Helsingin Sanomat otsikoi tänään, että Donald "Trump otti erävoiton taistelussa globalisaatiota vastaan." Niskalenkki tarkoitti Fordin Meksikon-investoinnin perumista ja sen sijaan investointia Yhdysvaltoihin. Lehti vihjasi taustalla olevan Trumpin General Motorsille esittämä uhkaus tullimuurista Meksikosta tuoduille autoille.
Jutun mukaan Fordin toimitusjohtaja on kertonut investointipäätösten taustasta, että "yksi meihin vaikuttava seikka on Yhdysvaltojen entistä positiivisempi liiketoimintaympäristö, jonka ennustamme toteutuvan tulevan presidentin Trumpin johdolla ja hänen kasvupolitiikkansa ansiosta." Sen sijaan GM:n saamaa uhkausta hän ei ole tunnustanut taustatekijäksi.
Globalisaation ajatellaan yleisesti lisäävän talouden kasvua ja sitä kautta hyvinvointia. Yhdysvalloista katsoen tilanne ei välttämättä ole näin yksiselitteinen johtuen maan valtavista sisämarkkinoista. Niinpä trumpilainen protektionismi saattaa parhaassa tapauksessa olla siunaus yhdysvaltalaisille.
Suomessakin lienee paljon ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä Trumpin kaupallisen globalisaation vastaisiin linjauksiin. Itse suhtaudun niihin kuitenkin nuivasti. Näin siksi, että Suomi on pieni talousalue, joka ei pysty pitämään elintasoaan yllä pelkkien sisämarkkinoiden varassa, vaan perustaa kukoistuksensa vientikauppaan.
Siten maailman muuttuminen entistä protektionistisemmaksi olisi Suomelle katastrofi. Ja samasta syystä EU:n ajautuminen päätehtävistään rauhan ylläpitäjänä ja suurten eurooppalaisten sisämarkkinoiden luojana kohti maailmanparannusorganisaatiota on meidän kannaltamme pahimmassa tapauksessa suoranainen katastrofi luodessaan yhteiskuntaan epävakautta ja pakottaessaan EU-maita sulkemaan rajojaan ja luomaan epäterveitä tukiaisia epäonnistuneille talouksille.
Suomen kannalta paras tilanne olisi sellainen, jossa maailmankauppa olisi kasvussa sekä kohtuullisen tullivapaata ja EU keskittäisi toimintansa sisämarkkinoiden toimivuuteen. Näistä ensimmäiseen liittyen antoi pienen toivonkipinän aamun lehden toinen juttu, jonka mukaan Yhdysvaltain teollisuustuotanto on vahvassa kasvussa - se tuonee mahdollisuuksia myös suomalaiselle paljolti investointituotteita valmistavalle teollisuudelle.
Jos Yhdysvaltojen protektionismi onkin meidän kannaltamme myrkkyä, oli kuitenkin hyvä huomata Fordin toimitusjohtajan sanat. Ne osoittivat todeksi käsityksen siitä, että taloudellisen toimeliaisuuden säilymiseen korkean elintason maissa on mahdollista vaikuttaa - ei tarvitse muuta kuin luoda positiivinen liiketoimintaympäristö.
Tähän on pyrkinyt minun nähdäkseni myös Suomen hallitus omalla - varsinkin vasemmistosta kovaa arvostelua saaneella - politiikallaan. Toivottavasti se vaikuttaa Suomessakin investointeja tuovasti ja työpaikkoja luovasti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021
Synnyttikö USA:n alhainen äänestysaktiivisuus törky-Trumpin?
Ranskan talous on meidänkin asiamme
Tekstit
-
Ja vastaavastihan kävi Carrier:n kanssa, joka ilmoitti siirtävänsä 800 työpaikkaa Meksikoon. Trump otti firman esimerkiksi jopa vaalikampanjassaan, luvaten ettei anna amerikkalaisten työpaikkojen valua ulkomaille.
VastaaPoistaObama pilkkasi Trumppia: "Taikasauvaa heilauttamallako Trump aikoo työpaikat säilyttää? Ne työpaikat ovat jo mennyttä. Meidän tulee keskittyä luomaan uusia niiden tilalle." Moinen retoriikka oli kuulemma juuri Trumpille tyypillistä tyhjää katteetonta populismia.
Trump voitti vaalit. Hänen tiiminsä soitti heti vaalien jälkeen Carrier:n emoyhtiölle, todeten että kymmenen prosenttia tämän liikevaihdosta tulee liittovaltion bisneksistä. Olisi sääli jos näitä bisneksiä jouduttaisiin arvioimaan uudelleen yrityksen epäisänmaallisen toiminnan vuoksi...
