Mustaa hallintoa

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio, jonka talouskasvu on ainakin viimeisen neljännesvuosisadan ollut olematonta. Samalla se on myös ainoa läntisen pallonpuoliskon maa, jossa valtaa pitävät Saharan eteläpuolisesta Afrikasta peräisin olevat ihmiset. Syynä siihen on 1800-luvulla tapahtunut valkoihoisten kansanmurha.

Valitettavasti maan tilanne ei näyttäisi olevan paranemassa, vaikka se saikin uuden pääministerin, joka ilmoitti tärkeimmäksi tehtäväksi turvallisuuden palauttamisen. Tuore uutinen nimittäin kertoi USA:n viranomaisten kieltäneen kaikki siviililennot Haitiin 30 päivän ajaksi, sekä lisäksi maan ilmatilan käyttämisen alle kolmen kilometrin korkeudessa.

Toki tässä tilanteessa olisi suotavaa ja toivottavaa, että Haitin pääministeri pystyisi lunastamaan lupauksensa ja osoittamaan myös haitilaisten pystyvän luomaan valtion, joka ei - nykytilanteen lailla - eroaisi muiden kansanryhmien hallitsemista läntisen pallonpuoliskon maista. Valitettavasti en kuitenkaan olisi valmis lyömään senttiäkään vetoa hänen onnistumisensa puolesta. Enkä varsinkaan Haitin siirtymisestä vakaalle uralle kohti toimivaa demokratiaa ja sitä tukevaa talouskasvua.

* * *

Mosambik on puolestaan eteläisen Afrikan valtio, jossa käytiin lokakuun lopulla vaalit. Niiden jälkeen maassa on nähty levottomuuksia, joissa on kuollut ainakin 21 ihmistä. Syynä ovat epäilyt maata hallitsevan - alkujaan marxilais-leninistisen - Frelimon vaalivilpistä.

Levottomuuksien seurauksena Etelä-Afrikka sulki Mosambikin vastaisen rajansa ensin kokonaan, mutta on sittemmin vapauttanut tavaraliikenteen. Tuoreen tiedon mukaan Mosambikin oppositiojohtaja on kuitenkin yllyttänyt kannattajiaan kohdistamaan protesteja erityisesti taloudellisesti merkittäviin paikkoihin, kuten maan ja provinssien pääkaupunkeihin, satamiin ja rajoihin. 

Siten väkivaltaisuuksia lienee tiedossa myös lähipäivinä. Nähtäväksi kuitenkin jää, seuraako niistä Mosambikin vajoamiseen samanlaiseen sekasortoon kuin Haiti tai vaikkapa pohjoisemmassa Afrikassa sijaitseva Sudan.

Nostin Mosambikin esiin siksi, etten ole havainnut sen tuoreimmista tapahtumista uutisoidun Suomessa lainkaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikan historiallisen ankara kuivuus ja väestönkasvu
Vasemmistolaisia vaalikiemuroita
Auttaako kenialaisten johtama monikansallinen joukko?

Afrikan historiallisen ankara kuivuus ja väestönkasvu

Yleisradion mukaan eteläisessä Afrikassa jatkuu historiallisen ankara kuivuus. Jutussa mainitaan alueen maista Lesotho, Malawi, Sambia, Zimbabwe ja Namibia, jotka ovat jo julistaneet kansallisen hätätilan sekä Angola ja Mosambik, jotka niin ikään kärsivät kuivuudesta.

Sen sijaan jutussa ei kerrota, miten näiden maiden väkiluku on kasvanut. Siksi päätin esittää sen alla olevassa kuvassa. 

Kuten kuvasta näkyy, on kaikkien mainittujen valtioiden väkiluku kasvanut nopeasti vuoden 1960 jälkeen. Tarkalleen ottaen Angolan väkiluku on kasvanut 6,8-kertaiseksi eli kasvua on tullut komeat 580 prosenttia. Mosambikin väki on kasvanut 5,0-kertaiseksi, Malawin 5,8-kertaiseksi, Zimbabwen 4,4-kertaiseksi, Sambian 6,7-kertaiseksi, Namibian 4,3-kertaiseksi ja Lesothonkin 3,3-kertaiseksi. 

Yhteenlaskettuna kaikkien mainittujen maiden väkiluku on kasvanut 63 vuodessa noin 24 miljoonasta suunnilleen 134-miljoonaan ihmiseen. Se tarkoittaa 460 prosentin kasvua tänä aikana.

Voidaan siis kysyä, että onko nyt ihan varma, että kyseisen alueen kuivuus johtuu pelkästään säistä, ilmastonmuutoksesta tai huonosta tuurista? Vai olisiko alueen valtavalla väestöräjähdyksellä ja sen seurauksena väistämättä tapahtuneella radikaalilla maan käytön muutoksella ollut oleellinen vaikutus ongelmaan? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan
Itä-Afrikassa miljoonat lapset menehtyisivät ilman hätäapua
Tiesitkö, että vuosi 1952 oli maailmankausien käännekohta?

