perjantai 31. tammikuuta 2020

Punavihreä kenttäoikeus

Historioitsija Teemu Keskisarjan maininta neekereistä on aiheuttanut jonkinlaisen some-mylläkän. Sen seurauksena häneltä on kielletty vapaaehtoinen toiminta jalkapalloseurassa mm. auttaen maahanmuuttajien lapsia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tapaus on sikäli mielenkiintoinen, että jälleen on triggeröidytty vielä 30 vuotta sitten yleisesti käytössä olleesta sanasta. Sanasta, joka ei ole johdettu amerikankielen halventavasta niggeristä, vaan alkujaan sanasta negro, joka tarkoittaa tummaihoista ihmistä.

Tätä sanaa käyttivät myös amerikkalaiset afrikkalaistaustaiset jazz-muusikot dokumentissa, jota katselin TV:stä jonkin aikaa sitten. Siis jokainen heistä kutsui omaan viiteryhmäänsä kuuluvia ihmisiä sanalla negro, suomeksi siis neekeri.

Haastattelut eivät olleen tietenkään aivan äskettäisiä, vaan 1900-luvun alkupuolelta ja keskivaiheilta. Siis ajalta ennen kuin sanojen demonisointi ja uuskieli otettiin keinoksi ajaa erilaisia yhteiskunnallisia asioita - yhtenä niistä Amerikan mustaihoisen väestön asema.

Katsomani dokumentin perusteella negro-sanalla ei ollut edes Yhdysvalloissa negatiivista leimaa, ennen kuin sille sellainen väkipakolla tehtiin. Sama koskee omaa lapsuuttani ja nuoruuttani Suomessa - neekeri ei ollut halventava ilmaus, vaan neutraali nimitys tummaihoiselle ihmiselle. Siis sellainen, jota saattoi käyttää ilman kulmankohotuksia esimerkiksi koulussa oppitunnilla.

Tällä tapauksella ei ole sen suurempaa yhteiskunnallista merkitystä, mutta se osoittaa sen voiman, joka maamme triggeröityvällä vähemmistöllä on jopa juniorijalkapallossa. Kysymys kuuluu, että miksi ihmeessä me suomalaiset alistumme noin 20 prosentin kokoisen vihervasemmistolaisen väestönosan terrorisoitavaksi jopa äidinkielemme sanavalintojen perusteella?

Enkä tällä tarkoita, että meidän tulisi tänä päivänä käyttää mustista ihmisistä neekeri-sanaa. Sen sijaan totean, ettei sanan mainitseminen ole myöskään rikos, eikä sen käytöstä siten tule myöskään olla minkäänlaisia seurauksia sanojalleen. Ei varsinkaan minkään punavihreän kenttäoikeuden päätöksellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valeuutinen metsässä
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita
Rasisteja, sanoi Husu

torstai 30. tammikuuta 2020

Valeuutinen metsässä

Yle oli tehnyt täksi aamuksi jutun siitä, kuinka katoavat koppakuoriaiset kertoisivat metsätaloutemme heikosta kestävyydestä. Juttuun oli haastateltu Jyväskylän yliopiston professoria Mikko Mönkköstä, joka tunnetaan kovana jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana.

Uutista varten oli valmisteltu grafiikka, johon oli otsikon mukaan kuvattu alueellisesti ne alueet Suomessa, joissa metsähakkuiden määrät olivat vuosina 2015- 2018 ylittäneet puuntuotannollisesti kestävän tason. Kuvasarjassa keltaisen ja ruskean sävyillä väritetty alue kasvoi kuin pullataikina.

Tarkemmin katsoen tosin olikin niin, että kuvassa laajeni myös - ja etenkin - keltaisella merkitty alue, joka kuvasi alueita, joissa oli hakattu 86-99 prosenttia eli vain melkein kestävän hakkuun määrä. Siitä huolimatta kuvan otsikossa siis luki suurella fontilla, että "Kestävän hakkuukertymäarvion ylityksen vuonna..."

Grafiikka oli siis yksiselitteisesti harhaanjohtava valeuutinen.

Itse huomasin tämän vasta siinä vaiheessa kun kirjoitin tätä tekstiä. Kuinkahan monelle Ylen asiakkaalle koko asia jäi huomaamatta kokonaan?

No miksi sitten ryhdyin kirjoittamaan koko tekstiä ellen huomannut edelle kuvaamaani yksityiskohtaa ennen tietokoneeni näppäimistön kimppuun käymistä?

Se johtui siitä, että tiesin metsähakkuiden olleen vuonna 2018 kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla ja romahtaneen siitä viime vuonna (asiasta saa käsityksen esimerkiksi täältä). Mutta tästä tosiasiasta ei koko Ylen juttu maininnut halaistua sanaa.

Mutta niin, ne koppakuoriaiset. Jutun alkupuolella haastatellun professori Mikko Mönkkösen mukaan "metsiä hoidetaan tänä päivänä niin, että puut kasvavat hyvin ja ne eivät kuole. Kun ne korjataan pois niin sinne ei jätetä puuta lahoamaan."

Väite on absurdi, sillä Suomessa on erilaisten sertifiointijärjestelmien mukaisesti jätettävä kaikille hakkuualoille tietty määrä säästöpuita, jotka joko jatkavat kasvuaan tai kaatuvat tuuleen. Niinpä jutun loppupuolella - jonne vain osa lukijoista jaksaa - haastateltu Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen perustuen, että lahopuun määrä on 1990-puolivälistä alkaen kasvanut Etelä-Suomessa, vaikka Pohjois-Suomessa näin ei olekaan käynyt.

Siten myös professori Mönkkösen lausunnon sisältö oli valeuutinen.

Minun nähdäkseni Ylen juttu onkin tiedonvälityksen sijasta osa sitä propagandaa, jolla pyritään ajamaan alas suomalaista avohakkuisiin ja aktiiviseen metsänuudistamiseen perustuvaa metsätaloutta. Ja jossa - kuten tämäkin juttu osoitti - keinoina ovat asiakkaiden harhaanjohtaminen ja suoranainen valeuutisointi.

Tämän toiminnan syitä en pysty ymmärtämään, sillä nykyaikainen metsänhoito on nopeasti lisännyt suomalaisten metsien puumäärää, kasvattanut yli 120 vuotiaiden puiden määriä metsissämme sekä - kuten edelle kirjoitin - nostanut viime aikoina myös lahopuuston määriä metsissämme. Siten jo nyt on nähtävissä, että suomalainen metsätalous saavuttanee hyvinkin nopeasti tilanteen, jossa myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan loppumaan sen lisäksi, että puuta riittää myös teollisuudelle jalostettavaksi ja sitomaan hiilidioksidia ilmasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolmannes pinta-alasta on suojeltava
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Kuun tavoittelu taivaalta on johtanut palestiinalaiset ahdinkoon

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkisti eilen vuosisadan diiliksi kutsumansa suunnitelman Israelin ja palestiinalaisten rauhansopimukseksi. Menemättä yksityiskohtiin on selvä, ettei suunnitelmalla tule olemaan palestiinalaisten hyväksyntää.

Trumpin suunnitelma on jälleen yksi askel eteenpäin siinä kehityksessä, jossa palestiinalaisille tarjolla olevat edut ovat kerta kerran jälkeen pienentyneet. Eli otetaanpa pieni kertaus historiasta.

YK:n suunnitelmassa 1947 palestiinalaisille olisi jäänyt kolme aluetta, Gaza, Länsiranta ja nykyisen Israelin luoteisosa. Tämä ei kelvannut palestiinalaisille, vaan he hyökkäsivät arabiveljiensä kanssa vasta perustetun juutalaisvaltion kimppuun.

Tämän seurauksena YK:n suunnitelman mukaiseen Israeliin liitettiin maan luoteisosa, mutta Länsiranta ja Gazan kaista jäivät arabien haltuun - tosin ensimmäistä hallitsi Jordania ja jälkimmäistä Egypti. Tämä ei kelvannut palestiinalaisille, vaan he jatkoivat vaatimuksiaan Israelin hävittämiseksi.

Vuoden 1967 sodassa Israel valloitti Länsirannan ja Gazan kaistaleen, mutta ei varsinaisesti liittänyt niitä itseensä. Tilanne ei muuttunut vuoden 1973 sodassa. Eikä se kelvannut palestiinalaisille.

Sittemmin juutalaiset ovat rakennuttaneet Länsirannalle ja Gazaan siirtokuntia, jotka rikkoivat alueen palestiinalaisasutuksen tilkkutäkiksi. Alueista jälkimmäinen sai vuonna 1994 itsehallinnon ja siirtokunnat purettiin.

Tämäkään ei tehnyt palestiinalaisia tyytyväisiksi, vaan Gazan alueelta tehdään vähän väliä rakettihyökkäyksiä Israelin puolelle sen sijaan, että kaistaleen asukkaat pyrkisivät kehittämään suhteitaan naapuriinsa saadakseen omat elinolosuhteensa nousuun.

Ja nyt Donald Trump on siis ehdottanut, että palestiinalaisille perustettaisiin oma valtio, jossa Länsirannan tilkkutäkki yhdessä Gazan ja pienten Egyptin rajalla olevien maa-alueiden kanssa muodostaisi uuden valtion. Eikä tämäkään siis tule kelpaamaan palestiinalaisille, vaan odotettavissa on edelleen kovenevia vaatimuksia.

Ymmärrän tietyllä lailla palestiinalaisia, sillä kyllähän minuakin harmittaa, että Neuvostoliitto otti toisen maailmansodan aikana pääosan Karjalasta, osan Sallaa ja Petsamon alueen. Eikä Venäjä ole luovuttanut niitä takaisin.

Tästä huolimatta olen tyytyväinen siitä, että Suomi on jatkuvan rähinöinnin, raketti-iskujen ja kovien vaatimusten sijaan kehittänyt suhteitaan itäiseen naapuriin. Näin meidän taloutemme on hyötynyt suuresti ja samalla olemme säästyneet monilla muilla suunnilla naapureihinsa aggressiivisesti suhtautuneen suurvallan aiheuttamilta konflikteilta.

Jos palestiinalaiset olisivat toimineet samoin, olisivat he voineet rakentaa itselleen kukoistavan kodin - sikäli kuin kansakunnan geenit ja kulttuuri olisivat sen sallineet. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, joten jännitteet Pyhällä maalla tulevat jatkumaan läpi nähtävissä olevan tulevaisuuden. Ja samalla palestiinalaisten ahdinko jatkuu tästä ikuisuuteen.

Lopuksi totean, ettei Israel tietenkään ole mikään pyhä enkeli. Etenkin siirtokuntien rakentaminen on ollut kansainvälisten sopimusten vastaista ja nähtävissä jopa vähittäiseksi etniseksi puhdistukseksi. Kyse on vahvemman oikeudesta ja epäilenkin Israelin pitkän ajan tavoitteena olevan saattaa koko historiallinen Israel juutalaisten haltuun.

