torstai 20. kesäkuuta 2019

Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato

Totesin pari päivää sitten, että demaripääministeri Antti "Rinteen hahmotuskyvyssä näyttäisi... olevan runsaasti parannettavaa". Siksi en ollut hämmästynyt kun luin Ilta-Sanomista hänen kommenteistaan ihmisten työllistymiseen.

Ensin hän totesi aivan oikein, että "meillä ei ole varaa sellaiseen maailmaan, jossa chillaillaan... Töihin pitää lähteä, kun on työkykyinen tai osakykyinen."

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Sen sijaan pääministerimme hahmotusongelmat tulivat räikeästi esiin hänen jatkokommenteissaan.

Ensin hän totesi, ettei ole "ollenkaan innostunut keinoista, jotka liittyvät työttömyysturvan leikkaamiseen". Ja jatkoi, että "täytyy löytää keinoja, joilla parannetaan työllisyyttä ilman, että yhdenkään ihmisen arki pahentuu, tällä en tarkoita, etteikö pitäisi olla kannusteita, vähän potkuakin persauksiin".

Kun vielä tiedämme, ettei hänelle käy myöskään aktiivimallin mukainen työttömien painostaminen aktiiviseen työnhakuun, tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, minkälaista potkua hän tarkoitti kommentillaan. Kannusteiden luomiseen toki uskon jakopolitiikkaan taipuvaisen pääministerimme kohdalla.

Rinteen sekavien kannanottojen perusteella työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä näyttää juuri nyt epätodennäköiseltä. Näin siitä huolimatta, että eläköityvät ikäluokat ovat suurempia kuin työelämään vasta tulevat.

Tässä tilanteessa yksi oman mielenkiintoni kohteista tulee olemaan pitkäaikaistyöttömyyden kehittyminen jatkossa. Kuten olen aiemmin todennut, alkoi sen painuminen alas välittömästi aktiivimallin lanseerauksen jälkeen: huhtikuun lopussa heitä oli 63 100, mikä on 17 500 vähemmän kuin vuotta ja yli 46 000 vähemmän kuin kahta vuotta aiemmin.

Skeptisyydestäni huolimatta toivon todella, että työttömyys- ja työllisyysasioissa hahmotushäiriöinen olen sittenkin minä itse eikä pääministeri. Ja sen mukaisesti Rinteen hallitus tekee oikeat toimenpiteet, joilla maamme työllisyysaste nousee ensin 75 prosenttiin ja lopulta vielä korkeammalle.

Valitettavasti edellisestä kappaleesta tuli oikolukemisvaiheessa mieleeni vanha sanonta, jonka mukaan "Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, kun Uskossa kuoli".

Aiempia ajatuksia samasta ahiepiiristä:
Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee Afrikasta liikkeelle...
Suomalaisten työllisyysaste nousee kohisten
Antti Rinne: sanahelinää ja jakopolitiikkaa

6 kommenttia:

  1. "Työ" häviää maailmasta. "Työpaikkojen" määrä on illuusio -- pitäisi puhua esimerkiksi vuosittain tehtyjen työtuntien määrästä. Niin paljon kuin poliitikot työllisyydestä ovatkin paasanneet, karu totuus on, että aika monta vuosikymmentä vuosittain tehtyjen työtuntien määrä on ollut aikalailla sama vakio. "Tuottavuuden" lisääntyminen on myös illuusio, koska työtuntien määrän pysyessä vakiona BKT jaettuna tuntimäärällä vain toistaa saman käyrän BKT.

    Kukaan ei näissä yhteyksissä puhu mistään todellisesta tai olennaisesta -- siis siitä mitä reaalisen hyvinvoinnin suhteen tapahtuu -- vaan vain illusorisista talouden numeroista. Dollarimaailmassa ne menettivät reaalisisältönsä 70-luvun puolivälissä, kaikkialla vuosikymmentä myöhemmin. Rahaohjasteinen -- tai raa'an paljaasti sanottuna -- numero-ohjasteinen talous on kasannut markkinatalousmaailmassa numeerista vaurautta yhtä tehokkaasti kuin N-liiton suunnitelmatalous tarkoitti käytännössä puolue-eliitin ökyelämää. Yhä harvemmat nimet omistavat yhä illusorisemman osan kaikesta mahdollisesta, ja samaan aikaan köyhyys on voittamaton ongelma.

    En oikein jaksa lähteä mukaan näihin talouspoliittisiin itsepetoksiin. On se ja sama onko ylimpänä pukarina Orpo vai Rinne, Vartiainen vai Vasemmisto -- kun käsitteenmuodostus on täysin todellisuutta vastaamaton, nimeraaleista tulee toimijasubjekteja.

