Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista

UPM kertoi jokin aika sitten sulkevansa Kaukaan paperitehtaan, joka on osa tehdasintegraattia, jolla valmistetaan sellua, paperia, sahatavaraa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja energiaa. Lisäksi Kaukaalla sijaitsevat UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä yhtiön metsäosaston Itä-Suomen puunhankinnan johto ja Lappeenrannan metsäpalvelutoimisto.

Peperitehtaan sulkemisen Suomesta ja juuri kaakkoisesta Suomesta ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Näin siksi, että paperin kulutus vähenee jatkuvasti ympäri maailmaa ja vaikka suomalaiset metsät kasvavat edelleen enemmän kuin niitä hakataan, näin ei ole Kaakkois-Suomessa, eikä venäläisen puun paluusta raaka-aineeksi ole näkyvissä minkäänlaisia merkkejä.

Siten UPM:n päätös on nähtävä niin sanottuna luovana tuhona, joka edistää talouselämämme uudistumista ja samalla vähentää maamme riippuvuutta venäläisistä raaka-aineista. Tämän suuntaisesti näyttää ajattelevan myös työministeri Matias Marttinen (kok), jonka mukaan työttömäksi jääneiden tukemisessa keskeiseen rooliin - ja siis verovaroin tuettavaksi - nostetaan heidän uudelleenkoulutuksensa uusiin tehtäviin. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten Kaakkois-Suomen yrityselämä ottaa vastaan ilman työtä jääneet. Eli taipuvatko tunnetusti kovapalkkaiset paperimiehet ja -naiset uudenlaisiin tehtäviin, joita voisi kaupunginjohtajan mukaan löytyä esimerkiksi sähkö- ja energiatekniikan alalta. Ja suostuvatko mahdolliset työnantajat rekrytoimaan uusia työntekijöitä juuri heidän joukostaan, vai sittenkin suoraan esimerkiksi paikallisten koulujen (yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto) vastavalmistuneiden joukosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilinieluja vai veroeuroja?
Suomen luova tuho

Alkeelliset uskomukset vai tieteellinen maailmankuva - kas siinäpä vasta kysymys

Kumpi pitäisi sulkea olympialaisista?

Ranskan ja Malin välisessä olympiakisojen jalkapallo-ottelussa nousi esille palestiinalaisten ja Israelin välinen jännite. Ylen jutun mukaan kyse oli lähinnä palestiinalaisia puoltavista mielenosoituksista ja israelilaisten reaktioista niihin. Suoralta väkivallalta kuitenkin vältyttiin. 

Jutussa mainittiin - jälleen kerran - että "Gazan sodan vuoksi osa kisoihin osallistuvista maista on vaatinut Israelin sulkemista olympialiikkeestä. Näin ei ole käynyt, mikä on nostanut kisoihin kohdistuvaa turvallisuusuhkaa."

Tuo vaatimus on sikäli erikoinen, että nyt akuutit tapahtumat Gazassa saivat alkunsa palestiinalaisten tekemästä poikkeuksellisen raa´asta terroristisesta hyökkäyksestä, jonka yhteydessä otettiin suuri joukko panttivankeja. Ja Israelin toiminta on nimenomaisesti vastaus siihen. 

Siten myös Gazan tilanteen rauhoittamisen ensimmäisen askeleen pitäisi tulla palestiinalaisilta, tarkemmin sanoen heidän terroristijärjestöltään Hamasilta. Käytännössä se tarkoittaisi kaikkien panttivankien vapauttamista ja heidän käsissään mahdollisesti kuolleiden henkilöiden ruumiiden palauttamista. 

Jokainen voi tältä pohjalta tietenkin vetää omat johtopäätoksensä siitä, kumpi osapuoli pitäisi sulkea kisoista, jos sellaiseen ryhdyttäisiin. Terrorismin seurauksena sotaan ryhtynyt Israel, vai - niin ikään kisoihin osallistuva - Palestiina, joka ei ole tehnyt selvää pesäeroa Hamasiin, vaan jonka hallinto on jopa hieronut sopua sen kanssa? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ida Korhonen ja Aura Kinnunen tieteen vapautta vastaan
Israelin armeijan mukaan Hamasia ei voi voittaa
Tyhmistä johtajista kärsii koko Palestiinan kansa

Talvisodan henki

Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti eilen sulkevansa neljä itärajan eteläisintä rajanylityspaikkaa vastineena Venäjän masinoimaan kehitysmaalaisten virtaan. Lisäksi se kertoi panevansa kiinni lisää raja-asemia, mikäli itänaapuri jatkaa vehkeilyään. 

Tieto rajojen sulkemisesta on levitetty myös arabiankielisiin maihin ja myös sosiaalisessa mediassa on oltu aktiivisia. Tämä toivottavasti vähentää muslimien intoa lähteä venäläisten tarjouksiin löytää korkeampaa elintasoa Suomesta ja sen sosiaaliturvasta. 

Asian tärkeys näytetään ymmärrettävän lähes kautta Suomen poliittisen kentän. Tähän viittaa se, että Uutissuomalaisen mukaan eduskunnan kyselytunnilla asiaan suhtautuivat positiivisesti niin vasemmistoliiton Jussi Saramo kuin rajavartiolaitoksen rahoituksesta tässä tilanteessa kiinnostuneet demarit. Vain Merja Kyllönen (vas) näytti olevan jossain määrin kriittinen kysellessään Venäjän hyväksikäyttämien kehitysmaalaisten ihmisoikeuksien toteutumisen perään. 

Näyttää siis siltä, ettei Venäjä pysty hybriditoimillaan horjuttamaan Suomen turvallisuuspoliittista yhtenäisyyttä edes nyt, kun hallituksen ja opposition välillä on esiintynyt laajoja erimielisyyksiä maan talouspoliittisesta linjasta. Jollain tavalla tämä asia tuo mieleen vuoden 1939 Josif Stalinin, joka oli täysin varma siitä, että vain kaksi vuosikymmentä aiemmin verisessä kapinassaan kukistettu suomalainen työväki liittyisi puna-armeijaan sen hyökätessä maahamme. 

Näin ei tunnetusti käynyt talvisodassa, eikä siis myöskään nyt. Toivoa sopii, että sanoma talvisodan hengestä on mennyt perille myös Moskovaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla
Venäjä järjesti perussuomalaisille näytön paikan
Ilta-Sanomia lukiessani juolahti mieleen, että...