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että toimimalla toisin eli realistisesti minä tahansa ajankohtana vuoden 1948 jälkeisessä historiassa olisivat palestiinalaiset voineet pysäyttää Israelin laajenemisen ja siihen liittyvät etnisen puhdistuksen. Tätä he eivät kuitenkaan ole halunneet, vaan ovat mieluummin tavoitelleet ns. kuuta taivaalta. Toisin sanoen he ovat osoittaneet jo yli 70 vuoden ajan silkkaa tyhmyyttä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ellet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan
Trump tunnusti tosiasiat - entä sitten?
Gazalaiset ja Karjalan menetys

tiistai 28. tammikuuta 2020

Jyväskylä ja luonnollinen monopoli

Tuskin kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta kuinka rajusti sähkön siirtohinnat ovat nousseet sen jälkeen, kun Fortumin sähkönjakeluverkko yksityistettiin. Toki taustalla on ollut myös sähköverkon laadullista kehitystä, mutta aggressiivinen verosuunnittelu kielii myös asiakkaiden rahastuksesta, kun sampona kerran on käytettävissä luonnollinen monopoli.

Luonnollinen monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä ainoalla tuottajalla. Sähkönjakelussa se tarkoittaa sitä, ettei kenenkään muun kuin valmiin sähköverkon omistavan yhtiön kannata pyrkiä markkinoille uuden verkon rakentamisen vaatimien kustannusten takia.

Kaupunkien vesihuolto on sähköverkon tapainen raskaan infrastruktuurin varassa toimiva palvelu. Siis juuri sellainen toimiala, joka toimii tehokkaimmin monopolina - luultavasti siitä syystä se onkin pysynyt Suomen kaupungeissa julkisessa omistuksessa. Nyt on kuitenkin Jyväskylässä ryhdytty harkitsemaan kauppaa, jossa osuus kaupungin vesihuollosta siirtyisi yksityiseen omistukseen osana energiayhtiötä.

Luulisi, että myös Jyväskylässä olisi huomattu luonnollisen monopolin yksityistämiset riskit kaupunkilaisten kannalta. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, joten kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki muistutti keskisuomalaisia siitä, että "luonnollisia monopoleja ei kannattaisi yksityistää. Ne kannattaisi pitää julkisissa käsissä".

Toki Jyväskylässä on tarkoitus myydä vain osa vesiyhtiöstä ja pitää määräysvalta kaupungilla. Ajatuksena lienee saada myynnistä rahaa akuutteihin tarpeisiin. Tässäkin ratkaisussa osa vedenjakelun voitoista siirtyisi yksityiseksi voitoksi ja olisi tulevina vuosina pois julkisesta rahoituksesta. Eikä yksikään yritys tietenkään osta osaa vesiyhtiöstä, ellei se laske saavansa rahojaan takaisin korkojen kera.

Näin myös tämän ratkaisun pidemmän ajan lopputuloksena on julkisten tulojen väheneminen, ellei vesiyhtiöstä saatuja rahoja sitten sijoiteta vähintään yhtä tuottavasti kuin niiden ollessa vesiyhtiössä. Lisäksi yksityinen osaomistaja epäilemättä loisi yhtiön sisällä painetta liikevoiton kasvattamiseen, mikä onnistuessaan johtaisi jyväskyläläisten vesimaksujen korottamiseen.

Kuoppamäen sanoin: "jos joku yksityinen siihen investoi, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sillä on tavoitteena tehdä hyvä sijoitus ja voittoa. Silloin kysymys on, että kasvaako tehokkuus siinä määrin, että pystytään maksamaan isompia marginaaleja."

Nähtäväksi jää, minkälaiseen ratkaisuun keskisuomalaiset päätyvät. Itse toivon joka tapauksessa, että oman kotikaupunkini vedenjakelu säilyy julkisessa omistuksessa. Sen verran karusti on Caruna kohdellut viime vuosina omaa talouttani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Markkinatalous Harvardin professorin silmin
Turvapaikanhakijauutisia Jyväskylästä ja Kauhavalta
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna

maanantai 27. tammikuuta 2020

Taposen ja Turtiaisen Twitter-sanailu on vietävä oikeuteen

Esimerkiksi Iltalehti ja Helsingin Sanomat kertoivat tänään, että poliisin ylikomisario Jari Taponen on tehnyt rikosilmoituksen kansanedustaja Ano Turtiaista (ps) vastaan tämän Twitter-viestistä. Tapaus on mielenkiintoinen sananvapauden kannalta.

Kaikki alkoi Taposen nyky-Suomen vihervasemmistolaisten käytäntöjen mukaisesta opastuksesta.

"#Sananvapaus on keskeinen #perusoikeus, joka ei kuitenkaan ole täysin rajoittamaton. Sanan kohteena olevilla ihmisillä on myös oikeutensa, joita yhteiskunta suojelee... Henkilöitä tai henkilöryhmiä loukkaavat sanat eivät ansaitse sananvapauden suojaa."

Kansanedustaja Turtiainen provosoitui viestistä ja kirjoitti siihen vastineen.

"Sananvapaus on vapaus sanoa mitä tahansa. Se on toinen juttu jos sanoilla syyllistyy johonkin rikokseen, esim uhkailuun tai vaikka rikokseen kehottamiseen. Mutta sinua tai kaltaistesi munatonta nillittäjäryhmää voi sanoin kuvailla ihan miksi vain. Turha uhriutua."

Jälkimmäinen oli se viesti, joka johti rikosilmoitukseen. Erityisesti sen kohta, jonka voi tulkita poliisimiehen nimittelyksi termillä "munaton nillittäjä".

Twitterissä syntyi tästä asiasta tietenkin mielenkiintoinen keskustelu. En ryhdy referoimaan sitä, koska jokainen voi katsoa edellä olevista linkeistä mitä sitten tapahtui. Referoitakoon tässä kuitenkin vielä seuraavat kaksi riitapukareiden Twiiteissä ollutta selventävää lausahdusta.

Taponen: "Sananvapautta ei voi käyttää perusteena muiden perusoikeuksien (esim 6, 7 ja 10§§) loukkaamiseen. Tai voi, mutta siitä voi joutua vastuuseen."

Turtiainen: "Virkamiehenä kyseenalaistat sääntömme, oikeutemme ja vapautemme. Loukkaat sillä koko Suomen kansaa. #Sananvapaus on tai ei ole, ei ole mitään siltä väliltä."

Nähdäkseni nämä kaksi näkemystä ovat asian syvässä ytimessä. Taponen on tulkinnut suhteellisen tavanomaisen, vaikka toki negatiivisen, ilmaisun omien perusoikeuksiensa rikkomiseksi ja perustellut asiaa vielä lakipykälillä. Turtiainen puolestaan on asettunut laveamman sananvapauden kannalle rajaamalla vain suoranaisen uhkailun tai rikokseen kehottamisen pois. Ja kuten alussa totesin, Taponen (tai joku hänen bulvaaninsa) on päättänyt viedä asian oikeuden ratkaistavaksi.

Jos asia etenee oikeuteen ja siellä loppuun asti - kuten itse asiassa toivon - saamme lopultakin linjauksen suomalaisen (hovi- tai korkein oikeus) ja eurooppalaisen (EU:n ihmisoikeustuomioistuin) sananvapauden rajoista. Mikäli näin käy, voimme katsoa Taposen tehneen palveluksen Suomen kansalle.

Jos sitten kuvittelemme, että molemmat oikeudenkäyttölinjaukset ovat Taposen kannalla, on suurena riskinä se, että suomalainen oikeuslaitos täyttyy kunnianloukkausjutuista. Tästä mahdollisuudesta varmistuin tehtyäni Twitterissä haun omasta mielestäni Turtiaisen käyttämää termiä rankemmasta loukkauksesta "kusipää".

Pelkästään kuluvan kuukauden aikana sitä oli käytetty kymmeniä kertoja kuvaamaan toista ihmistä - useimmiten keskustelukumppania. Näiden lisäksi kusipääksi solvattuihin kuuluivat mm. Björn WahlroosJussi Halla-aho, Sanna Marin, Jari Taponen, Jari Tervo, Tanja Vahvelainen ja Junes Lokka.

Itse luonnollisesti sanoudun irti kaikkien mainittujen osalta tästä luonnehdinnasta ja korostan nostaneeni tapaukset esille vain siksi, että voin näin osoittaa halventavien luonnehdintojen kohteita olevan runsaasti Twitterissä, missä Taposen ja Turtiaisen sanailu tapahtui.

Tässä todellisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, nostetaanko nyt myös edelle kirjaamistani tapauksista oikeusjuttuja nostettuani ne tässä esille. Itseäni kiinnostaa aivan erityisesti tekeekö ylikomisario Jari Taponen omalta kohdaltaan rikosilmoituksen, vai katsooko hän luonnehdinnan "munaton nillittäjä" olevan vähäisempi loukkaus - ja siksi lakipykälien suojaama - kuin kohteena olevan henkilön virtsan sijaintipaikkaan viittaava "kusipää".

Toisaalta onhan sekin mahdollista, että joko suomalainen esitutkinta, oikeus tai viimeistään EU:n ihmisoikeustuomioistuin toteavat Turtiaisen syyttömäksi. Tämä olisi hyvä siinä mielessä, että näin suomalaisten sananvapauden supistamiseen ei jatkossa voisi käyttää sanavalintoja, vaikka ne joissain tapauksissa olisivatkin huonoa käytöstä - kuten Turtiaisen sanavalinta kiistatta oli.

Lopuksi haluan muistuttaa Jari Taposta ja Ano Turtiaista siitä, että niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus.

Toivon heidän molempien lukevan kaksi edellistä virkettä vielä toiseenkin kertaan ja ymmärtävän miten niiden sanoma suhtautuu heidän viestintäänsä Twitterissä ja sen ulkopuolella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päivi Räsänen, Raamattu ja homoseksuaalisuus
Husu ei kiihottanut
Al-Taeen ja Halla-ahon kirjoitusten "pieni" ero

Hämeenlinnan murha on monesta syystä merkittävä

MTV3 oli haastatellut viime viikolla Hämeenlinnassa tyttöystävänsä murhanneen ja itsemurhan tehneen laittoman maahanmuuttajan läheistä. Tämän mukaan turvallisesta Turkista Hämeenlinnaan vuonna 2015 saapuneella miehellä oli ollut kaikki hyvin ennen hänen hirmutekoaan.

Tosin sekä haastateltu läheinen että murhamies olivat joutuneet kokemaan Hämeenlinnassa väkivaltaa. Vuonna 2017 murhamiestä oli pidelty pahoin ravintolan edessä, mutta käräjäoikeus oli hylännyt pahoinpitelysyytteet, koska ei voitu varmuudella osoittaa, kuka miehen kimppuun oli käynyt.

Tällä hetkellä MTV3:n haastattelema läheinen murehtii sitä, saako tapaus ja sen uutisointi turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välisen vihan leimahtamaan. Oikea media puolestaan kertoi, että tekijä oli ilmeisesti palestiinalaistaustainen ja murhattu aktiivinen monikulttuurisuusaatteen kannattaja ja sateenkaariaktivisti.

Mikäli kaikki edellä kerrottu pitää paikkansa, on tapaus monesta syystä merkittävä.

