Geenieditoitu tomaatti

Luin suurella mielenkiinnolla tuoreen tutkimusraportin, jossa oli geenisaksien avulla onnistuttu sekä pidentämään tomaattien säilyvyyttä että lisäämään sen aromeja. Lopputulosta testattiin 28 vapaaehtoisella, joista 71 % piti geenieditoitujen tomaattien mausta enemmän kuin tavallisten.

Nähtäväksi siis jää, milloin maailmanmarkkinoille ilmaantuu aiempaa maukkaampia ja säilyvämpiä tomaatteja, jotka myyntiluvan saatuaan syrjäyttävät perinteisin jalostusmenetelmin aikaansaadut lajikkeet. Tai milloin sellaisia saadaan markkinoille myös Suomessa. 

Tämä on sikäli merkittävä kysymys, että geenipohjaisen ruuan markkinaosuus on kasvanut muualla maailmassa nopeasti. Ja tämä kehityksen oletetaan kiihtyvän kuluvalla vuosikymmenellä. Tästä esimerkkinä toimii maissinviljely, joka perustuu USA:ssa nykyisin lähes pelkästään geneettisesti muokattuihin lajikkeisiin. 

Euroopan unioni harasi pitkään tätä kehitystä vastaan, mutta lopulta senkin on pitänyt antaa periksi. Ja siksi myös EU:ssa on tarkoitus jatkossa hyödyntää maataloustuotteissa tieteen uusimpia saavutuksia, mutta mitä hitaammin ja byrokraattisemmin tämä prosessi etenee, sitä enemmän Eurooppa jää ruuantuotannossaan muun maailman jalkoihin. 

Nähtäväksi siis jää, haluaako ja pystyykö eurovaalien jälkeinen EU-hallinto nostamaan Unionin siitä ruokakuopasta, johon Unionin aiemmat hallitsijat ovat olleet sitä saattelemassa. Vai onko maanosamme maataloustuottajien kohtalona tulla kokonaan haudatuksi siihen kuoppaan tai säilyä ainoastaan eräänlaisena tukiaisten varassa elävänä ulkoilmamuseona? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta toivoa munuaispotilaille
Meemisodan uhrit
Johtivatko EU:n talousahdinko ja CRISPR-tekniikka Monsanto-kauppaan?

Uutta toivoa munuaispotilaille

Munuaiset ovat ihmiselle välttämättömiä, koska ne pitävät yllä elimistön nestetasapainoa, happo-emästasapainoa, suolojen ja muiden kivennäisaineiden oikeita määriä sekä suodattavat pois verestä kiinteät vesiliukoiset kuona-aineet. Tosin toimeen tulee yhdelläkin munuaisella, mutta mikäli siinä (tai molemmissa) esiintyy vajaatoimintaa, on tilanne hoidettava joko dialyysillä tai siirtomunuaisella. 

Näistä kahdesta dialyysi on siihen turvautumaan joutuvalle ihmiselle varsin hankala hoitomuoto, mutta siirtomunuainen taas varsin huoleton. Ongelmana on kuitenkin löytää sopivia siirtomunuaisia. 

Siksi maailmalla on tehty paljon aktiivista tutkimusta sikojen munuaisten siirtämiseksi ihmiseen. Ja juuri tässä asiassa on nyt saavutettu menestystä, sillä muokkaamalla sikojen genomia - kolme antigeeniä koodaavaa geeniä poistamalla, seitsemän ihmisen geeniä lisäämällä sekä majailevia retroviruksia poistamalla - munuaisten siirtäminen apinoille onnistui ilman, että näiden immuunijärjestelmä olisi tuhonnut siirrännäistä. 

Seuraavassa vaiheessa tätä menetelmää tultaneen kokeilemaan ihmisiin, joilla ei ole enää toivoa muista hoitomahdollisuuksista. Sellaiset kokeet edistävät ymmärrystä nyt kehitetyn menetelmän mahdollisuuksista ja auttavat kehittämään sitä sellaiseksi, että geneettisesti muokatuissa sioissa  kasvatettuja munuaisia voidaan lopulta käyttää pelastamaan myös sellaisia ihmisiä, joiden tilanne ei ole vielä edennyt toivottamaksi.

