Evoluutio on yksi niistä tieteellisistä tosiasioista, jotka aiheuttavat etenkin pohjoismaiden ulkopuolella ajoittain kovaakin keskustelua. Meillä luonnontieteeseen kohdistuva denialismi on vähäisempää, mutta ei kuitenkaan olematonta. Tässä suhteessa yksi mielenkiintoinen uusi havainto julkaistiin viime viikolla Science-lehdessä.
Tutkimuksessa selvitettiin syitä sille, miksi Mosambikin sisällissodan jälkeen sikäläisessä norsupopulaatiossa oli paljon syöksyhampaattomia naaraita. Syytä tähän ei tiedetty ennen tutkimusta, mutta sodan molemmat osapuolet rahoittivat toimintaansa norsunluun myynnillä, minkä seurauksena norsuja ammuttiin joukoittain rahanarvoisten torahampaiden hankkimiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin, että sodanjälkeisissä norsuissa eräästä geenistä oli yleistynyt uudenlainen geenimuoto eli alleeli. Geenin tiedetään aiempien ihmisellä tehtyjen tutkimusten perusteella vaikuttavan hampaiden kehitykseen.
Kyseinen geeni sijaitsee norsujen X-kromosomissa ja on periytyvyydeltään dominoiva. Siten vain yhden X-kromosomin vanhemmiltaan saaneet urosnorsut ovat yleensä elinkelvottomia, joten luonnonvalinta suosii normaalioloissa norsuilla yleensä esiintyvää geenimuotoa.
Norsujen X-kromosomissa sijaitsevan geenin lisäksi havaittiin toinen, tavallisessa kromosomissa sijaitseva geeni, joka oli niin ikään runsastunut sodan aikana. Tämänkin geenin tiedetään vaikuttavan (hiirillä) hampaisiin.
Tutkimuksessa siis osoitettiin, että ihmisten norsuihin torahampaiden takia kohdistama ankara metsästyspaine on johtanut luonnonvalinnan muuttumiseen siten, että kaksi hampaisiin vaikuttavaa geeniä on yleistynyt Mosambikissa. Ainakin toinen näistä geeneistä on normaalisti luonnonvalinnan hyljeksimä, mutta metsästyksen luomassa valintapaineessa siitä on tullut yleinen.
Tämän seurauksena Mosambikin nykyisessä norsupopulaatiossa torahampaattomat eläimet ovat muuta Afrikkaa yleisempiä ja syntyneistä urospoikasista iso osa jää syntymättä eli populaatiossa on enemmän naaraita kuin uroksia. Koko tapaus on siinä mielessä merkittävä, että se osoittaa jälleen kerran kuinka luonnonvalinnan äkillinen ja erittäin voimakas muutos voi johtaa epäoptimaaliseen lajinkehitykseen.
Viimeistään 1800-luvulta alkaen myös ihmisen kohdistuvassa luonnonvalinnassa on tapahtunut suuria muutoksia: esimerkiksi lapsikuolemien määrä on romahtanut ja toisaalta ehkäisymenetelmien helppous on mahdollistanut seksin ilman lapsia - ja siten lisännyt sen väestönosan suuruutta, joka jää vapaaehtoisesti lapsettomiksi.
Jälkipolvien nähtäväksi jää, minkälaisiin evolutiivisiin muutoksiin ihmiseen kohdistuvan luonnonvalinnan muutos johtaa. Muuttuuko ihminenkin epäoptimaalisella tavalla kuten norsut, vai sopeutuuko hänen biologiansa ongelmitta uudenlaiseen tilanteeseen?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Evolutiivinen innovaatio johti tuhoon
Kulttuuri muokkaa evoluutiota
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?
Tekstit
Denialistiksi haukutaan kreationisteja, jotka eivät usko materialistiseen evoluutioteoriaan. Loppujen lopuksi kyse on filosofiasta. Ateistit kehittelevät evoluutioteorioita. Teistit uskovat luomiseen.
VastaaPoistaKreationistit eivät ole kuitenkaan tiedevastaisia, vaikka suuri yleisö niin luulee. Esimerkiksi dinosaurusten pehmytkudoslöydöt todistavat tieteellisesti, että kyseiset eläimet elivät vielä joitakin vuosituhansia sitten. Evolutionistit tarvitsevat teorialleen vuosimiljoonia.