Ensinnäkin murha liittyy niihin hirmutekoihin, jotka alleviivaavat maamme johdon epäonnistumista vuoden 2015 kansainvaelluksen edessä. Vastuussa olleet ministerit eivät silloin halunneet noudattaa Dublinin sopimusta, vaan päästivät turvallisesta Ruotsista meille ohjatut kehitysmaalaiset maahamme.

Toiseksi se osoittaa maamme johdon epäonnistumista vuoden 2015 tapauksen jälkihoidossa. Maastamme ei ole onnistuttu vieläkään poistamaan niitä elintasopakolaisia, jotka väärinkäyttivät vapaata turvapaikanhakuoikeutta. Murhaaja oli yksi heistä.

Kolmanneksi murha kertoo niistä riskeistä, joille maahanmuuttoaktivistit ymmärtämättömyyttään altistavat itsensä. Uhrihan oli yksi niistä ihmisistä, jotka olivat toimineet aktiivisesti sen puolesta, että maamme muutenkin löperö maahanmuuttopolitiikka olisi vielä avoimempaa.

Selvyyden vuoksi: tämä ei tarkoita, että uhri olisi syyllinen omaan kuolemaansa. Ei, vaan syyllinen on itsensä tappanut murhamies. Ja hänen assistenttejaan ne tahot, jotka ovat vaikuttaneet maamme maahanmuuttopolitiikan löperyyteen niin politiikassa, hallinnossa kuin mediassakin ja samalla jättäneet vähälle huomiolle ne riskit, jotka tällaiseen politiikkaan väistämättä liittyvät.

Oma toiveeni on, että edes tämä tapaus avaisi maamme poliittisten ja hallinnollisten päättäjien sekä myös median silmät ja johtaisi muutokseen, jonka seurauksena vuoden 2015 kaltaisen kansainvaelluksen toistuminen voitaisiin estää. Ja jolla vuoden 2015 kansainvaelluksen jälkeen maahamme jääneet laittomat maahanmuuttajat saataisiin lopultakin palaamaan kotimaihinsa tai edes eristettäisiin muusta väestöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rinteen hallitus on marokkolaisen enon ja turkkilaisen espoolaismiehen kaltaisten asialla
Muslimien maahanmuutto on kytkettävä työllisyys ja rikostilastoihin
Oulun tapahtumia ei saa käyttää vihan lietsontaan, vaan maahanmuuttopolitiikan perusteena

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Martin Scheininin tapauksen analyysi

Suomen Uutisissa kirjoitettiin, että professori Martin Scheinin on riehaantunut persujahdissaan Juha Mäenpään tapauksesta. Sen mukaan hän olisi nimittäin unohtanut kokonaan syyttömyysolettaman, jonka mukaan ihminen on syytön, kunnes on toisin todistettu.

Kyse on siis siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pyynnön perusteena oli Mäenpään puheen loppukaneetti, jossa tämä sanoi, että "täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: 'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä'. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa."

Scheininin mukaan käy niiin, että jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota Mäenpään syyllisyydestä, jolloin elämään jäisi poliisin arvio, jonka mukaan sitä on syytä epäillä. Asiaan oli Twitterissä ottanut kantaa myös Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää, jonka mukaan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren näkemys on perusteltu ja olisi "kovin erikoista", mikäli voimaan jää syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen.

Asia ei jäänyt tähän, vaan Scheinin kirjoitti Suomen uutisiin vastineen, joka julkaistiin saman tien. Siinä hän syytti Suomen uutisten kuvausta tapahtumista puutteelliseksi, väitti Vuorenpään puhuneen eri asiasta ja toisti näkemyksensä, että "eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi".

Samalla hän kertoi omasta totalitaristisesta taustastaan käyneensä "jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle". Tällä perusteella hän kertoi, ettei olisi oikein muistuttaa hänen kommunistisesta taustastaan puhuttaessa hänen "oikeustieteellisen asiantuntijan" urastaan.

* * *

Tapaus on varsin mielenkiintoinen ja sitä on siksi syytä kommentoida. Niinpä teen sen tässä sunnuntai-aamuni ratoksi.

Suomen perustuslain 12§:ssä mainitaan, että "jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.  Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Perustuslain 12§:ssä ei siis puhuta mitään mielipiteiden laadusta vaan oikeus on sen mukaan rajoittamaton. Siten Mäenpää on yksiselitteisesti syytön Suomen perustulain 12§:n rikkomiseen.

Kuitenkin rikoslain 10§:ssä todetaan, että "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Mäenpää puhui eduskunnassa "vieraslajeista" siten, että hän lainasi hallitusohjelman toisen kohdan sanavalintaa tavalla, jonka kaikki kuulijat ymmärsivät tarkoittaneen humanitaarisia maahanmuuttajia. Asiallisesti kommentti tarkoitti sitä, että hänen mielestään Suomen tulisi torjua humanitaarisin perustein tapahtuvan maahanmuuton, siihen liittyvän elintasopakolaisuuden torjunnan ja niiden aiheuttamien ongelmien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.

Toiviainen siis väitti, että Mäenpää olisi näin sanoessaan syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Valitettavasti tämä kertoi enemmän Toiviaisen rajallisesta suomenkielen ymmärryskyvystä kuin puheena olevasta Mäenpään kommentista.

Tämä ilmenee siinä, että vaikka sanan "vieraslajit" käyttäminen suoraan johonkin ihmisryhmään voitaisiin ehkä tulkita sellaiseksi panetteluksi tai solvaamiseksi, jota rikoslaissa tarkoitetaan, oli Mäenpään kommentti eksplisiittinen lainaus hallitusohjelman toisesta kohdasta. Siten sitä ei voida pitää - sen enempää kuin kyseisen hallitusohjelman kyseisen sanan sisältävää kohtaakaan - kenenkään ihmisen tai minkään ihmisryhmän panetteluna tai solvaamisena.

Tulkintani Mäenpään käyttämän sanan "vieraslajit" luonteesta sitaattina vahvisti myös Mäenpään kommenttia seuranneessa puheenvuorossaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Siten tämän asian ei olisi pitänyt olla epäselvä myöskään valtakunnansyyttäjälle.

Sivumennen sanoen: tuo linkitetty puheenvuoro (tässä uudelleen) kannattaa jokaisen kuunnella, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Mäenpää puhuu siinä maahanmuuttajien omasta huolesta, rauhallisin sanakääntein ja ilman huumorin häivää (kyse ei siis missään tapauksessa ole Mäenpään huonosta vitsistä, kuten olen huomannut yleisesti tulkitun).

Mutta jatketaan. Perustuslain 28§:ssä kerrotaan, että "kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Kuten edeltä ilmenee, on Mäenpää puheessaan lainannut hallitusohjelman sananvalintaa ja kertonut, että siinä keinoiksi esitettyjä "torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä" tulisi soveltaa humanitaarisiin maahanmuuttajiin. Todettakoon tässä yhteydessä vielä, ettei hallitusohjelman kyseinen kirjaus tarkenna sitä, mitä nämä keinot tarkoittaisivat käytännössä. Siten Mäenpään ei voida nähdä rikkoneen myöskään velvoitettaan noudattaa oikeutta ja totuutta.

Edelleen Suomen perustuslain 30§:ssä todetaan, että "kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut".

Tässä palaamme Scheininin kommenttiin siitä, että oikeudenkäynnin evääminen eduskunnassa jättäisi epäilyn Mäenpään syyllisyydestä voimaan. Tämän seikan suhteen on oleellista kysyä, mistä syystä perustuslain säätäjä on tämän kohdan kirjoittanut.

Jos uskomme Scheininiä, ei tuo motivaatio ole voinut olla mikään muu kuin kansanedustajien sananvapauden rajaaminen ja/tai rikoksen tehneiden kansanedustajien suojaaminen oikeudellisilta seurauksilta. Lienee sanomatta selvää, ettei tällaista tulkintaa voi tehdä.

Sen sijaan on syytä olettaa, että kyseinen perustuslain kohta on kirjattu siksi, että näin suojataan kansanedustajat poliittiselta ajojahdilta, jossa keinona käytettäisiin kansanedustajien asettamista syytteeseen lainsäädäntöön liittyvän näkemyksen esittämisen takia. Nyt puheena olevassa tapauksessa - kuten edelle kirjoitin - ei Mäenpään voi nähdä kiihottaneen ketään kansanryhmiä vastaan vaan hän on lainannut hallitusohjelman yhtä kohtaa tarkoituksenaan ehdottaa siellä mainittuja keinoja eli lainsäädännön kehittämistä ja resurssien lisäämistä humanitaarisen maahanmuuton ja siihen liittyvien ongelmien hillitsemiseksi.

Ottaen huomion valtakunnansyyttäjän aiemmat toimet ja ääneen ilmaistun halunsa ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista, on hänen tarkoituksensa nimenomaisesti vaikuttaminen eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon. Siis poliittinen ajojahti.

Edelleen esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan "rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä". Lisäksi Wikipedian mukaan "hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen".

Tämä on toinen kohta, joka liittyy suoraan Scheininin kannanottoon. Esitutkintalain mukaan syyttömyysolettama tosiaankin koskee - kuten Scheinin väittää - vain esitutkintaa. Tämä on luonnollista, sillä koko lakipykälähän koskee pelkkää esitutkintaa. Sama koskee journalistin ohjeita.

En kuitenkaan löytänyt mistään kohtaa lakiamme pykälää, jonka mukaan käymättä jäävästä oikeudenkäynnistä seuraisi syyllisyys esitutkinnan perusteella epäiltyyn rikokseen - tai edes sen juridinen epäily. Ei myöskään siinä tapauksessa, että eduskunta itse ei ole löytänyt perusteita oikeudenkäyntiin ryhtymiselle.

Siksi katson, että ennen kuin Scheininin väitettä voi ottaa vakavasti, hänen olisi osoitettava laista näkemyksensä vahvistava kohta. Sitä ennen voimme epäillä hyvin perustein, että hänen tarkoituksensa on ollut puhdas poliittinen ajojahti - jonka ehkäiseminen on siis ilmeinen syy sille, että eduskunta itse arvioi oikeudenkäynnin tarpeellisuuden suurella määräenemmistöllä - tai vaihtoehtoisesti hänen ammattitaitonsa oikeustieteellisenä asiantuntijana on asetettava kyseenalaiseksi. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen lienee oikea ottaen huomioon Scheinin lakimiespoliittisen toiminnan aktiivisuuden myös sen jälkeen, kun hän on suorittanut Suomen uutisissa mainitun itsetutkiskelunsa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?

lauantai 25. tammikuuta 2020

Miksi ruotsalaiset muuttavat Ahvenanmaalle?

Mediassa oli eilisen aikana ainakin kolme uutista, joiden mukaan aiempaa useampia ruotsalaisperheitä on muuttanut Ahvenanmaalle viime vuoden aikana. Kaikkien juttujen mukaan kyse on lasten kotiopetuksesta, joka ei ole sallittua länsinaapurissa. Suomalaismedioiden uutisoinnissa on kuitenkin mielenkiintoisia nyanssieroja, eikä yksikään niistä kerro suoraan Ahvenanmaalle muuttamisen perimmäisistä syistä.