Hampaattomia naaraita ja kuolevia uroksia

Evoluutio on yksi niistä tieteellisistä tosiasioista, jotka aiheuttavat etenkin pohjoismaiden ulkopuolella ajoittain kovaakin keskustelua. Meillä luonnontieteeseen kohdistuva denialismi on vähäisempää, mutta ei kuitenkaan olematonta. Tässä suhteessa yksi mielenkiintoinen uusi havainto julkaistiin viime viikolla Science-lehdessä.

Tutkimuksessa selvitettiin syitä sille, miksi Mosambikin sisällissodan jälkeen sikäläisessä norsupopulaatiossa oli paljon syöksyhampaattomia naaraita. Syytä tähän ei tiedetty ennen tutkimusta, mutta sodan molemmat osapuolet rahoittivat toimintaansa norsunluun myynnillä, minkä seurauksena norsuja ammuttiin joukoittain rahanarvoisten torahampaiden hankkimiseksi.  

Tutkimuksessa havaittiin, että sodanjälkeisissä norsuissa eräästä geenistä oli yleistynyt uudenlainen geenimuoto eli alleeli. Geenin tiedetään aiempien ihmisellä tehtyjen tutkimusten perusteella vaikuttavan hampaiden kehitykseen. 

Kyseinen geeni sijaitsee norsujen X-kromosomissa ja on periytyvyydeltään dominoiva. Siten vain yhden X-kromosomin vanhemmiltaan saaneet urosnorsut ovat yleensä elinkelvottomia, joten luonnonvalinta suosii normaalioloissa norsuilla yleensä esiintyvää geenimuotoa. 

Norsujen X-kromosomissa sijaitsevan geenin lisäksi havaittiin toinen, tavallisessa kromosomissa sijaitseva geeni, joka oli niin ikään runsastunut sodan aikana. Tämänkin geenin tiedetään vaikuttavan (hiirillä) hampaisiin. 

Tutkimuksessa siis osoitettiin, että ihmisten norsuihin torahampaiden takia kohdistama ankara metsästyspaine on johtanut luonnonvalinnan muuttumiseen siten, että kaksi hampaisiin vaikuttavaa geeniä on yleistynyt Mosambikissa. Ainakin toinen näistä geeneistä on normaalisti luonnonvalinnan hyljeksimä, mutta metsästyksen luomassa valintapaineessa siitä on tullut yleinen. 

Tämän seurauksena Mosambikin nykyisessä norsupopulaatiossa torahampaattomat eläimet ovat muuta Afrikkaa yleisempiä ja syntyneistä urospoikasista iso osa jää syntymättä eli populaatiossa on enemmän naaraita kuin uroksia. Koko tapaus on siinä mielessä merkittävä, että se osoittaa jälleen kerran kuinka luonnonvalinnan äkillinen ja erittäin voimakas muutos voi johtaa epäoptimaaliseen lajinkehitykseen.

Viimeistään 1800-luvulta alkaen myös ihmisen kohdistuvassa luonnonvalinnassa on tapahtunut suuria muutoksia: esimerkiksi lapsikuolemien määrä on romahtanut ja toisaalta ehkäisymenetelmien helppous on mahdollistanut seksin ilman lapsia - ja siten lisännyt sen väestönosan suuruutta, joka jää vapaaehtoisesti lapsettomiksi.

Jälkipolvien nähtäväksi jää, minkälaisiin evolutiivisiin muutoksiin ihmiseen kohdistuvan luonnonvalinnan muutos johtaa. Muuttuuko ihminenkin epäoptimaalisella tavalla kuten norsut, vai sopeutuuko hänen biologiansa ongelmitta uudenlaiseen tilanteeseen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Evolutiivinen innovaatio johti tuhoon
Kulttuuri muokkaa evoluutiota
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?

Intersektionaalinen feminismi vai rasismi?

Yle ja MTV3 julkaisivat samanlaisen Amnestyn Internationalin väitteisiin perustuvan uutisen, jonka mukaan yksityinen palkkasotilasyhtiö olisi pelastanut Mosambikin Palman kaupunkiin hyökänneiden islamistien jaloista valkoiset ihmiset ennen tummahipiäisempiä. Jopa koiria olisi pelastettu ennen mustia.

Jos ja kun näin on käynyt, on se tietenkin ikävää niiden kannalta, jotka jäivät viimeisiksi. Mutta sitä uutiset eivät kertoneet miksi näin pääsi käymään. 