Tiedän, että jo lapsina ateistista aivopesua saaneiden on vaikea niellä kreationistien väitteitä. Leimataanhan ne heti huuhaaksi. Jos sinulla on rohkeutta sukeltaa maailmankuvaasi haastaviin näkemyksiin, voit aloittaa vaikka tästä:
https://luominen.fi/pekan-blogi/insinoori-biokemisti-vai-biologi
Kaikki luonnontieteilijät eivät usko darvinismiin. Netissä on sivusto Dissent from Darwin, jossa löytyvän listan on allekirjoittanut yli tuhat luonnontieteistä väitellyttä tohtoria, jotka eivät pidä darvinusmia kiistattomana tieteellisenä tosiasiana.
Ihminen valitsee maailmankuvansa, eikä hevin uskalla horjuttaa sitä tutustumalla muihin näkemyksiin. Kreationistit ovat jo koulussa joutuneet tutustumaan materialistisen evoluutioteoriaan. Heillä on siis syvällistä tietoa vastapuolen näkemyksiin, eivätkä ole kreationisteja tietämättömyyttään.
Kaikilla ihmisillä on mielipide, joten se sallittakoon myös kreationisteille. Mutta kerropa miksi evoluutiotutkimus on jo yli 150 vuoden ajan tuottanut tutkimustuloksia, jotka varsin yksiselitteisesti viittaavat eliöiden kehitykseen evoluutiomekanismien kautta? Sen sijaan evoluutioteorian kumoavia tuloksia ei ole havaittu? Ei edes silloin, kun on kyetty analysoimaan sellaista kokonaan uudenlaista dataa, johon ei aiemmin ole päästy käsiksi.
PoistaEvoluutioteoria on paljolti filosofiaa, kuten "lajien synnyssä". "Ehkä on käynyt niin tsiljoonia vuosia sitten, tai kuka tietää vaikka se olisikin mennyt näin..."
VastaaPoistaNykyaika on kummallista kun vahvat ja itsenäiset naiset oikeasti luulevat itsestään. Kuitenkin lisääntyminen on eläinten ainoa tarkoitus, ei ole mitään muuta syytä olla olemassa. Elämä on silkkaa biologiaa.
VastaaPoistaLuonnollista järjestystä sotkevat hormonaaliset ehkäisytuotteet ja holtiton sikiönlähdetys. Olen sitä mieltä, että 10000 vuosittaista lähdetystä ovat tarpeettomia ja turha niitä on teurastaa, koska niitä lihoja ei syödä eikä nahasta tehdä karakul-hattuja.
Muuten olen sitä mieltä, että on aika hölmöä kannattaa sikiön tappamista ja samalla vastustaa kuolemarangaistuksia. Ja päinvastoin.
Voisin tähän kertoa ihmisen ja erityisesti ihmisnaaraan evoluutiostakin jotain, mutta ajan hengestä johtuen tyydyn toteamaan vain, että hunnutetut naiset kelpaavat karvaiinakin, jolloin Levantin karvaisuuden koko syy on selitetty, mutta vain niille, jotka pystyvät lukemaan rivien välistä tähän sopimatonta tekstiä. Harvat valitut.
VastaaPoistaEttä norsunaarailta puuttuvat syöksyhampaat kokonaan, taitaa olla varsin uusi ilmiö. Mutta jo aikaisemmin oli kyllä havaittu, että nykyisillä norsuilla syöksyhampaat ovat yleensä pienemmät kuin ne olivat vielä sata vuotta sitten. Asiasta mainitsi Dawkins kirjassaan "Maailman hienoin esitys". Ja selityskin oli tarjolla: norsuja on paljon metsästetty nimenomaan syöksyhampaiden vuoksi. Ja metsästäjät ovat mieluiten ampuneet ne yksilöt, joilla on suurimmat syöksyhampaat, jolloin jäljelle ovat jääneet ne, joilla ne ovat tavallista pienemmät. Vaikka ne eivät kokonaan puuttuisikaan, niiden kokoonkin ilmeisesti vaikuttavat perintötekijät. Tämän Dawkins mainitsi esimerkkinä siitä, että joskus, jos valintapaine kohdistuu johonkin lajiin tarpeeksi voimakkaana, se saattaa aiheuttaa näkyviä muutoksia peräkkäisten sukupolvien välillä jo yhden ihmisiän aikana, jopa niinkin hitaasti lisääntyvällä lajilla kuin norsuilla.
VastaaPoista