Iltalehden mukaan "Ahvenanmaalla asui 67 kotiopetuksessa olevaa lasta, joista valtaosa oli ruotsalaisia". Viranomaisten mukaan kotiopetus on sujunut hyvin, mikä tiedetään siksi, että "paikalliset opettajat testaavat säännöllisesti kotiopetettavien lasten osaamista kokein".

Iltalehden mukaan Ruotsin opetusministeri oli kertonut, että "koulun tehtävä on opettaa lapsille myös sosiaalisia taitoja ja 'demokraattiseen yhteiskuntaan kasvamista'". Lisäksi uutinen kertoi, että Ruotsin koulupakon taustalla oli kristillinen yhteisö, "joka kielsi evoluutioteorian ja rankaisi lapsia ruumiillisesti oman opetuksensa yhteydessä".

Ylen uutinen oli paljon niukkasanaisempi eikä maininnut kristillistä yhteisöä. Myös ruotsalaisministerin lausunto oli latteampi: "koulu on olemassa sitä varten, että lapset oppivat taitoa, mutta myös siksi, että he oppivat kanssakäyntiä muiden lasten kanssa".

Lopuksi asiasta uutisoi myös MTV3, mutta paljon niukkasanaisemmin. Joka tapauksessa myös se vahvisti kotiopetuksen laadukkuuden kertomalla Maarianhaminan opetuspäällikön suulla, että "edellytykset ovat otolliset, sillä vanhemmat ovat sitoutuneet ja pitävät asiaa tärkeänä".

Edelle linkittämieni uutisten mukaan ainakin itselleni jäi avoimeksi perimmäinen syy sille, miksi ruotsalaiset pakenevat Ahvenanmaalle. Siis se syy, miksi he haluavat lastensa jättävän ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämän kouluopetuksen ja olevan sen sijaan kotiopetuksessa vaikka ulkomailla.

Iltalehden uutinen tosin vihjaisi, että kyse olisi jonkinlaisesta kristillisestä fanatismista ja tieteellisen tiedon kieltämisestä, mutta muut median eivät edes mainitse asiaa. Lisäksi fanatismiin perustuvan opetuksen pitäisi näkyä Ahvenanmaan viranomaisten tekemissä testeissä - mutta se ei näy.

Voisiko kyse olla siten esimerkiksi kouluopetuksen laadusta, joka on tunnetusti ollut kelvotonta Ruotsissa? Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, miksi ahvenanmaalaiseen kotiopetukseen lähdetään juuri nyt kun ruotsalaisetkin koulut ovat onnistuneet parantamaan opetustaan. Lisäksi Ruotsissa on paljon laadukkaita - mutta kalliita - yksityiskouluja.

Edellä läpikäymieni vaihtoehtojen jälkeen jäin pohtimaan sitä, että voisiko kyse olla sittenkin aivan jostain muusta. Eli ruotsalaisen yhteiskunnan yleisestä kehitysmaalaistumisesta, jonka yhdestä merkistä on viime päivinä uutisoitu paljon.

Eli ovatko Ahvenanmaalle lähteneet ruotsalaisperheet sittenkin länsinaapurista maahamme saapuneita pakolaisia, jotka eivät halua lastensa kärsivän naapurimaan ja sen koulujen monikulttuurisesta ilmapiiristä? Ja ovat siksi muuttaneet pois kotimaastaan, jonka koulunkäyntipakko ei edistä lasten siirtämistä siltä turvaan.

Lopuksi totean, etten todellakaan tiedä ruotsalaisten muuttohalujen lisääntymisen syitä. En siis myöskään naapurimaan koulujen monikulttuurisuuden merkitystä sen taustalla. Ja juuri siksi kolmen valtamediamme uutisointi jäi ärsyttämään itseäni jättämällä kertomatta asiaan liittyvät todelliset syyt - ärsyttämään siitä huolimatta, ettei uutisoinnin lähde eli SVT kerro asiasta sen enempää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalainen lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen kieltäminen
Lucia-neito ruotsalaisen kulttuurin muutosuhrina
Kielirasismia Pohjoismaiden neuvostossa

perjantai 24. tammikuuta 2020

Sairas sulttaani

Iltalehti kertoi, että Turkissa on valmisteilla laki, jonka mukaan raiskauksesta syytetyt voisivat päästä tuomiosta naimalla raiskaamansa naisen. Lakia ajaa vallassa olevan presidentti Erdoğanin AKP-puolue.

Uutisen luettuani jäin miettimään kuinka sairas voi Turkin sulttaanin mieli olla? Ja suremaan niiden naisten ja tyttöjen kohtaloa, jotka joutuvat alistumaan loppuiäkseen raiskaajansa seksileluiksi mikäli laki astuu voimaan.

Asia ei vaatine sen enempää kommentointia, sillä Suomessa - saati tämän blogin lukijakunnassa - ei onneksi olla yhtä sairaita. Todettakoon kuitenkin, että turkkilaiset naisten oikeuksia ajavat järjestöt ja oppositiopuolueet ovat kertoneet sulttaanille lain normalisoivan lapsiavioliittoja ja seksiä alaikäisen kanssa ja jopa YK on huomannut lain palvelevan lasten hyväksikäyttäjiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n rahojen loppuminen Turkissa ajaa kansainvaeltajia kohti Kreikkaa
Tunisia on matkalla kohti nykyaikaa
Eurooppalaispoliitikot Erdoganin diktatuurin asialla

torstai 23. tammikuuta 2020

Tarja Halosen möläytyksestä

Pekka Haaviston (vihr) toimet ISIS-järjestöön kuuluvien lasten ja heidän äitiensä hankkimiseksi Suomeen ovat perustuslakivaliokunnan arvioitavina.  Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti näistä naisista eikä lapsista, vaan Haaviston toimintatavoista.

Tapaus ei olisi muuttunut kovin erikoiseksi, ellei Suomen tasavallan historian kävelevä katastrofi eli Tarja Halonen (sd) olisi lähtenyt poliittiselle ristiretkelle Haaviston puolesta epäilemällä, että "Haaviston seuraavaa presidenttivaalikampanjaa koetetaan kammeta".

Asiaan otti kantaa Halosen seuraaja eli tasavallan nykyinen presidentti Sauli Niinistö, joka oli aikanaan tuomitsemassa Kauko Juhantaloa (kepu). Hänen mukaansa "oli myös mediaepäilyjä silloin, että asia ei tule asianmukaisesti käsitellyksi. Kyllä se tuli ja kyllä siellä jäsenillä on vastuuntuntoa, enkä lähtisi sitä epäilemään."

Näin on meidänkin toivottava ja uskottava. Onhan selvää, että mikäli perustuslakivaliokunta ei pysty tutkimaan rehellisesti niinkin selvää asiaa kuin Haaviston tapaus, menee siltä kokonaan uskottavuus.

Painetta perustuslakivaliokunnalle lisää myös se, että poliittisen järjestelmämme uskottavuus on muutenkin koetuksella Sanna Marinin (sd) hallituksen toimien takia. Tarkoitan ensinnäkin poliittisten avustajien määrän tolkutonta kasvattamista ja toiseksi tänään ilmeisesti toteutuvaa poliittista virkanimitystä, jossa vallan korruptoiva vaikutus ruumiillistuu Vihreiden joukossa nimittämällä puoluetoveri pätevämmän hakijan ohi ministeri Ohisalon (vihr) kansliapäälliköksi.

Nähtäväksi siis jää haluaako nykyinen perustuslakivaliokuntamme toimia lain mukaisesti puolueettomasti ministerin toimia tutkivana elimenä. Ainakaan asiaa ei helpota se, että entinen tasavallan presidentti ryhtyi jo etukäteen horjuttamaan sen uskottavuutta.

Nähdäkseni hän onnistui tälle tavalla lähinnä vaikeuttamaan sekä perustuslakivaliokunnan että myös Pekka Haaviston asemaa, sillä Halosen möläyksen jälkeen ministerin vapauttaminen epäilyistä lienee poliittisesti mahdollista vain erityisen selkein ja läpinäkyvin perustein. On siis todennäköistä, että Haavisto joutuu valtakunnanoikeuden eteen riippumatta siitä, onko hän todellisuudessa syyllistynyt väärinkäytöksiin vai ei.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tähän on tultu: ministereiltä odotetaan rehellisyyttä ja totuudessa pysymistä
Sauli Niinistön suosio ja kävelevä katastrofi
Tarja Halonen haluaa pitää laittomat maassaolijat Suomessa

keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Yle uutisoi maahanmuutosta

Yleisradio välitti meille täksi aamuksi muutaman maahanmuuttoaiheisen uutisen, jotka valaisevat hyvin Suomen nykyistä ja mahdollisesti myös tulevaa tilannetta. Päätin koota oleelliset osat näistä uutisista arvoisan lukijani ihmeteltäviksi.

Yksi jutuista kertoi maahanmuuttajanaisten työllistymisestä. Sen mukaan "vain puolet Suomen maahanmuuttajanaisista käy töissä". Tarkemmin sanottuna "parhaiten työllistyvät Viron kansalaiset... Heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä lähtöisin olevat, näistä erityisesti Somalian ja Irakin kansalaiset... somalialaistaustaisista naisista on töissä Suomessa 17 prosenttia"

Edelleen meille kerrottiin, että "17 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja viisi prosenttia ei ole suorittanut edes suomalaista perusastetta vastaavaa oppimäärää. Pakolaistaustaisista 40 prosenttia on ilman toisen asteen tutkintoa... noin kymmenen prosenttia somali- ja kurditaustaisista naisista osasi lukea vain huonosti tai ei lainkaan."

Toisessa jutussaan Yle mainitsi jo otsikossa, että "ennen asiakas saattoi ryöstää taksin, nyt taksi saattaa ryöstää asiakkaan". Artikkelissa mainittiin myös, että "taksilla matkustaminen on kallistunut Tilastokeskuksen mukaan puolessatoista vuodessa keskimäärin 13 prosenttia".

Maahanmuuttoa tai kansalaisuuksia jutussa ei kuitenkaan mainittu, vaikka jokaiselle vähänkään asiasta ymmärtävälle yhteys lienee selvä. Syitä tästä asiasta vaikenemiselle voimme vain arvailla.

Kolmas maahanmuuttoon liittyvä, mutta niin ikään tämän yhteyden mainitsematta jättänyt juttu kertoi läntisestä naapuristamme. Sen pääkaupungissa sattui nimittäin niin, että "Husbyn ja Kistan lähiöissä noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan olevissa kerrostaloissa sattuneet räjähdykset aiheuttivat rakennuksille suuria vaurioita".

"Poliisi ei ole ottanut kantaa räjähdysten motiiviin tai siihen, liittyvätkö tiistain vastaisen yön tapahtumat Tukholman Östermalmilla viime viikolla tapahtuneeseen kerrostaloräjähdykseen. Aftonbladetin saamien tietojen mukaan räjähdyksillä olisi yhteys... Ruotsissa tapahtui viime vuonna yli 120 räjähdystä, joiden tutkimiseen räjähderikoksiin erikoistunut poliisi osallistui."

