aikuisen autonomian asteelle -- niin yksilön kuin yhteisöjenkin kohdalla.

    Jos me eurooppalaiset yleisemmin ymmärtäisimme, että oman varsin erityislaatuisen ja aivan poikkeuksellisella tavalla maailmaa ja ihmisen elinehtoja muuttaneen "uuden ajan kulttuurikognitiomme" kehittyminen vei meiltä itseltämme kuusi- tai neljäsataa vuotta riippuen siitä, mihin historiallisen alkupisteen sijoitamme, me saattaisimme jotenkin tajuta myös sen, miten totaaalisen mahdotonta mikään omaan kulttuurikognitioomme "sopeutuminen" jostain aivan erilaatuisen historiallisen perinteen omaavasta kulttuurista tulevalle on.

    Ja nämä pähkäilymme siitä kuka on "eurooppalainen" tai "suomalainen" ja mitä "kotoutuminen", tms, vaatii, näyttäisivät naurettavuutensa myös omissa silmissämme.

    Ja itku purskahtaisi siinä vaiheessa kun todellakin ymmärtäisimme, että kulttuurien toisiinsa sekoittaminen on lopun alkua -- ettei ole mitään tapaa jolla eriperusteiset kognitiiviset viritykset voisivat vlttää tuhoamasta toistensa parhaita ominaisuuksia.

    Mutta olemme pinnallisia ja juoksemme huhujen ja kuvitelmien perässä. Olemme kaikkein pinnallisimpien tunteidemme vietävissä ja pelkäämme käyttää järkeä jonka historia on meihin hirvittävillä uhrauksilla istuttanut. Pelkäämme "rasimia" ihan samalla tavalla kuin pimeän keskiajan ihminen pelkäsi "noitia" -- ja nämä pelkomme voittavat kaiken järkemme mennen tullen.

    Kun näinä päivinä taas käytämme "lapsia" voidaksemme jälleen hukuttaa järkemme lapsenomaisiksi taantumisen empaattisiin ja symbioottisiin "hoivavietin vääristymiin", se kertoo paljonpuhuvasti siitä miten hukassa älylliset kykymme ovat. -- No, taantuminen lapsenasteelle varmaan helpottaa vieraskulttuuristen "kotoutumista"?

    VastaaPoista
  6. Pikku hiljaa alkaa Uudesta-*Suomesta tulla Suoli2 sivustö, asialliset kirjottajat lähtee pois jäljelle jää Ritalan tapaset trollit, kyllä Markku Huusko tekeneyt karhunpalveluksen..
    yksi lähti taas
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilmari/ilmarin-lahto-us-blogistanista-heips/

    VastaaPoista
  7. Maahantulleilla voi olla suuret käsitykset itsestään. Ei pahuuttaan vaan koska ÄO ja tiedot ei riitä todellisuuden ymmärtämiseen. Ehkä joku eläin voisi pitää itseään fiksuna, kun erottaa banaanin kookospähkinästä. Niin se varmaan onkin eläimen omassa ryhmässä.

    Ja ne maahanmuuttajat, joiden käsitykset ovat reaslistisia, voivat liioitella omia kykyjään arvellessaan liioittelun olevan heille edullista. Isottelu voi kuulua kulttuuriin. On vaan niin tyhmää puhua totta.

    Tässä tilanteessa kumminkin todellisuus voi iskeä päin kasvoja. Muuttaja ei pääsekään johtajaksi maan asukkaille. Silloin syy on tietysti muissa eli kanta-asukkaissa. Nousee viha. Alkaa autojen polttelu. Scaniat käynnistyvät. Naisia ja lapsia on hyvä raiskata, saavatpa nuo rasistit silloin ansionsa mukaan.

    Olisivatko asiat menneet näin Ruotsissa.

    Acc

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika monta kertaa nähnyt, miten julkisen puolen haussa Mohammed hakee johtajan pestiin, johon ei ole pätevyyttä eikä osaamista.

      Joitain kertoja valitsemattomuus ei-johtajapestiin on johtanut rasismihöpinöihin. Se on toisaalta ihan hauskaa, koska humanistisen puolen työnantajani on puolillaan suvaitsevaistoa.

      Poista
  8. Ryhmään asiantuntija laitetaan usein ne, joilla ei ole kunnon ammattia tai on esim. pikakoulutuksilla saatavia ammattitutkintoja ja ne, jotka keksivät itselleen jonkin osaamisen muun tutkinnon puuttuessa. Ja ihan noita tietoja kuulemma läpälläkin täyttelevät, kukaan ei peräänkuuluta papereita "ai sulla ei ole, no laitetaan tähän ryhmään".

    Työkkärin yrittäjäkurssilaisetkin monet erityisesti ne, joilla ei ole muuta tutkintoa (eivät ehkä ymmärrä mitä koulutus ja kokemus edes tarkoittaa) pitävät itseään yrittämisen ammattilaisina, vaikka näinhän se ei tietenkään ole. Lukevat moni itsensä näin johtajiksikin, kun ovat kotimaassaan olleet vaikka partureita omalla pallillaan, ts. itsenäisiä yrittäjiä, freelancereita. Eivät he välttämättä tätä edes tajua korkean koulutuksen maassa, että kuuluakseen johonkin ryhmään jonkun alan johtaja, pitää olla se koulutus ja kokemus. Toki olenhan minäkin ollut toimitusjohtaja yhden hengen osakeyhtiössäni ja siten yksinyrittäjänä kuulunut ryhmään johtajat, yrittäjät, ja varmaankin tietyn alan asiantuntija ja erikoisasiantuntija. :)

    Minulla on ulkomaalaisia ystäviä, joita välillä toppuuttelen, että ei jokainen käyty kurssi tarkoita tutkintoa ja että ihan ei siivoojan kokemuksella pääse suuryrityksen johtajaksi, tms.

    Toimittajan kirjoitus voi olla taas asenteellinen, puolueellinen, jolla on tarkoitus muokata asenneilmapiiriä suopeammaksi eräitä tulijoita kohtaan?

    Täältä näkee, että irakilaiset, somalit, afgaanit ja muut etu-aasiasta eivät työllisty Espoossakaan,huonoiten irakilaiset.

    https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Tyossakaynti_tyottomyys_ja_elinkeinot/Ulkomaalaistaustaiset_tyoelamassa(551)

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!