Pelko valtaa alaa Ruotsissa

Helsingin Sanomat otsikoi tänään näyttävästi, kuinka "turvattomuuden tunne yleistyy Ruotsin kaduilla". Itse jutussa kerrottiin kyselytutkimuksesta, joka on osoittanut asian.

Tarkalleen ottaen tutkimus osoitti noin kolmanneksen ruotsalaisnaisista kokeneen turvattomuuden tunnetta kulkiessaan kotikulmillaan myöhään illalla. Turvattomuuden syitä ei kovin tarkasti pohdittu, mutta jutussa mainittiin muun muassa rikollisjengien välienselvittelyt ja seksuaalirikosten määrän viimeaikainen lisääntyminen.

Tutkimuksen tehnyt viranomainen oli neuvoton. Hänen omien sanojensa mukaan "mitä tarkasti pitäisi tehdä emme osaa sanoa".

Ruotsissa päivystävä toimittaja Elina Kervinen puolestaan halusi nähdä asiat toisin. Hänen mukaansa varjoon on jäänyt todellinen Ruotsi, "jossa talous kasvaa kovaa vauhtia, työttömyys vähenee ja koulutulokset ovat yhä parempia. Kaduillakin yli 80 prosenttia kokee yhä olevansa turvassa."

Meillä Suomessa vuoden 2015 turvapaikkasirkus on tunnetusti rauhoittunut. Tosin tulijatulvan jäljiltä maahan on jäänyt epämääräinen joukko laittomia maassaolijoita, jotka aiheuttavat sisäministerin Paula Risikon (kok) mukaan turvallisuusuhan.

Vaikka tämän kirjoituksen alussa linkitetty juttu ei sitä suoraan mainitsekaan, aiheuttaa tietyistä kulttuureista tuleva maahanmuutto joka tapauksessa turvallisuusuhan naisille. Sen osoittaa esimerkiksi Suomen tuore tilasto, jonka mukaan ilmoitettujen ulkomaalaisten tekemien seksuaalisten ahdistelujen määrä kasvoi maassamme viime vuonna peräti 202 prosenttia.

Tätä taustaa vasten aamun lehden huolestuttavin uutinen kertoi Italiasta. Sen mukaan Eurooppaan Italian kautta tulevia oli viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin - kaikkiaan 181 000 ihmistä. Kreikan kautta tulijoita oli melkein yhtä paljon, yhteensä 175 000.

Eurooppaa uhkaava tulijavyöry ei siten ole suinkaan loppunut, vaikka Turkin kanssa tehty sopimus onkin toiminut tehokkaasti. Riskinä kuitenkin ovat sekä muiden reittien vilkastuminen, että varsinkin Turkin kanssa tehdyn sopimuksen kaatuminen ja sinne patoutuneiden tulijoiden vyöry Unionin alueelle.

Suomen osalta on siksi tärkeää, että maamme vetovoimatekijät pidetään minimissään. Onneksi tämän tuntui ymmärtäneen myös sisäministeri, jonka mukaan "emme voi ajatella, että nykyinen toimeentulotukilaki koskisi laittomasti maassa olevia".

Lisäksi hän linjasi omia periaatteitaan näin: "jos me rupeamme kovasti täällä jakamaan tukimuotoja, se on signaali. Sana kiirii. Ei Suomen pidä olla houkuttelevampi kuin muiden maiden, mutta meidän pitää kantaa vastuumme ja auttaa kantokykymme mukaan."

Juuri nyt tuo vastuu ja kantokyky on loppuun asti käytetty. Sopii siis toivoa, että maamme poliittisilla päätöksentekijöillä ja viranomaisilla on valmius pysäyttää mahdollinen uusi tulijaryntäys riittävillä keinoilla, jotta vuoden 2015 tapahtumat jälkiseurauksineen eivät toistu.

Tai että Suomen vetovoimatekijät on saatu pudotetuksi niin alas, ettei elintason perässä tulevia enää kiinnosta edes pyrkiä tänne. Tai että EU-maiden väliset rajat pitävät niin, etteivät tulijavirrat edes ulotu tänne pohjolan perukoille.

Lisäksi olisi hyvä, jos seuraavasta talvesta syntyisi laittomasti Suomeen jääneille sen verran karu kokemus, että he päättäisivät suunnata kulkunsa kohti etelää - joko kotimaihinsa tai muualle EU-maihin. Jälkimmäistä voidaan edistää minimoimalla laittomasti maassa oleskeleville suunnattava hätäapu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veret seisauttavia seksuaalirikostilastoja
Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Ruotsiin maahanmuuttovaalit, entä Suomeen?