Koska pelastajaksi mainitaan yksityinen yhtiö, lienee sillä ollut toimeksiantaja, joka on saanut ohjeet siitä, missä järjestyksessä ihmisiä pelastetaan. Jos näin on, ja oletamme paikalla olleiden valkoisten olleen juuri niitä, jotka olivat palkanneet yhtiön pelastamaan ihmisiä, on kai varsin luonnollista, että heidät pelastettiin ensimmäisinä. Ja että nämä ihmiset ottivat myös lemmikkejään matkaan. 

Jos taas kyseinen yhtiö oli esimerkiksi Mosambikin hallituksen, YK:n tai EU:n pelastustoimiin rekrytoima, oli toiminta moraalisesti kestämätöntä. Valitettavasti kotimaiset uutistenvälittäjämme eivät kuitenkaan kertoneet kuka oli palkkasotilasyhtiön rekrytoija ja sen kulujen maksaja - oletettavasti siksi, ettei siitä hiiskunut myöskään Amnesty. 

Nähdäkseni jälkimmäinen vaihtoehto on lähinnä teoreettinen, sillä ainakaan YK:lla tai EU:lla ei ole koskaan ollut tapana palkata yksityisiä palkkasotilasyhtiöitä hoitamaan tehtäviään - enkä usko Mosambikin hallituksenkaan toimineen niin. Niinpä tähänkin uutiseen implisiittisesti luotu rasismikytkentä lienee vain esimerkki intersektionaalista feminismiä noudattavasta uutisoinnista, jossa valkoisten ihmisten - ja erityisesti heteromiesten - ihmisoikeudet ovat ihonvärin takia alisteisia muille ihmisille. 

Lisäksi uutinen kertoi kotimaisten medioidemme journalistisesta laiskuudesta. Jopa Amnestyn kaltaisen poliittisesti vasemmalle värittyneen kansalaisjärjestön uutisia julkaistaan sellaisenaan ilman pienintäkään lähdekritiikkiä tai lisäselvitystä uutisoitujen tapahtumien taustoista.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Feministisiä mielenterveysongelmia
Amnestyn ymmärtämättömyys ja yllätyksettömyys saivat lisävalaistusta
Amnesty, Suomi ja ihmisoikeudet

Välimeren pelastuspalvelu toimi jälleen

Useat suomalaismediat uutisoivat (esim. Yle), että Välimereltä on pelastettu lähes 300 parempaa elintasoa Euroopasta tavoittelevaa kehitysmaalaista. Tapaus on ikävä muistutus siitä, ettei edes koronavirusepidemia ole kyennyt kokonaan pysäyttämään etelästä pohjoiseen kulkeutuvaa ihmisvirtaa.

Suomessahan tämä kansainvaellus ei ole viime aikoina juurikaan näkynyt, koska viruksen takia asetetut liikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet etelän ihmisten hakeutumista maamme sosiaaliturvan piiriin. Niinpä viime vuonna Suomeen jätti ensimmäisen hakemuksen "vain" 1 275 turvapaikanhakijaa - suurimpana ryhmänä Sanna Marinin (sd) hallituksen junailemien Välimeren siirtojen perusteella tulleet afgaanit. 

Voi tietenkin toivoa, että pandemiasta johtuva ihmisvirran vähäisyys johtaisi ajan myötä siihen, että Suomen edullisuus tulijoiden kannalta pääsisi samalla painumaan unholaan. Valitettavasti minun on vaikea uskoa tällaiseen, koska ihmisvirta perustuu sekä työntöön että vetoon. 

Ensimmäisestä pitää huolen erityisesti Afrikan ja Lähi-idän väestöjen nopea kasvu ja siitä johtuva elinolojen epävakaus, josta viimeisimpänä esimerkkinä käy Mosambik. Siellähän 2,7 prosentin väestönkasvu on johtanut väkivaltaisen islamin nousuun, vaikka maan väestöstä on muslimeja vain 18 prosenttia. Niinpä lienee vain ajan kysymys, koska myös mosambikilaiset keksivät suurella joukolla paremman tulevaisuuden etsimisen kohteekseen Euroopan.

Vetovoimatekijänä toimii tietenkin eurooppalainen yltiösuvaitsevaisuus, jonka nimissä tulijoille järjestetään kotiseudun olosuhteisiin verrattuna hulppea eläminen ilman työnteon kaltaista vastinetta yhteiskunnalle. Eikä tätä juurikaan rajoiteta varsinkaan vihervasemmiston hallitsemassa Suomessa, mikäli tulijan oma röyhkeys vain riittää hyödyntämään avustaja-armeijan keksimiä yhä uusia perusteita maahan jäämiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Biden vahvisti vetovoimatekijöiden merkityksen elintasopakolaisuuden taustalla
Maria Ohisalo vaati ihmisarvoista elämää veronmaksajan piikkiin
Pitäisikö iraninafgaani palkita seikkailustaan?