Nähtäväksi jää, milloin sian munuaisten siirtämisestä ihmisiin tulee käyttökelpoinen menetelmä ihmisten pelastamiseksi. Jos ja kun tämä tapahtuu, osoittaa se jälleen kerran tieteellisen tutkimuksen voiman löytää ratkaisuja ylipääsemättömältä näyttäviin ongelmiin. 

Ja pakottaa samalla lainsäätäjät pohtimaan geneettisesti muokattujen sikojen kasvattamisen ja niiden elinten ihmiseen siirtämisen pelisääntöjä. Vastattavaksi tulevat esimerkiksi kysymykset siitä, mitä niiden ruhojen muille osille  tehdään. Eli syödäänkö ne huolimatta ihmisten geeneistä, vai katsotaanko sellaisen olevat epäeettistä ja mieluummin käytetään ravintoarvoiltaan, ympäristövaikutuksiltaan ja kasvatuskustannuksiltaan arvokas liha johonkin vähäisempään tarkoitukseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä sikarutto opettaa?
Meemisodan uhrit
Johtivatko EU:n talousahdinko ja CRISPR-tekniikka Monsanto-kauppaan?

Geenieditoitu kotka

Yleisradio kertoi, että maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella. Tämä on tietenkin hyvä asia, vaikka juttu unohtikin sen, että jokainen sukupuuttoon kuoleva laji tarjoaa evoluutiolle mahdollisuuden kehittää sen tilalle uuden lajin.

Tai ihmiselle. Eilisessä Scinence-lehdessä oli nimittäin juttu siitä, kuinka kiinalaisen He Jiankuin johtama tutkijaryhmä oli vertaillut lintujen ja krokotiilien eli muinaisten dinosaurusten jälkeläisten sekä niiden sukupuusta viimeksi eronneen lajiryhmän geenejä. Näiden vertailujen perusteella he onnistuivat päättelemään useista sadoista geeneistä minkälaisia dinosaurusten vastaavat geenit ovat todennäköisesti olleet.

Seuraavaksi tutkijat käyttivät uutta CRISPR-geenieditointitekniikkaa muokatakseen kotkan vastaavista geeneistä samanlaisia kuin dinosauruksilla oli aikanaan ollut. Professori Hen mukaan työ oli vaatinut viisi vuotta hänen kymmenhenkiseltä tutkimusryhmältään, mutta vaikeuksista huolimatta se saatiin tehdyksi ja geenieditoidusta kotkanmunasta kuoriutui aikanaan poikanen.

Lopputuloksena oli vahvasti höyhenpeitteinen eläin, jonka siivet olivat surkastuneet lyhyiksi sormiin päättyviksi raajoiksi. Takajalat sen sijaan olivat vielä vahvemmat kuin kotka-emolla ja niiden varpaissa oli tanakat kynnet. Nokan sijalla oli puolestaan jonkinlainen kuono, josta  pilkistivät neulanterävät hampaat. Eläimen takapäässä oli pyrstön sijasta jäntevä häntä.

Eläin oli alusta alkaen mieltynyt liharuokaan ja ensin sitä ruokittiinkin laboratoriohiirillä. Poikasen nopean kasvun takia jouduttiin niistä kuitenkin vaihtamaan pian laboratoriorottiin ja lopulta kaneihin. Siinä vaiheessa tuli ilmi professori Hen toinen projekti, eli ihmisalkioiden muokkaus, minkä takia hän joutui vaikeuksiin.

Tällöin professori Hen luotettu apulainen vei jo kaksimetriseksi venähtäneen geenieditoidun kotkanpoikasen piiloon Hubein maakuntaan, missä hän myi sen paikalliselle oligarkille elävien eläinten torilla. Valitettavasti myyty eläin sai torin muilta eläimiltä - lepakoilta tai muurahaiskävyiltä - tartunnan. Kyse oli aiemmin tuntemattomasta koronaviruskannasta, joka siirtyi kotkanpojasta oligarkkiin ja hänestä edelleen kaikkialle maailmaan.

Myös kotkanpoikasella oli yhä enemmän vaikeuksia. Sen paksua höyhenpeitettä piti koko ajan harventaa, sillä erinomaisesti lämpöä eristävinä ne aiheuttivat poikaselle tuskallisen kuumuuden. Eläimen kasvaessa se kuitenkin muuttui vaaralliseksi sulkien kynijää kohtaan ja lopulta nokkaisi häneltä silmän päästä.