    Niille jotka vihaavat "jakopolitiikkaa" sanoisin, että jokainen euro, joka sosiaalitukien kautta palautetaan takaisin reaalitaloudellisiin kiertoihin, on terveempi, kuin yksikään euro, joka irrotetaan reaalitaloudesta ja päästetään katon läpi nousemaan sijoitustalouden taivaaseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sijoitustalous on reaalitaloutta. Sijoitettu raha menee investointeihin tai ihan normaaliin kulutukseen. Raha ei katoa taloudesta.

      Poista
    2. Pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma ei katoa rahasta. Enää vain muutama prosentti kaikista maailman rahaliikkeistä kytkeytyy suoranaisesti johonkin reaalimaailman tapahtumaan. On mahdollista, että Roope-Ankka omistaa lopulta 99 prosenttia ihan kaikesta, mutta vaikka sen omaisuudella on sen omien korvien välissä hirmuinen arvo, kukaan ei koskaan -- eivät edes kaikki muut yhdessä -- voi tarjota sille kuin sen 1 prosentin hinnan.

      Rahan historiallisista rooleista -- nythän me uuden ajan ihmiset kuvittelemme että se on jonkinlainen "yleisen arvon" mitta -- on kattava tatsaus esimerkiksi Spenglerin "Länsimaiden perikadossa". "Talous" on lopulta olennaiselta pohjaltaan magiaa -- se on nyt uusi suuri maailmanuskonto. Siitä että "rahaan" uskotaan ja luotetaan aivan yhtä suurella vakuuttuneisuudella kuin kaikki primitiiviset kulttuurit ovat taikavälineisiinsä uskoneet, ei suinkaan seuraa se, että systeemi muuttuisi "reaaliseksi". Siitä ei seuraa edes se, että systeeminen järki omilla premisseillään olisi sisäisesti ristiriidaton.

      Siitä, että jokainen taloustoimija tekee "omilla" rahoillaan niinkuin parhaimmaksi ja tehokkaimmaksi kokee, ei suinkaan seuraa se, että asiat muuttuisivat yleisesti ottaen paremmiksi.

      Poista
  2. Ojasta allikkoon:

    ”Verotus kiristyy, peruspalvelut ja -tuotanto lakkaa: Suomi luisuu rinnettä alas!”,
    http://www.magneettimedia.com/verot-kiristyvat-peruspalvelut-ja-tuotanto-lakkaa-suomi-luisuu-rinnetta-alas/#comment-46107

    ”HALLITUSOHJELMA SUOMEN TULEVALLE KONKURSSILLE JULKAISTU ”
    maanantai 3. kesäkuuta 2019
    http://ylewatch.blogspot.com/2019/06/hallitusohjelma-suomen-tulevalle.html

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  3. Työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vaikkei hallitus tee mitään.

    Työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Suomen ikärakenne on sellainen, että suuret massat ylittävät 64-vuoden iän lähiaikoina. Tällöin työllisyysaste nousee väistämättä muutamalla prosentilla.

    VastaaPoista
  4. Rautaisannos Puna-Ylen suomentuho-propagandaa:

    "VASEMMISTOLIBERAALIA YLIVALTAA JUHLIVIEN GLOBALISTIEN RIEMU-UUTISET

    Eilen ja varsinkin tänään Yle on kertonut liudan uutisia, jotka ovat eurooppalaisiin kantaväestöihin kuuluvien normaalien veronmaksajien kannalta suorastaan tuhoisia. Toisaalta turmeltuneen globalistieliitin hyödyllisinä idiootteina toimivat keskiluokkaiset Hyvät ihmiset pitävät näitä sanomia suorastaan merkkeinä messiaanisesta "edistyksestä". Laajemmassa katsannossa kyse ei voi kuitenkaan olla muusta kuin rappeutuneen sivilisaation turvautumisesta totalitarismiin, jolla yritetään antaa mädätystilassa olevalle moniarvoiselle "kulttuurille" tekohengitystä.

    Seuraavat kuusi uutista kertovat tuleville sukupolville lahjomattamasti, miten maamme johtavin valtamedia näkee kesällä 2109 asiat ja ilmiöt, jotka ilmentävät kultturimme pitkään jatkunutta alennustilaa ja nihilismiä..."

    Koko artikkeli: http://ylewatch.blogspot.com/2019/06/vasemmistoliberaalia-ylivaltaa.html

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!