Burundissa tapettiin yksi ministeri. Nähtäväksi jää, onko sillä vaikutuksia maan muutenkin tulehtuneeseen poliittiseen tilanteeseen.
Burundia pidetään Wikipedian mukaan "edustuksellisena demokratiana, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä." Tosin toissa vuonna presidentti voitti vaalit ja lähti perustuslain vastaisesti kolmannelle kaudelleen, mikä on herättänyt joissakin piireissä närästystä.
Edelleen Wikipedian mukaan "Burundi on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä valtiosta". Sen yli kahdeksanmiljoonainen väestö on monietninen ja -kulttuurinen koostuen 85 prosenttisesti hutuista ja noin 15 prosenttisesti tutseista. Jonkin verran on myös Twaita.
Uskonnollisesti burundilaiset ovat 62 prosenttisesti katolisia, 23 prosenttisesti alkuperäisuskontoja harjoittavia, 10 prosenttisesti muslimeita ja 5 prosenttisesti protestantteja.
Jäämme siis seuraamaan, miten ministerin murha heijastuu maan tulevaisuuteen. Säilyykö vai kaatuuko presidentin valta? Nouseeko Burundi köyhyydestä vai painuuko se entistä alhaisemman elintason maaksi? Vai jääkö tapaus vain yksittäiseksi sattumukseksi monikulttuurisen Afrikan sydämessä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vuosi 2017 alkoi terrorismin varjossa
Afrikan tulevaisuus kehitysavun valossa
Uusi askel Afrikassa
Tekstit
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.