Niinpä edelleen kasvava kotkanpoikanen toimitettiin viileämpiin olosuhteisiin Himalajan vuoristoon. Siellä sen on havaittu viihtyvän hyvin, sillä aiemmin huomaamatta jääneen erikoistarkan vainunsa avulla jo viisimetriseksi kasvanut peto löysi kauan kadoksissa olleen lumimiesten eli jetien salaisen valtakunnan, jonka asukkaita se käyttää nykyisin ravinnokseen.

Näillä sanoilla toivotan arvoisalle lukijalleni hyvää juuri alkanutta huhtikuuta!

Aiempia ajatuksia samasta  aihepiiristä:
Joulusatu
Pieni Moswana on Afrikan helmi
Osallistu maahanmuuton rahoittamiseen

Meemisodan uhrit

Nature-lehti kertoi uusimmassa numerossaan Floridan sitrushedelmien tuotantoa uhkaavasta kemppien mukana leviävästä liberibakteerilajista, jonka aiheuttamalla taudilla on hauska nimi: Huanglongbing. 

Bakteeri saapui Floridaan vuonna 2005 Kiinasta ja on sen jälkeen aiheuttanut floridalaisille sitrusviljelijöille valtaisia tappioita: vuonna 2004 he tuottivat 3,5 kertaa enemmän appelsiineja kuin viime vuonna ja tämän vuoden satonäkymä on vieläkin heikompi. Kyseessä on miljardiluokan bisnes. 

Liberibakteerin ilmaantuminen Floridaan on vain yksi esimerkki kasvitautien leviämisestä eri puolille maailmaa ihmisen toiminnan seurauksena, minkä takia alan tutkijayhteisö on vaatinut jopa kasvikaupan kieltämistä. Toisaalta juuri ihmisten toiminta eli tiede saattaa tarjota ratkaisuja syntyneeseen ongelmaan.

* * *

Yhdysvalloissa on kehitteillä useitakin keinoja sitrusviljelmien pelastamiseksi. Käytettävissä on jo sattumalta löytynyt bakteerille osittain vastustuskykyinen mandariinilajike, joka mahdollistaa jonkinlaisen sadon kunhan viljelmistä pidetään erityisen hyvää huolta. Bakteerinkestävyyden mekanismia ei kuitenkaan tunneta.

Amerikkalainen tutkimusjärjestelmä on yrittänyt kehittää myös aivan uudenlaisia keinoja torjua bakteeria. Southern Gardens Citrus -niminen yritys on siirtänyt kasveihin pinaatista bakteerinkestävyyden antavan geenin, minkä seurauksena ne kestävät nykyisiä lajikkeita paremmin bakteerin hyökkäyksiä. 

Ongelmana on se, että näiden geneettisesti muokattujen lajikkeiden saaminen viljelyyn kestää lupaprosessien takia vielä useita vuosia - sinä aikana koko sirushedelmien viljely saattaa lopahtaa Floridassa. Lisäksi ongelmaksi saattavat muodostua ihmisten asenteet GMO-kasveja kohtaan, vaikka Yhdysvalloissa ei ole läheskään yhtä vahvaa bioteknologian vastustusta kuin Euroopassa.

Toinen saman yrityksen ratkaisuyritys liittyy vähemmän vakavaan sitrushedelmien tautiin: sitä aiheuttavaan virukseen on siirretty sama pinaatin geeni kuin edellä kuvattuihin geneettisesti muokattuihin kasveihin. Ajatuksena on varttaa sitruspuut virustartunnan saaneilla versoilla, jolloin ne kestäisivät bakteeria kuin GMO-kasvit, mutta syötävät appelsiinit tai mandariinit eivät olisi geneettisesti muokattuja. 

Siten ne eivät aiheuttaisi kuluttajien parissa samanlaista vastustusta kuin geenin genomiinsa saaneet kasvit. Samasta syystä myös säätely olisi kevyempää ja sitrushedelmätuotannon pelastavat kasvit saataisiin markkinoille nopeammin - toivottavasti jo ennen koko tuotannon romahtamista.

