Suomessa on ymmärretty varsin hyvin ruotsinkielisen vähemmistön asema ja tarve käyttää omaa kieltään erilaisissa tilanteissa. Jopa niin hyvin, että suomenkielinen enemmistö on pakotettu sen takia opiskelemaan ruotsinkieltä.
Nyt on tullut ilmi tapaus, joka epäilemättä saattaa suomalaisten enemmistön suvaitsevaisuuden koetukselle. Puhumattakaan siitä, että se osoittaa ruotsinkielisen vähemmistömme omahyväisyyden, ellei suorastaan kielirasismin.
Tarkoitan tällä tietenkin Pohjoismaisen neuvoston Ahvenanmaalaisen edustajan näkemystä siitä, ettei suomenkieli sen enempää kuin islantikaan kelpaa pohjoismaisessa yhteistyössä tasa-arvoiseksi ruotsin, norjan ja tanskan kanssa. Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä, ettei aiheesta kannata kirjoittaa tämän enempää, koska uskon arvoisan lukijani osaavan itsekin vetää asiasta tarvittavat johtopäätökset niin pohjoimaisen yhteistyön tasa-arvoisuudesta kuin pakkoruotsin tarpeellisuudestakin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälistyminen, pakkoruotsi ja kielivähemmistöjen oikeudet
Vihreää kielipeliä
Pakkoruotsi ja demokratia
Tekstit
-
Se nyt kumminkin on todettava, että Ahvenanmaan edustajan toiminta on tuomittu meidän ruotsinkielistemmekin taholla laajasti ja tyrmistyneesti. On ymmärretty se vahinko joka tästä koituu heille itsellensä. Meillähän on todellisuudessa ollut hyvä kielirauha edellyttäen, että pakkoruotsikysymys saataisiin ratkaistua jätkevästi. hh
VastaaPoistaJuuri näin.
PoistaPerkule, rouva esti suomenkielen nostamisen tasavertaiseen asemaan pohjoismaiden muiden kansalliskielien (pl islanti) kanssa.
VastaaPoistaIrtsanon sotilasvalani myös Ahvenanmaan puolustamisesta. Myydään saaret Venäjälle, niin ei tarvitse suomenkieltä kuunnella.
Itseäni hämmästytti kovasti, kun hain opiskelemaan ja minulle selvisi, ettei Hankenin nettisivuilla ole linkkiä, josta kielen voisi vaihtaa suomeksi. Vastaava linkki ruotsin kieleen on esim. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
VastaaPoistaAsiassa ihmetyttää erityisesti se, että iso osa kandidaattivaiheen opiskelijoista hakee opiskelemaan suomenkielisellä taustalla, joten se ettei heille tarjota suomenkielistä alustaa tuntuu syrjivältä käytännöltä, jonka tarkoituksena saattaa olla jopa hakemisen kynnyksen nouseminen ei-ruotsinkielisille ja siten opiskelupaikkojen kanavoituminen ruotsinkielisille. Ymmärrän kyllä, että itse tutkinto-ohjelmien sivut ovat opetuskielellä, mutta yleinen tieto tai edes sivuston rakenne pitäisi olla lähtökohtaisesti saatavilla myös suomeksi. Sen ei pitäisi olla kovin kallistakaan, varsinkaan kun suuri osa henkilökunnasta lienee kaksikielisiä ja siten käännöstoimistonkaan apu ei liene välttämätöntä.
Vastavuoroisuus kunniaan, jotta yleinen mieliala säilyisi ystävällismielisenä. Kyllä tänne kieliä mahtuu! :)
Toisinaan on hyvä nukkua yön yli:
VastaaPoista"Ahvenanmaan edustaja äänestää sittenkin suomen kielen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa"
https://yle.fi/uutiset/3-9845972
Tiedä sitten voiko tähän luottaa...
Luultavasti paine kasvoi liian suureksi. Eli uskon, että voi luottaa - ja hyvä niin.
PoistaNo, kenellekä nyt sitten on yllätys, että Ahvenanmaalla vedetään aina kotiinpäin, eikä suomenkielisistä erityisemmin muutenkaan pidetä. Toisaalta, on ihan hyväkin että näitä tällaisia juttuja sattuu aina silloin tällöin, niin asioiden todellinen laita paljastuu edes hetkittäin kaikenlaisten liturgioiden takaa.
VastaaPoistaMitä B-kieleen tulee, kannatan toki sen säilyttämistä, koska muussa tapauksessa englannin hegemonia kävisi liki musertavaksi, ja muitakin kieliä olisi sentään hyvä osata. Mutta pientä valinnaisuutta kehiin, lukemansa B-kielen voisi vaikkapa valita parista-kolmesta sopivasta vaihtoehdosta (esim. ruotsi, venäjä, saksa, espanja, tms.), toki järkevissä mittasuhteissa, ei nyt esim. jonnekin Pihtiputaan yläasteelle tarvitse ruveta jotain japanin ryhmiä perustamaan.
Pienellä lausahduksella voi joskus olla kauaskantoiset seuraukset. Eräs tällainen oli Sipilän lupaus asuntonsa luovuttamisesta pakolaisille, josta osaltaan oli seurauksena pakolOisten vyöry maahamme - PettUri Orpon suosiollisella myötävaikutuksella ja hänen vaimonsa auttaessa lainopillisilla neuvoillaan (meidän veronmaksajien kustannuksellamme) monia todennäköisesti pakolOisiakin pysymään anteliaan, meidän kustantamamme sosiaaliturvan nauttijoina.
VastaaPoistaPakolOiset: "YK:n raportin mukaan alle 3 % vuonna 2016 Italiaan Välimeren yli tulleista turvapaikanhakijoista pidettiin oikeina pakolaisina.", http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/04/26/alle-3-valimeren-yli-italiaan-tulleista-pakolaisista-sai-turvapaikan/
Huutolaispoika Suomi jyrsii naurista Pohjoismaiden neuvostossa ja kuuntelee suu auki kun "bättre folk" keskustelee sivistyskielellä "skandinaaviskalla". Eikö perkele Suomelta löydy sen verran selkärankaa että lähettää Lundbergin Oolantiin ja vaatii englannin työkieleksi ja jos vaatimus ei mene läpi, niin pitäkää tunkkinne!
VastaaPoistaAikamme mediassa on aina kaksi puolta; Se, miten asia esitetään ja se miten se on.
VastaaPoistaAiheellista kysyä, kannattaako Suomen roikkua tuossa Pohjoismaiden neuvostossa jonkinlaisena toisen luokan jäsenenä. Kylmän sodan aikoina siinä oli jotakin mieltä kun Neuvostoliitto painosti, Baltian maat olivat osa Neuvostoliittoa, Puola oli Neuvostoliiton satelliitti, Saksa oli jakautunut, Suomi ei ollut sen enenpää EU:n (silloisen EEC:n) jäsen kuin Naton rauhankumppanikaan. Silloin siitä saatiin jonkinlaista hentoista yhteyttä länteen päin. Nyt tuo kaikki on muuttunut. Mitä hyötyä siitä Pohjoismaiden neuvostosta meille enää ylipäätään on. Taisi se Stubbin tunnettu lausuma tiivistää koko putiikin olemuksen harvinaisen hyvin.
VastaaPoista