En aio enempää kommentoida Ylen uutisia, mutta olisi hienoa, jos myös päättäjät ja heitä äänestävät kansalaiset olisivat kiinnittäneet niihin huomiota ja pohtisivat vakavasti mitä niiden välittämä sanoma vihjaa Suomen nykyisyydestä ja varsinkin tulevaisuudesta. Ja hyödyntäisivät näin syntyvää ymmärrystä päätöksenteossa ja vaaliuurnilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka paljon johtajien kotoutumiseen tarvitaan resursseja?
Verikoston kieltävä sopimus
Suomalaisten maahanmuuttajien kuva

tiistai 21. tammikuuta 2020

Norjassa kiristämis- ja sairaalla lapsella ratsastamistapaus

Norjan hallitus päätti hyväksyä ISIS-naisen kiristämisen ja hyväksyi hänen ratsastamisensa sairaalla lapsellaan pois Al Holin leiriltä vuonomaahan. Kyse oli siis tapauksesta, jossa nainen ei suostunut päästämään lastaan hoidettavaksi, ellei saisi itse seurata mukana. 

Tapahtuneen seurauksena Norjan hallitus hajosi maahanmuuttokriittisen edistyspuolueen päätettyä siirtymisestä oppositioon. Tämä ei ollut yllätys, vaan pikemminkin kyseisen puolueen velvollisuus sen jälkeen kun sen maahanmuuttopolitiikkaa loukkaava päätös oli tehty ja muut hallituspuolueet olivat toimineet vastoin yhdessä sovittua hallituslinjaa.

Suomessa tehtiin toisin vuonna 2015 kun maahan alkoi tulvia kehitysmaalaisia. Silloin äskettäin julkisuuteen palanneen Timo Soinin (sin) johtamat Perussuomalaiset hyväksyivät ministeri-Audin takapenkin houkuttamina äänestäjiensä tahdon ja hallitusohjelman vastaisen löperöpolitiikan, jossa jopa maamme turvallisuudesta vastaava armeija käskytettiin avustamaan maahantunkeutujia

Suomessakaan tapaus ei jäänyt seurauksitta, vaan soinilainen puoluejohto löysi seuraavan puoluekokouksen jälkeen itsensä sirpalepuolueesta, jonka poliittisen tulevaisuuteen tuskin kukaan uskoi. Tilalle kasvoi halla-aholainen puolue, jonka kannatus on tällä hetkellä ylivoimaisesti Suomen suurin.

Olettaen, että halla-aholaisten kannatus säilyy - tai kasvaa - seuraaviin vaaleihin, tulevat he todennäköisesti osallistumaan maamme hallituspolitiikkaan. Sen osalta on tärkeää nähdä kuinka Norjan Edistyspuolueelle käy nyt, kun se on jättänyt hallitusvastuun. 

Eli saako poliittisesta linjastaan vaikka hallituksesta eroamalla kiinni pitävä puolue paremman hyväksynnän äänestäjiltään kuin selkärangaton kaikki periaatteensa myyvä soinilaisuus. Eli kannattaako hallituksessa pysyä viimeiseen asti, vaikka muut puolueet viis veisaisivat omasta ja hallitusneuvotteluissa sovituista linjauksista, vai arvostaako kansakunta sittenkin enemmän rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

maanantai 20. tammikuuta 2020

Keskustan liikenneveropolitiikka on mielenkiintoista

Iltalehti kertoi, ettei eduskunnassa ole kannatusta lentoverolle. Vain 18 prosenttia kiinni saaduista 108 parlamentaarikosta kannatti sitä.

Matkustajakohtaista lentoveroa on vaadittu kansalaisaloitteessa, joka on saanut 55 000 allekirjoittajaa. Aloitteen mukaan "lentoveroa koskevan lain valmistelussa tulee selvittää, voidaanko matkustajakohtaisen lentoveron suuruudessa ottaa huomioon erityyppisten lentojen ilmastovaikutukset ja voidaanko verotuottoja ohjata ympäristöpoliittisesti. Matkustajakohtaisen lentoveron tulee määräytyä siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus."

Käytännössä tällaista ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävää veroa kannattivat vain Vasemmistoliiton ja Vihreiden kansanedustajat. Sen sijaan suurin osa Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajista oli sitä vastaan.

Koska suomalaisten lentäminen lomille kotimaamme rajojen ulkopuolelle on ollut kovassa kasvussa, on siitä tullut yksi merkittävimmistä suomalaisten kasvihuonekaasujen tuottamistavoista. Sen mukaisesti kasvoivat päästöt esimerkiksi vuonna 2017 viitisen prosenttia ja suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuvat päästöt lähentelevät nykyisin henkilöautoilla tehtävien matkojen päästöjä.

Tästä pääsemmekin toiseen aiheeseen. Jos lomamatkailu ulkomaille ei olekaan välttämätöntä, on henkilöautolla ajaminen sitä varsin monelle. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - hallituksella ja eduskunnalla on vahva tahtotila sen entistä rajumpaan verotukseen.

Polttoaineen verotusta on aiemmin kiristetty esimerkiksi vuosina 2012, 2014, 2015 ja 2017 ja verojen osuus bensiinin hinnasta on nykyisin noin kaksi kolmasosaa. Sen sijaan lentokoneiden kerosiini on verotonta.

Vaikka pidänkin hyvänä sitä, että kehitys kehittyy ja autoilussakin päästään eroon fossiilisista polttoaineista, on minusta Keskustan vahva tuki pitkien etäisyyksien maaseudulta tukensa saavalle kannattajiensa elämää hankaloittavaan polttoainepolitiikkaan mielenkiintoista. Se on ehkä vieläkin kiehtovampaa kuin saman puolueen ultraliberaali maahanmuuttopolitiikka, joka niin ikään on aika huonosti sen kannattajakuntaa miellyttävää.

Mutta toki kukin puolue valitsee poliittiset linjansa. Näin sen pitää ollakin - mutta samaa aikaan olisi toivottavaa, että myös äänestäjät olisivat hereillä ja osaisivat antaa äänensä sille puolueelle, joka edistää heidän omaansa ja isänmaan asiaa parhaiten.

Huomioiden Keskustan kannatuksen kehityksen viime vaalien jälkeen näyttäisi tämä toteutuneen Katri Kulmunin puolueen kohdalla. Minusta se on erinomaista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastaako tietämättömyys Kulmunin Keskustan
Onko kepulaisuus katoamassa?
Vihreät ja kepulaiset nuoret tahtovat sosialisoida työeläkkeet

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa

Itä-Aasiassa riehuu uudenlainen virus, joka on tarttunut ainakin 62 ihmiseen. Se on sukua SARS-virukselle, joka 2000-luvun alussa aiheutti kauhua niin ikään Itä-Aasiassa, sekä saudiarabialaisesta kamelista ihmiseen tarttuneelle MERS-virukselle.

Nyt huolta aiheuttava virus ei ilmeisesti tartu ihmisten välillä, joten ainakaan toistaiseksi siihen ei liity todellisen suurepidemian vaaraa. Siis sellaisen kuin Espanjantauti, jonka aiheutti noin sata vuotta sitten linnuista siirtynyt influenssavirus tappaen pelkästään Suomessa noin 25 000 ihmistä - ja koko maailmassa vähintään kymmeniä miljoonia.

Niinpä nyt itäaasialaisista löytyneen viruksen suurin merkitys liittykin siihen, että se muistuttaa meitä jälleen kerran maailman eläinkunnassa elelevistä viruksista - joita on erään arvion mukaan pelkästään nisäkkäissä 320 000 lajia - jotka joissain tilanteissa voivat tarttua meihin ihmisiin. Ja jotka espanjantautiviruksen tai AIDS:ia aiheuttavan HIV:n tavoin saattavat aiheuttaa tappavia epidemioita, jotka pahimmillaan saattavat vaatia valtavan määrän uhreja.

Meidän ihmisten kannalta on kuitenkin mukavaa, että tänä päivänä apunamme on pitkälle kehittynyt tiede. Sen avulla voidaan suhteellisen nopeasti selvittää luotettavasti miten uusienkin virusten aiheuttamat epidemiat saadaan nopeasti hallintaan.

Siitä syystä AIDS ei ole etenkään länsimaissa tappanut ihmisiä samaan tahtiin kuin Espanjantauti sata vuotta aiemmin, vaikka toisaalta kehitysmaiden takapajuisuus on estänyt sen hallintaan saamisen. Niinpä lähinnä Afrikassa siihen kuolee edelleen noin miljoona ihmistä vuodessa ja siten HI-viruksenkin 1980-luvulta kertymään alkanut saldo on kymmeniä miljoonia kuolleita ihmisiä.

Jääkäämme siis odottamaan seuraava eläinperäistä (zoonoottista) virusta, joka oppii elämään ihmisessä. Todennäköisimmin sellainen löytyy sieltä, missä on paljon ihmisiä ja missä nämä ovat läheisessä kanssakäymisessä eläinten kanssa.

Tästä voidaan tehdä ennuste, että uusien virustautien kehto siirtyy nopean väestönkasvun seurauksena yhä tukevammin Afrikkaan - missä viruksia suosii lisäksi yhteiskunnan, kulttuurien ja siten myös tieteen takapajuisuus, minkä seurauksena tieto uusien epidemioiden alkamisesta - ja siten myös tehokkaan epidemian torjunnan alkaminen - kulkee hitaasti tarjoten viruksille aikaa sopeutua ihmisessä elämiseen ja sitä kautta muuttumiseen tappavien suurepidemioiden aiheuttajiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä isorokon uudet lääkkeet kertovat?
Mitäpä muutamasta viruksesta?
Ebola-epidemia ja afrikkalaisen tyhmyyden aiheuttama riski koko maailmalle

lauantai 18. tammikuuta 2020

Ahdistunut kansallissosialisti

Suomessa ei saa sanoa, että nykyisin kaikki terroristit olisivat muslimeja. Tämä johtuu siitä, että osa terroristeista toimii jonkin muun aatteen kuin islamin edistämisen nimissä.

Terrorismin kannalta maassamme on juuri nyt käynnissä mielenkiintoinen oikeusprosessi, jossa syytettynä on nuori latvialaismies, jota syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen suunnittelusta. Syyttäjän mukaan miehen oli tarkoitus räjäyttää pommi reilu vuosi sitten Helsingin keskustassa paikassa, jossa olisi paljon ulkomaalaisia ja muslimeja.

Jutussa on kiistatonta, että mies on puhunut suunnitelmistaan, ladannut netistä ohjeita ja tehnyt jonkinlaisen koepommin - tosin sellaisen, jolla iskua ei olisi saatu tehdyksi. Syytetyn itsensä mukaan hänen tarkoituksenaan oli räjäyttää pommi metsässä ja ”muistella lapsuutta”.

Latvialaisella on kansallissosialistisia aatteita, mikä kertonee jonkinlaisesta mielen epävakaudesta, mikä on saattanut johtaa siihen, että Euroopan väestön kehitysmaalaistuminen on johtanut tavallista suurempaan ahdistukseen. Siten syyttäjä ei ole tulkinnut miehen suunnitelmia ja tekoja terrorismin, vaan henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, valmisteluksi.