Kolmas uusi lähestymistapa on Floridan yliopiston tutkijoiden yritys löytää sitrushedelmistä sellaisia geenejä, jotka eivät olisi välttämättömiä kasville, mutta altistavat ne bakteerille. Nämä geenit voitaisiin sammuttaa geenieditoinnin avulla, jolloin bakteerinkestävät kasvit eivät sisältäisi lainkaan vierasperäisiä geenejä, eikä edellä mainittuja lupa- ja asenneongelmia syntyisi. Tuollaisia geenejä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä löydetty. 

* * *

Aika näyttää kuinka tutkijoiden ja bakteerin välisessä kilpajuoksussa käy. Blogistin kannalta Floridan sirusviljelijöiden kujanjuoksu tarjosi kuitenkin jo nyt mielenkiintoisen näkökulmaan siihen, kuinka erilaiset meemit - tässä tapauksessa vapaan kaupan ideologia ja epäluuloisuus uutta teknologiaa kohtaan saavat aikaan mitä mielikuvituksellisimpia ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä. 

Floridassahan ei olisi nyt ratkaistavaa ongelmaa, ellei joku olisi vienyt bakteeritautista sitrushedelmää sinne, eikä geenimanipuloitujen kasvien käytölle ongelman ratkaisemiseksi olisi esteitä ilman modernin teknologian vastustusta. Siten floridalaiset appelsiininviljelijät voidaan nähdä eräänlaisina meemisodan uhreina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Älä syö narsisseja!

Kasvikauppa ja metsätuhot

Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?

Johtivatko EU:n talousahdinko ja CRISPR-tekniikka Monsanto-kauppaan?

Lääkeyhtiö Bayern ostaa valtavalla rahasummalla, 66 miljardilla eurolla, biotekniikkayhtiö Monsanton. Näin siitä huolimatta, että ostettavan yhtiön tuotteiden moittiminen on saanut metrikaupalla palstatilaa. On jopa väitetty, että Monsanton tuotteet olisivat aiheuttaneet Intiassa joukoittain itsemurhia.

Tosiasia kuitenkin on, että asiasta tehtyjen tutkimusten mukaan geeniteknologian käyttö on vähentänyt esimerkiksi viljakasvien osalta 37 prosenttia kasvinsuojeluaineiden käyttöä, lisännyt satoja 22 prosenttia ja kasvattanut maanviljelijöiden tuloja 68 prosenttia. Lisäksi GM-kasveista saadut hyödyt ovat olleet suurimpia kehitysmaissa.

Eurooppa on suhtautunut geeniteknologian hyödyntämiseen maanviljelyssä paljon muuta maailmaa kielteisemmin. Osittain sen seurauksena EU käyttää edelleen 38% budjetistaan maataloutensa tukemiseen.

En tietenkään tiedä, mikä on Bayernin päätöksen takana. Mutta heti uutisen luettuani mieleeni tuli seuraava mahdollisuus.

Eli veikkaan, että Bayernissa on ajateltu, että EU-maiden pitkään jatkunut taloudellinen ahdinko pakottaa myös meidät eurooppalaiset tehostamaan maataloustuotantoamme säästöjen saamiseksi. Nopein ja helpoin tie sen saavuttamiseksi on täyskäännös suhtautumisessa geenitekniikalla tuotettuihin viljelykasvilajikkeisiin.

Edes direktiiveihin ei tarvita muutoksia, sillä uudella ns. CRISPR-menetelmällä voidaan kasvien genomia muokata halutunlaiseksi ilman, että niihin siirretään vieraita geenejä. Näin niitä ei voi pitää geeninsiirtotuotteina, eivätkä nykyiset GMO-direktiivit todennäköisesti rajoita niiden käyttöä.

Toki kauppahinta osoittaa Monsanton toiminnan olleen varsin kannattavaa jo aiemmin. Mutta jos ja kun EU-alue avautuu sen tuotteille, syntyy yhtiölle valtava tuotannon laajenemismahdollisuus. Ja arvaukseni mukaan juuri tämä sai lääkeyhtiön maksamaan huikean summan maatalousgeenitekniikan pioneeriyhtiöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eurooppa kehittää parempia kasveja muun maailman maataloudelle
Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle 
GMO-lajikkeissa on "antibiootille vastustuskykyisiä geenejä"