Tämän jälkeen Carrier ilmoittikin että itse asiassa Usassa on aivan loistavat liiketoimintamahdollisuudet ja että peruvat työpaikkojen siirron.
Poliitikot käyttävät termiä "populismi" usein tilanteissa, joissa he eivät vain osaa tai uskalla tehdä mitään. Paperinpyörittelijä-intellektuelli Obama ei todennäköisesti tiennyt mitä tehdä. Ehkä hän oli vastaavassa tilanteessa aiemmin soittanut yrityksen johdolle ja tiedustellut voitaisiinko asiasta sopia. Kun johdon vastaus oli tiukka "Ei", asia oli sillä selvä. Bisnessmiehenä Trump taas on tottunut vääntämään ja keksimään keinot saada ihmiset tekemään mitä hän haluaa. Se voi vaikuttaa taikuudelta.
Suomi ja koko Länsi-Eurooppa on samanlaisessa lamaantuneisuuden tilassa, koska meitä johtavat joko Obamat, tai yritysten ja pankkien lobbarit. Trump toivottavasti toimii roolimallina myös muiden maiden kansalaisille siitä, mitä voi tapahtua jos kaikesta eliitin vastustuksesta huolimatta valtaan pääsee Tekijämies.
-T
Edes USA ei ole niin iso, että se voittaisi jos maailma lähtee protektionismin tielle. Voi olla, että maat kuten Suomi kärsii tästä suhteessa enemmän, mutta kärsii siitä yhtä lailla koko maailman talouskasvu, myös USA.
VastaaPoistaRiippuu miten kärsitään ja kuka kärsii. Esimerkiksi yhteiskunta kärsii kokonaisuutena, jos globalisaatio vie matalan osaamistason työpaikat halvempien palkkojen maihin.
PoistaMeillä kun on valitettavasti ihmisiä, joiden taidot ja älyllinen kapasiteetti ei tule ikinä riittämään tuotekehitykseen tai asiantuntijatehtäviin. Globalisoituneessa maailmassa nämä ihmiset jäävät muiden elätettäväksi alkoholisoitumaan, syrjäytymään ja masentumaan. On kunkin maan etu että nämä ihmiset saadaan osallistumaan, vaikka se olisikin hieman kalliimpaa kuin teettää sama työ kiinalaisella duunarilla. Tämä laskee rikollisuutta, sosiaaliturvamaksuja ja muita ongelmia, ja sitä kautta veroja.
Globalisaatiosta hyötyjiä ovat halpoja (ja helposti hajoavia korjauskelvottomia) kuluttajatuotteita haluavat kuluttajat, ja korkean osaamistason työntekijät. Voidaan olettaa että on olemassa tasapaino jossain protektionistisen ja globalisoituneen yhteiskunnan välillä, jossa sekä korkean osaamistason ihmisillä, kuin myös matalan osaamistason ihmisillä, olisi riittävästi mielekästä tekemistä.
Tämä voi tarkoittaa toki että kuluttajilla on vähemmän halpaa krääsää ostettavana, tai että sitä huipputuotetta ei saada myytyä ulkomaille. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada.
-T
Pitäisin mahdollisena, että optimitilanne ei löydy sen paremmin täysin vapaasta halvimpien kustannuksien perässä juoksevasta kaupasta kuin tiukasta markkinat tukahduttavasta protektionismistakaan, vaan jostakin pisteestä näiden kahden väliltä.
VastaaPoistaSe optimipisteen löytäminen vaatii tietysti melkoisesta tasapainottelua.
Kun kehitys vähän vielä kehittyy, niin lähes kaikki työ kilpailee ulkomaalaisen työn kanssa, myös professorien. Ajatellaan vaikkapa valtsikan peruskursseja. Monilla opiskellaan ulkomaalaisista kirjoista. Kohta Harvard voi tarjota kurssejaan koko maailmaan netin kautta.
VastaaPoistaVoisiko Helsingin yliopiston perusproffa kilpailla Harvardin nobelistia vastaan? Luennot voi tulevaisuudessa opiskella virtuaalitodellisuudessa, tentit tarkastaa tietokone. Harvard antaisi todistuksen Basic of Economics -kurssista. Mikä estäisi?
Mikä on se Suomen kilpailuetu?
Vanhan liiton iehenä minua sykähdyttää, kun Trump komentelee jenkkifirmoja. Trump on kova sälli. Sitä ei vielä ymmärretä lännen "pehmolandioissa".
VastaaPoista