Riikka Purran pettymys

Yle teki taustoittavan jutun Perussuomalaisten puheenjohtajasta Riikka Purrasta. En kuitenkaan kirjoita nyt varsinaisesti siitä, vaan yhdestä artikkelin pienestä yksityiskohdasta. 

Purra ehti nimittäin aloittaa jatko-opinnot Turun yliopistossa valtiotieteiden alalla ennen kuin politiikka nielaisi hänet. Artikkelin mukaan kävi kuitenkin niin, että "akateemisessa maailmassa Purra pettyi, että etenkin globalisaatiota ja muuttoliikettä tutkittiin lähtökohtaisesti myönteisenä asiana, liberaalista tulokulmasta".

Jos tämä pitää paikkansa, on valtiotieteiden tilanne Suomessa ja Turun yliopistossa todella kehnossa jamassa. Onhan nimittäin selvää, ettei tutkimustyössä voi mitään ilmiötä analysoida lähtökohtaisesti sen enempää myönteisenä kuin kielteisenäkään asiana, vaan tutkijan näkökulman pitää aina olla neutraali. 

Jos siis tutkitaan vaikkapa maahanmuuton vaikutusta puolueiden kannatukseen, on tutkimuksen tehtävänä selvittää faktat - siis mitata numeroita, korrelaatioita, riippuvuuksia ja niin edelleen. Ja niiden selvittyä tehdä saatujen tulosten perusteella looginen johtopäätös. 

Jos siis näyttää siltä, että äänioikeuttaan käyttäneistä maahanmuuttajista suurin osa äänestää liberaalia maahanmuuttoa kannattavia puolueita X ja Y, on maahanmuutolla ollut lähtökohtaisesti näiden puolueiden kannatusta - suhteessa muihin puolueisiin - lisäävä vaikutus. Mutta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Olisi nimittäin vielä selvitettävä, kuinka puolueiden X ja Y harjoittama maahanmuuttopolitiikka on vaikuttanut niiden kannatukseen kantasuomalaisten parissa. Jos vaikkapa puolueen X potentiaalisten kannattajien parissa se on karkottanut runsaasti etnisesti suomalaisia äänestäjiä, mutta puolueen Y potentiaaliset äänestäjät ovat tyytyväisiä harjoitettuun politiikkaan, voisi tästä analyysistä seurata, että maahanmuuton vaikutus puolueen X kannatukseen näyttäisi pysyneen ennallaan tai jopa laskeneen maahanmuuton seurauksena, kun taas puolueen Y kannatus vaikuttaisi lisääntyneen.

Ja sitten on tietenkin puolue W, joka on avoimella maahanmuuttokritiikillään saattanut kerätä maahanmuuttajia vastustavien kantasuomalaisten ääniä. Jos tyytymättömiä on paljon, on puolue saattanut lisätä äänisaalistaan jopa huomattavasti. 

Tutkijan ei kuitenkaan pitäisi tyytyä vielä tähänkään analyysiin. Saattaisihan olla vaikkapa niin, että maassa yleisesti harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena ovat ihmisten turvallisuus, elintaso yms. seikat muuttuneet niin paljon, että äänestäjät ovat muuttaneet suhtautumistaan puolueisiin X, Y ja W aivan muista syistä, esimerkkinä toimikoon vaikkapa veroaste, palkkatason muutokset, turvallisuudentunne, yritysten kannattavuus, median linjaukset jne. 

Ja siksi tutkijan pitäisi selvittää myös maahanmuuton vaikutusta mitä erilaisimpiin muihin asioihin, ennen kuin hän tekee lopullisen johtopäätöksensä siitä, kuinka maahanmuutto lopultakin on vaikuttanut puolueiden kannatukseen. Saattaahan jonkin sivuseikalta näyttävän asian tuloksena käydä vaikkapa niin, että yhteiskunnallisen muutoksen ansioksi tai syyksi tulkitaan vaikkapa maahanmuuttoon neutraalisti suhtautuvan puolueen Z toiminta ja sen mukaisesti sen kannatus on romahtanut tai noussut. 

Olisi siis analysoitava myös, miten puolueiden X, Y ja W kannatukset ovat muuttuneet puolueen Z keräämän äänisaaliin muutoksen epäsuorana vaikutuksena. Eikä tässäkään asiassa saisi olla sen enempää positiivista kuin negatiivistakaan lähtökohtaa suhteessa maahanmuuttoon, vaan käsityksen sen yhteiskunnallisista vaikutuksista pitäisi olla neutraali, mutta mahdollisimman moniin tosiasioihin perustuva loogisesti oikein johdettu näkemys. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Maria Ohisalo ja spedepasaslainen logiikka
Arvot ja toimet ristiriidassa keskenään
Maahanmuuttokriittisyys on tosiasioiden tunnustamista