Toisin sanoen syyttäjä arvelee miehen toimineen pikemminkin oman ahdistuksensa kuin jonkin poliittisen aatteen motivoimana. Siten hänestä ei tule esimerkkiä ei-muslimiterroristista edes siinä tapauksessa, että oikeus näkee syytteen toteen näytetyksi. Sen sijaan rikoshistoriaan kirjoitetaan tapaus vakavasta rikoksesta, jollaisia ei toivoisi näkevänsä Suomessa lainkaan.

Oikeuden ratkaisu on kuitenkin vielä tekemättä. Mikäli latvialaismiehen suunnitelmat aikanaan todetaan todellisiksi, on meidän oltava tyytyväisiä, etteivät ne toteutuneet.

Lisäksi meidän on syytä ymmärtää, että juuri tämä tapaus osoittaa sen, ettei kehitysmaalaisten kansainvaellus tuo tullessaan pelkästään näiden tekemää rikollisuutta ja taloudellista rasitusta. Sen lisäksi se aiheuttaa osalle eurooppalaisväestöstä niin suurta ahdistusta, että he päätyvät oikeuteen syytetyksi niin vakavasta asiasta, josta lievinkin rangaistus on ehdollinen vankeus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terroristimyönteinen laintulkinta
Miksi rikollisella on satunnaista uhria suuremmat ihmisoikeudet?
Terrorivapaa pommi

perjantai 17. tammikuuta 2020

Al Holin suomalaiset ovat Holkerin ja Sipilän lapsia

Yle kertoi YK:n vaatineen kaikkia maita hakemaan Syyrian Al-Holin leiriltä omat lapsensa pois. Tätä perusteltiin sillä, että nämä ovat vaarallisessa asemassa, koska heiltä puuttuvat usein viralliset asiakirjat. Tämä tosiasia vaarantaa raportin mukaan lasten oikeuden kansalaisuuteen, vaikeuttaa perheiden yhdistämisprosessia ja saattaa lapset alttiiksi riistolle ja hyväksikäytölle.

YK:n mainitsemat syyt pitänevät paikkansa. Lisäksi on selvää, etteivät leiriä ylläpitävät kurdit ole syyllisiä ulkomaalaisten fanaatikkojen sotaretkelle Syyriaan ja Irakiin. Siksi on lievästi sanottuna epäreilua, että he joutuvat kantamaan vastuun näiden lapsista.

Toisaalta on niin, ettei ISIS-seikkailuihin lähteneitä ihmisiä haluta takaisin luultavasti mihinkään maahan. Ei etenkään muita kuin lapsia - mikä on johtanut esimerkiksi heidän äitiensä pyrkimykseen ratsastaa näillä suomalaisten hyvinvointipalvelujen äärelle.

Suomi on tässä asiassa ainakin toistaiseksi toiminut siten, että maahan itse tulleet islamistit ja heidän perheenjäsenensä ovat päässeet takaisin kotiinsa, mutta aktiivisin toimin on Syyriasta haettu vain kaksi orpoa lasta.

Sen enempää ruotimatta nykyistä tilannetta kiinnitän arvoisan lukijani huomion siihen, miksi tähän tilanteeseen on tultu. Ja etenkin siihen, että suurin osa Suomesta lähteneistä on muslimimaista tulleita maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Lisäksi joukossa tyhmyys tunnetusti tiivistyy, joten mukana on ilmeisesti myös muutamia näiden uskontoon hurahtaneita kantasuomalaisia.

Näin ollen perimmäinen syy Suomen hankalaan tilanteeseen on viimeisten kymmenien vuosien epäonnistunut ja vastuuton maahanmuuttopolitiikka. On kuviteltu, että tarjoamalla tulijoille yhteiskuntaan assimiloitumista ehkäiseviä erioikeuksia heidät voitaisiin kasvattaa osaksi länsimaista yhteiskuntaa.

Tämä on johtanut tulijaväestön heikkoon työllistymiseen ja - kiitos anteliaan sosiaalipolitiikkamme - joutilaan maahanmuuttajataustaisen nuorisojoukon syntymisen. Kuten tunnettua jo omastakin historiastamme, johtaa tällainen asetelma aina ongelmiin.

Tämän ongelman syvyyttä nimenomaisesti Suomessa kuvaa parhaiten se, että meiltä lähti muslimiväestön kokoon suhteutettuna eniten höyrypäitä ISIS:n riveihin. Siksi perimmäiset syylliset nyt käsillä olevaan ongelmaan löytyvät maamme maahanmuuttopolitiikan arkkitehdeistä - siis erityisesti vuonna 1990 ensimmäisen somalierän Neuvostoliitosta maahamme hankkineesta Harri Holkerin (kok) sekä vuoden 2015 kansainvaelluksen mahdollistaneesta Juha Sipilän (kepu) hallituksesta.

Nähtäväksi jää, miten Suomi toimii seuraavan kerran, kun edessä on muslimimaista tulevan väestön kansainvaellus. Onko historiasta opittu mitään, vai toimitaanko jälleen yhtä typerästi kuin Holkerin ja Sipilän valtakaudella?

Lopuksi kiinnitän arvoisan lukijani huomion siihen, että suurin osa ISIS:in hirmuhallintoa tukemaan lähteneistä muslimeista on kaksoiskansalaisia. Siksi Suomen velvollisuus hakea heitä tai heidän jälkeläisiään Al Holista ei ole yhtään suurempi kuin heidän toisella kotimaallaan. Ehkäpä Sanna Marinin (sd) hallitus voisi siten vaatia ISIS-lasten sijoittamista myös näiden esi-isien kotiseudulle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilta-Sanomat jihadistin asialla
Retorinen kysymys?
ISIS-naiset haluavat ratsastaa lapsillaan

torstai 16. tammikuuta 2020

Kolmannes pinta-alasta on suojeltava

Yle kertoi YK:n alaisen työryhmän vaatimuksesta, jonka mukaan "maapallon maa- ja merialueista ainakin 30 prosenttia tulisi muuttaa luonnonsuojelualueiksi. Näistä alueista kolmannes tulisi olla 'tiukan suojelun alaisia'".

Työryhmän mukaan näin voitaisiin pysäyttää eliölajien kuoleminen sukupuuttoon. Tosin se toteaa samaan hengenvetoon, että muutoksen toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä se vaatisi valtavaa käännöstä yhteiskuntien taloudellisessa, sosiaalisessa, poliittisessa ja teknologisessa toiminnassa.

Lisäksi luonnoneläinten ja -kasvien kauppa olisi saatava kestävälle tasolle ja ihmisten kulutustottumuksia pitäisi hillitä. Tämä kaikki samaan aikaan, kun maapallon lisääntyvän väestön ruuan ja puhtaan veden saanti turvattaisiin.

Työryhmä totesikin, että tehtävä on vaikea, koska sekä ihmiskunnan koko että sen maapallolle asettama rasitus kasvavat koko ajan. Ylen jutun mukaan näistä ensimmäiselle ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä mitään - eikä myöskään sen lähteenä olleen CNN:n uutisen. En aamukiireessä ehtinyt kokonaan lukea työryhmän omaa paperia, mutta pikaisella vilkaisulla en löytänyt väestönkasvun pysäyttämistä myöskään sieltä.

Mikä on sitten tämän hetken todellisuus?

Ympäristöhallintomme mukaan noin viidennes eli 20 prosenttia Euroopan maapinta-alasta on suojeltu. Suomessa tosin oleellisesti vähemmän: vain noin yhdeksän prosenttia. Lisäksi ainakin talousmetsissämme tehdään toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Koko maapallon maapinta-alasta suojeltua on noin 13 prosenttia eli Venäjän kokoinen alue. Meristä sen sijaan rauhoitettua on vain neljä prosenttia. Koko planeettamme pinta-alasta kolmanneksen suojeleminen olisi siis valtava muutos nykytilanteeseen. Niin valtava, ettei se tule missään tapauksessa toteutumaan.

Ei ainakaan ilman vippaskonsteja. Näitäkin on tosin ehdotettu: esimerkiksi luonnonsuojelujärjestön suojeluohjelman johtaja totesi vuonna 2012, että "yksi vaihtoehto voisi olla, että esimerkiksi alkuperäiskansojen hallinnassa olevia alueita määriteltäisiin entistä enemmän suojelluiksi."

Nähtäväksi siis jää, millä tavoin YK:n alaisen työryhmän ehdottamaan tavoitteeseen suhtaudutaan reaalitodellisuudessa. Ja millä tavalla maapallon - erityisesti Afrikan - ripeästi kasvava väestö malttaa pitäytyä poissa edes nykyisiltä suojelualueilta.

Sitä en kuitenkaan epäile, etteikö Suomessa suhtauduttaisi työryhmän tavoitteeseen vakavasti. Siksi odotankin suurella jännityksellä miten sen seurauksena käy esimerkiksi valtion maille, jotka nykyisin ovat paljolti talouskäytössä. Tai minkälaisia vaatimuksia hallintomme osoittaa yksityisessä omistuksessa oleville maille.

Lopuksi todettakoon, että biodiversiteetin suojelu on omasta mielestäni tärkeää. Mutta samalla tavalla kuin ihmisten kansainvaellukset, myös tämän asian hoitaminen vaatisi ihmiskunnan kasvuun puuttumista. Eli kehitysmaiden väestönkasvuun eli kulttuuriin eli yksittäisten kehitysmaalaisten elämänmenoon puuttumista.

Siksi oli tragikoomista, että YK:n alainen työryhmä - tai ainakin sen näkemyksistä uutisoinut media - vaikeni tästä asiasta. Onhan selvää, etteivät siinä - tai toimittajina - istuneet epäilemättä korkeasti koulutetut ja älykkäät ihmiset ole voineet olla ymmärtämättä väestönkasvun keskeistä roolia maailman biodiversiteetin uhanalaistumiselle. Siksi lieneekin niin, että näistä tosiasioista puhuminen YK:n piirissä tai valtamediassa taitaa olla liian hapokasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?
Järjestö esitti järjettömän vaatimuksen
Kuinka maapallo pelastuu?

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Nigeriläiset ja vastuukysymys

Yle julkaisi silmiä avaavan tekstin Nigerin väestöräjähdyksestä. Siis sen muslimimaan, jonka naiset saavat keskimäärin 7,6 lasta ja väestönkasvu on 3,9 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa kuusi vuotta sitten 17,5 miljoonaisen kansan saavuttavan tänä vuonna 22 miljoonan ihmisen rajan ja vuoteen 2050 mennessä maailmassa on 65 miljoonan nigeriläistä.

Seuraavassa muutama jutun "parhaista" paloista.

Kylän päällikön mukaan "kaikille ei ole nykyään riittävästi viljelyalaa nopean väestönkasvun takia". Hänellä itsellään on 15 lasta kolmen vaimon kanssa ja lisäksi joukko lapsenlapsia. Imaami puolestaan totesi, että lapsiluku on kysymys, joka "täytyy jättää Jumalan käsiin".

Syynä rajuun väestönkasvuun on kyläpäällikön mukaan se, että Nigerin ja Pohjois-Nigerian hausa-kansan noudattama islamintulkinta sallii miehelle kolme vaimoa. Jokaisen heistä odotetaan synnyttävän useita lapsia.

Eräs seitsemän lapsen äiti - joka toivoi saavansa vielä kuusi lasta - kertoi puolestaan, että "jos en jossain vaiheessa enää kykene huolehtimaan perheestä, lapset ottavat vastuun". Mitähän Suomessa tapahtuisi, jos joku menisi lausumaan moisen näkemyksen julkisesti ääneen?

Ylen jutun mukaan "nopea väestönkasvu tarkoittaa sitä, että ruuantuotantoa pitäisi kasvattaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 prosentilla tulevien reilun kymmenen vuoden aikana". Näin siitä huolimatta, ettei alueen maatalous pysty kattamaan edes nykyistä ruuantarvetta.

Tämän kirjoituksen varsinainen aihe koskee kuitenkin sitä, että nigeriläinen vastuuttomuus johtaa kansainvaellukseen, jolla pyritään ulos kotimaan väestöräjähdystä. Tätä motivoi kyläpäällikön mukaan se, että "jos yksi lapsista on lahjakas ja pääsee töihin kaupunkiin tai ulkomaille, hän voi elättää koko muun perheen".

Jutussa haastatellaan myös nigeriläistä tutkijaa, joka tuntuu olevan pihalla kuin lumiukko Saharassa. Hänen mukaansa suurten lapsikatraiden syynä sen, että "perinteinen tuotantotapa on maanviljelys, johon tarvitaan paljon työvoimaa". Siis maassa, jossa maanviljelys ei elätä valtavia lapsikatraita, vaan niiden on lähdettävä maailmalle elättääkseen itsensä ja vastuuttomat vanhempansa?

Tässä tilanteessa kyläpäällikölläkin on ratkaisu. Hänen mukaan nigeriläiset tarvitsisivat "valtion ohjelman, jolla tehostettaisiin maanviljelyä. Toinen vaihtoehto on siirtolaisuus Nigeriaan, Libyaan tai Algeriaan. Voimme lähteä minne tahansa."

Se jäi avoimeksi, mitä hän tarkoitti sanoilla "minne tahansa". Samoin se, kuuluuko hänelle ja hänen kylälleen mitään vastuuta omasta, lastensa ja koko Nigerin tulevaisuudesta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle...
Maailmanpolitiikan keskeisin kysymys
Afrikan tulevaisuus kehitysavun valossa

tiistai 14. tammikuuta 2020

Tavallisen ihmisen pommi

Kuten hyvin tiedetään, on Ruotsista tullut viime vuosina jengirikollisuuden mekka: ampumavälikohtauksia ja käsikranaatti-iskuja on lähes päivittäin ja autojen polttamisesta on tullut yleistä hupia. Myös seksuaalirikollisuus on maailman huipulla.

Jotain kertoi myös eilinen Ylen uutinen (sekä myös Helsingin Sanomat), joka kertoi pommista, jonka laukeaminen oli poliisin mukaan "yksi voimakkaimmista räjähdyksistä, joita läänissämme on tapahtunut". Viime vuosien tapahtumien jälkeen mielenkiintoani ei varsinaisesti herättänyt se, että Tukholmassa räjähti pommi, vaan ettei räjähdyksestä ole löydetty viitteitä terrorismista eikä mistään muustakaan.

Tarkemmin sanottuna minusta on mielenkiintoista, että Tukholmassa joku muu kuin terroristi räjäytti pommin, jonka vaikutuksesta Yle kertoi, että "kerrostalo vaurioitui pahasti räjähdyksessä varsinkin ensimmäisen kerroksen ja rappukäytävän osalta, ja talon asukkaat evakuoitiin läheiseen koulurakennukseen. Myös lähitaloista rikkoutui useita ikkunoita. Yksi auto tuhoutui täysin, ja katu täyttyi lasinsirpaleista ja autonosista."

Uutisen luettuani jäin pohdiskelemaan, että jos kyse ei ollut terroristista eikä mistään muustakaan, niin voiko siitä päätellä pommin laukaisijan olleen aivan tavallinen ruotsalainen. Jos näin on, niin mitä mahtaisi tehdä oikea ruotsalainen terroristi? Onhan selvää, että samanlainen räjähdys jossain muussa kohteessa saattaisi hyvinkin aiheuttaa huomattavia henkilövahinkoja ja siten globaalin uutiskynnyksen ylittävän mielenilmauksen.

Pitäisikö tästä siis tehdä sellainen johtopäätös, että tukholmalaisten tulisi olla tyytyväisiä siitä, ettei siellä ole terroristisin motiivein toimivia pomminvirittäjiä? Eli siitä, että Ruotsin pääkaupungissa pommeja räjäyttelevät vain tavalliset ihmiset?

Aiempia ajatuksia samastaa aihepiiristä:
HS: Ruotsin väkivaltarikollisuudella ei maahanmuuttajakytkentää
Valeuutisia Ruotsin muslimimääristä
Kehitysmaalaista menoa

maanantai 13. tammikuuta 2020

Etelä-Amerikassa hurjia lämpökausia

Löysin uuden puiden vuosilustoihin perustuvan Laran ja kumppaneiden julkaisun, jossa oli selvitetty Etelä-Amerikan eteläosan ilmastohistoriaa 5 682 vuoden ajalta. Tutkittava puulaji oli patagoniansypressi, joka on aiemmin yleinen, mutta nykyisin erittäin uhanalainen puulaji.

Tämän tutkimuksen päätulos on kuvassa, joka kattaa vuodet 3672 eaa – 1977 jaa eli loppuu ennen globaalin lämpötilan nopeaa nousua 1980- ja 1990-luvuilla.


Kuvassa on sinisellä käyrällä merkittyä lämpötilarekonstruktion liukuva keskiarvo sekä vuosittainen data. Mielenkiintoisinta kuvassa ovat tietenkin suuret muutokset normaalista. Niistä erottuu useita erityisen kylmiä ajanjaksoja 3100-, 2800-, 2300- sekä 100-200 -luvuilla eaa sekä jälleen varhaiskeskiajalla eli vuoden 200 vaiheilla sekä 700-luvuilla.

Tutkitut vuosilustot selittivät ”vain” 49% vuosien 1959-2009 mitatuista kesälämpötiloista. Siten tässä käsiteltävän tutkimuksen tulosten laatu ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa tuotetun metsärajamäntyjen vuosilustoihin perustuva lämpötilarekonstruktio. Syyksi siihen tiedetään patagoniansypressin kasvupaikkojen kuivuminen erityisen lämpimillä ajanjaksoilla, joten aikasarja aliarvioi niiden intensiteettiä - sama ei koske suomalaista metsärajamäntyä, jolle kosteuden tiedetään riittävän kaikilla pohjoisen Suomen säillä.

Ehkä matalia  lämpötilojakin mielenkiintoisempia ovat siitä huolimatta korkeiden lämpötilojen piikit, joista huomattavimmat osuvat 3000-luvulle eaa ja ajanlaskun alun ympärille. Näinä ajanjaksoina Etelä-Amerikan eteläosissa on ollut useita asteita lämpimämpää kuin nykyisin.

Lisäksi lämpimiä jaksoja on ollut keskiajan lopulla ja 1700-luvun lopulta 1800-luvun loppupuolelle. Tämä ajanjakso on myös puulustoista riippumattoman järvisedimentteihin perustuvan 600-vuotisen lämpötilarekonstruktion lämpimin ajanjakso.

Tutkimuksessa selvitetty lämpötilakäyrä päättyy vuoteen 2009 ja sen lopussa näkyy hyvin globaalin ilmaston viime vuosikymmenien lämpeneminen. Tämän lähiseudun mittauspisteen mukaan kesälämpötilat eivät ole juurikaan muuttuneet tutkimuksessa mukana olleella alueella käyrän päättymisen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan tässä esittelemäni tutkimus osoitti ilmaston vaihdelleen myös eteläisellä pallonpuoliskolla varsin paljon. Näinhän tiedetään tapahtuneen myös Suomessa, missä metsärajamäntyjen vuosilustojen mukaiset huippulämpötilat osuvat noin 7000 vuoden taakse Atlanttiselle lämpökaudelle.

Siten on selvää, ettei nykyinen ilmasto ole viimeisten vuosituhansien ilmastohistorian valossa erityisen äärevä sen enempää Suomessa kuin Chilen eteläosissakaan. Sen sijaan on epäselvää, aiheuttaako ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus Lapin metsärajalle tällä vuosisadalla vielä menneiden vuosituhansien äärijaksojakin korkeampia lämpötiloja - tai Etelä-Amerikan eteläosiin helteitä, joiden rinnalla tuhansien vuosien takaiset lämpökaudet kalpenevat.


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
2010-luku on ollut mittaushistorian lämpimin vuosikymmen
Ilmasto on lämmennyt lähes yhdellä asteella - mutta mistä?
Ilmastonmuutosennusteista, auringonpilkuista ja lämpökausista





sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Kasvihuonekaasut eivät liity napajään koon muutoksiin

Australian metsäpalot ja Suomen surkea talvi ovat jälleen nostaneet ilmastohuolen valtakunnan puheenaiheeksi. Se on bloggarin kannalta hyvä asia, sillä näin tämä kirjoitukseni eli kuluvan vuoden analyysini ilmakehän hiilidioksidin ja pohjoisen merijään välisestä riippuvuudesta saa toivottavasti maksimaalisen huomion.

Tämän analyysin perusteet löytyvät täältä, mutta tässä vielä lyhyt kertaus. Vallitsevan ilmastoteorian mukaan globaali lämpeneminen on riippuvainen ilmakehän kasvihuonekaasuista (tärkeimpänä hiilidioksidi) ja vieläpä siten, että tuo muutos on ajan myötä kiihtyvä. Siitä voidaan johtaa käyttämieni tilastojen avulla testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden (mitattuna Mauna Kealta) ja sen lämpötilan (mitattuna pohjoisen napajään syyskuun pinta-alana eli sen pienimmillään ollessa) välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa.

Se tarkoittaa, että mikäli testattavana oleva hypoteesi on oikea, eli ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, tulisi alla olevassa kuvassa olevien tilastolliseen merkitsevyyten tarvittavia vuosimääriä kuvaavien pylväiden lyhentyä koko esitetyn aikasarjan ajan vasemmalta oikealle. Mikäli näin ei käy, on hypoteesi hylättävä.


Kuten kuvasta näkyy, on pohjoisen merijään pinta-ala käyttäytynyt ilmastonmuutosteorian mukaisesti aina vuoteen 2001 asti (siniset pylväät). Sen jälkeen (punaiset pylväät) on kuitenkin tapahtunut äkillinen muutos, eikä napajää ole enää supistunut tilastollisesti merkitsevästi.

Tässä on huomattava, että mainitun muutoksen jälkeisten eli punaisten pylväiden tasainen pieneneminen ei enää johdu tilastollisen merkitsevyyden saavuttamisajan lyhenemisen vaan yksinkertaisesti niiden kuvaaman aikasarjan lyhenemisen takia. Ensi vuonna ne muuttunevat jälleen yhtä pykälää (eli vuotta) korkeammiksi, ellei sitten käy niin, että napajään pinta-ala alkaa jälleen supistua eli arktisen alueen ilmasto lämmetä.

Johtopäätöksenä tästä analyysistä voidaan siten todeta, ettei arktinen napajää tue yhteyttä ilmaston lämpenemisen ja ihmisen tuottaman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä. On siis luovuttava ainakin siitä käsityksestä, että ilmastonmuutos eteneisi juuri nyt pohjoisella napa-alueella kiihtyvästi.

Lämpenemisen sijaan analyysini tukee ajatusta siitä, että maapallon pohjoisimpien kolkkien ilmasto lämpeni kiihtyvästi muista kuin kasvihuonekaasusyistä 1980-luvulta 2000-luvun alkuun, minkä jälkeen muutos on hidastunut oleellisesti.

Tämän johtopäätöksen mukaisesti napajää saavutti toistaiseksi pienimmän pinta-alansa (kuukausikeskiarvolla mitattuna) vuonna 2012, mitä seuraavat vuodet 2007, 2016, 2019, 2011, 2008 ja 2010. Tämä tilasto antaa ymmärtää, että napa-alueen ilmasto olisi - maailman ilmatieen järjestön raportin kanssa yhteensopivasti - lämmennyt vielä hiukan 2000-luvulta 2010 luvulle. Mutta ei siis kuitenkaan yhtä nopeasti kuin 1980 ja 1990-luvuilla, koska edellä kuvattu analyysini ei paljasta tältä aikaväliltä tilastollista merkitsevyyttä.

Arvoisa lukijani voi tietenkin pohdiskella siitä, tarkoittaako tämä analyysini myös sitä, ettei ilmasto lämpenisi kiihtyvästi myöskään maapallon muissa osissa. Mikäli hän pitäytyy edelleen siinä, ettei näin ole vaan esimerkiksi Australian metsäpalot osoittavat ilmaston lämpenevän kiihtyvällä vauhdilla, on hänen silloin loogisen johdonmukaisuuden nimissä luovuttava siitä käsityksestä, että tuo lämpeneminen etenisi pohjoisella napa-alueella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla. Se tarkoittaa, että näin ennustavat nykyiset ilmastomallit tuottavat virheellistä tulosta ainakin tältä osalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joulukuussa ei lyöty lämpöennätyksiä
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä
Kasvihuonekaasuilla ja globaalilla lämpenemisellä ei ole syy-seuraussuhdetta

lauantai 11. tammikuuta 2020

Vihreät ovat muita korruptiomyönteisempiä

Korruptio on Wikipedian mukaan toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Siitä on yleisesti haittaa yhteiskunnalle, sillä se hidastaa talouskasvua, lisää taloudellista eriarvoisuutta ja heikentää hallintoa kohtaan tunnettua luottamusta.

Sitä on kuitenkin vaikea saada katoamaan, sillä se tarjoaa välittömiä hyötyjä siihen osallistuville, olivat he sitten palkanlisää kaipaavia virkamiehiä, vaalirahoitusta etsiviä poliitikkoja tai markkinaosuuksista taistelevia yrityksiä. Lisäksi korruption torjuntayrityksillä saattaa olla yllättäviä seurauksia.

Edelleen Wikipedian mukaan "tavalliset kansalaiset vastustavat korruptiota mutta joutuvat maksamaan virkakunnalle lahjuksia saadakseen välttämättömiä julkispalveluja". Lisäksi tiedämme, että kansainvälisissä vertailuissa Suomi on yksi vähiten korruptoituneista maista - osittain tosin vain siksi, että meillä korruptio toteutuu erilaisissa hyväveli-kerhoissa.

Suomalaisten korruptioasenteista saatiin uutta tietoa kun Iltalehti kertoi suomalaisten enemmistön suhtautuvan negatiivisesti korruptioon. Siitä huolimatta 19 prosenttia kyselyn vastaajista voisi ajatella tarjoavansa rahaa ja 21 prosenttia lahjan jossain tilanteessa, sekä peräti 29 prosenttia olisi valmis jonkinlaiseen vastapalvelukseen ikävän seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan lopputuloksen.

Sukupuolista miehet hyväksyvät lahjonnan useammin kuin naiset. Samoin heikosti koulutetut, köyhät ja nuoret ovat korkeasti koulutettuja, vauraita ja vanhoja hanakampia käyttämään korruptiota erilaisiin tarkoituksiin.

Mielenkiintoisinta kyselyssä oli kuitenkin suhtautuminen korruptioon puoluekannan mukaan. Siinä suhteessa vihreät ovat heikkomoraalisimpia (35 prosenttia korruptiomyönteisiä) kun taas vasemmistoliittolaiset (22 prosenttia valmiita korruptioon) lainkuuliaisimpia. Näiden puolueiden kannattajien välinen suuri kontrasti oli ainakin itselleni yllätys ottaen huomioon niiden politiikan lähes täydellisen samanlaisuuden - ehkäpä vasemmistoliitossa näkyy vielä jälkiä entisen SKDL:n vanhasta kannattajakunnasta, joka arvosti työntekoa ja ilmeisesti myös rehellisyyttä.

Muiden suurimpien puolueiden kannattajista keskustalaiset suhtautuvat kriittisimmin korruptioon ja heidän jälkeensä järjestyksessä kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja demarit. Pikkupuolueiden osalta Iltalehti ei mainitse tuloksia.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat siis kyselyn mukaan varsin korruptiovastaista väkeä, mikä selittänee osaltaan suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvän toimivuuden. Toivoa sopii, että tilanne säilyisi myös jatkossa mahdollisimman samanlaisena, sillä loppujen lopuksi myös korruptiomyönteisten osuus on kohtuullisen suuri.

Lopuksi on syytä painottaa, että korruptioon kannattaa suhtautua vakavasti myös tulevaisuudessa sen aiheuttamien valtavien ongelmien takia. Siitä vakuuttuakseen ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa täältä löytyvää valtioiden korrutoituneisuuskarttaa.


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus aloitti odotetusti korruptiolla
Korruption korjaamisellakin on seurauksensa
Vihreää kielipeliä

perjantai 10. tammikuuta 2020

Iranilaisohjuksen seurauksista

Jos uskomme Kanadan pääministeri Justin Trudeauta, ammuttiin Iranissa pudonnut lentokone iranilaisella ohjuksella. Näin arvelin itsekin pian tapauksen jälkeen ilman muita todisteita kuin ajallinen yhteys muihin tapahtumiin.

Nähtäväksi jää, saadaanko julkisuuteen koskaan pitäviä todisteita koneen putoamisen syistä. Trudeaun ulostulon jälkeen on tuskin kuitenkaan syytä epäillä koneen pudonneen siihen osuneen ohjuksen takia.

Samoin jää nähtäväksi mitä koneen pudottamisesta seuraa kansainväliselle politiikalle. Kiristyykö jo lientymässä ollut tilanne uudelleen, pyytävätkö iranilaiset tekostaan anteeksi vai paljastuuko putoamisen taustalta sittenkin jokin monimutkaisempi kuvio.

Mielenkiintoinen on myös vastuukysymys. Ukrainalaiskonetta olisi tuskin koskaan ammuttu alas, elleivät iranilaiset olisi lähteneet kostamaan kenraali Suleimanin kuolemaa. Ei myöskään, elleivät amerikkalaiset olisi tehneet täsmäiskuaan tämän tappamiseksi. Mutta ei myöskään, elleivät iranilaiset olisi sitä ennen teettäneet hyökkäyksiään Irakissa olleita amerikkalaisia vastaan. Ja niin edelleen.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Iranin ja Yhdysvaltain tilanne on entistä monimutkaisemmassa takussa. Nähtäväksi jää, kuka on se valtiomies, joka osaa avata syntyneen solmun. Ja löytyykö hän nykyisistä valtionpäämiehistä vai nouseeko sellainen valtaan uusilla sotilaallisilla aggressioilla, Iranin sisäisellä vallankumouksella, Yhdysvaltain vaaliuurnilla vai jollain muulla tavalla.

Samoin jää nähtäväksi se, muuttuuko koko Keski-idän tilanne entistä sotkuisemmaksi vai purkautuuko se tavalla tai toisella. Ensimmäisen - ja ylivoimaisesti todennäköisemmän - vaihtoehdon seuraukset ovat kauheat erityisesti jos alueelle vaurautta luonut öljyteollisuus ajetaan ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä alas.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iran vastasi Trumpille
Kolme kysymystä USA:n iskuista Irakiin
Irakilaisten asenne tuottaa kurjan tulevaisuuden

torstai 9. tammikuuta 2020

Halla-aho twiittasi metsäpalojen syistä

Jussi Halla-aho (ps) kommentoi Twitterissä Australian metsäpaloja väittäen, etteivät ne johdu ilmastonmuutoksesta. Perusteluksi hän viittasi Kanadaan, jossa paljon Suomessa nähtyjä laajemmat metsäpalot johtuvat metsien hoitamattomuudesta.

Kanadan osalta Halla-aho on oikeassa, mutta Australian tapauksessa kuumilla ja kuivilla säillä lienee ainakin jokin rooli metsäpalojen taustalla. Oma osuutensa on toki myös erilaisilla pyromaaneilla, joihin Halla-ahon twiittiä seuranneissa kommenteissa viitataan.

Kirjoitin itse jokin aika sitten Australian metsäpaloista todeten niiden lopultakin lyöneen vuodelta 1851 olleen ennätyksen. Lisäksi totesin, että ilmaston muutoksen lisäksi myös mantereen väestö on kasvanut nopeasti - ja sen myöstä ihmisten aiheuttamat tulipalot. Olenkin itse taipuvainen näkemään, että molemmilla tekijöillä lienee merkitystä nyt nähdyissä suurpaloissa.

On myös hyvä huomata, ettei metsätaloudella ole juurikaan merkitystä maailman metsäkadossa, vaan sitä paljon suurempia tekijöitä ovat maatalous, karjatalous ja kaivosteollisuus. Myös metsäpaloilla on enemmän vaikutusta metsien kuntoon kuin hakkuilla.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeiden metsien hiilinielujen osalta jokaisen suomalaisen yleistietoon tulisikin kuulua se, että Suomen metsiin kasvoi puolessa vuosisadassa noin miljardia kuutiometriä lisää puuta sen jälkeen kun meillä siirryttiin nykyaikaiseen tasaikäiseen metsänhoitoon 1960-luvun lopulla sitä ennen harrastetun jatkuvan kasvatuksen sijaan.

Tämän enempää asiaa vatvomatta on syytä palata Halla-ahon twiittiin kopioimalla sen loppukaneetti: "jos leikimme, että metsäpalot muualla maailmassa johtuvat ilmastonmuutoksesta ja lakkaamme tämän vuoksi käyttämästä metsiämme ja huolehtimasta niistä, metsät palavat kohta meilläkin". Itse asiassa metsien hoitamisesta luopumisen seurauksena metsäpalot tulisivat lisääntymään joka tapauksessa, oli syy metsänhoidon lopettamiseen mikä tahansa.

Metsänhoidon ja myös metsäpalojen torjunnan merkitystä voitaneen valaista Wikipedia-tekstillä, jonka mukaan "Suomessa... 1865-1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enää vain 40 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 18 hehtaaria. 2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria."

Ehkäpä tämänkin tiedon pitäisi kuulua jokaisen suomalaisen yleistietouteen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanhat ennätykset on nyt lyöty
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?