keskiviikko 7. heinäkuuta 2021

Pohjoinen helleaalto sulattaa myös arktista napajäätä

Suomessa olemme saaneet nauttia (tai kärsiä) pitkästä hellejaksosta, joka jatkuu edelleen. Samoin on käynyt ainakin osassa Pohjois-Amerikkaa.  

Nämä ovat tietenkin lähtökohtaisesti paikallisia ilmiöitä, mutta rajuudessaan kuitenkin merkille pantavia myös ennustetun ilmastonmuutoksen verifioinnin kannalta (vaikka Suomessa ei vielä olekaan rikottu kaikkien aikojen ennästyslämpöä, joka on vuodelta 2010, näin on kuitenkin käynyt Kanadan Lyttonissa). Mielenkiintoinen tällaisessa tilanteessa on etenkin pohjoinen napaseutu, jossa lämpenemisen tulisi näkyä muuta maailmaa voimakkaampana.

Taustaksi sen verran, että viimeisten kokonaisten kuukausien tilastojen mukaan vallinneita lämpötiloja kuvastavan arktisen merijään pinta-alat olivat touko- ja kesäkuussa mittaushistorian kahdeksanneksi ja kuudenneksi pienimpiä. Eli pohjoisrintamalta ei vielä viikko sitten näyttänyt kuuluvan mitään uutta. 

Tilanne kuitenkin muuttui merijään päivittäin raportoidun laajuuden suhteen kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin arktisen merijään sulaminen kiihtyi nopeasti ja se saavutti 5.7. vuotuiseen ajankohtaan nähden mittaushistorian pienimmän kokonsa. Siten maapallon pohjoisten alueiden poikkeuksellinen lämpöaalto sai vahvistuksen myös arktiksen jääpeitteen osalta.

Kuten arvoisa lukijani varmasti muistaa, olen pitänyt perustelluista syistä pohjoisen merijään kokoa maanpinnan mittauksia tai satelliittidataa luotettavampana mittarina koko maapallon ilmaston kehityksestä. Siten juuri tällä hetkellä olen äärimmäisen kiinnostunut siitä, että olisiko teoria maapallon ilmaston nopeasta lämpenemisestä juuri nyt saamassa tukea. 

Varsinainen teorian testaushetki koittaa kuitenkin vasta syyskuussa, jolloin pohjoinen merijää on vuosittain pienimmillään. Lisäksi on syytä muistaa, että arktisen merijään tilasto on varsin lyhyt alkaen vasta 1970-luvun lopulta. Siten yksittäiset ennätysvuodet ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä ihan pelkän ilmastolle tyypillisen satunnaisvaihtelun seurauksena. 

Tästä johtuen yksi ennätysvuosi ei riitä asiasta vakuuttumiseen, vaan sen jälkeen tulisi napajään koossa olla havaittavissa myös selvä trendi kohti sen sulamista - etenkin kun menneet 10 vuotta eivät sellaista osoita. Tästä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) jään suurella mielenkiinnolla odottamaan ensi syksyä ja napajään tämänvuotista minimikokoa. 

Mikäli se osoittautuu pienemmäksi kuin tähänastinen - jo vuodelta 2012 peräisin oleva - minimikoko, tulee napajään seuraavien vuosien pinta-alan kehityksen seuraaminen olemaan vielä aiempaakin jännittävämpää! 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hidastunutta kasvua vai ei?
Titaaninen ilmastomittari
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella

10 kommenttia:

  1. Mitä ihmmeellistä tässä helleaallossa nyt on, samanlaisi ja pidempiä ollut monasti ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, vajaa sata vuotta sitten oli vastaava tilanne.
      Oliko silloin kyseessä "ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos"?
      Miksi tätä olemassa olevaa dataa ei näytetä koskaan noissa kauhistelu-uutisissa?
      Putoaisiko pelottelulta pohja?

      https://realclimatescience.com/wp-content/uploads/2017/02/Screen2-Shot-2017-02-14-at-6.17.49-AM.gif

      Poista
    2. Jostain syystä USA:n luoteessa olevasta helteestä jaksetaan meuhkata, mutta samalla jätetään mainitsematta samaan aikaan laajoilla alueilla olevat ennätysviileä sää.
      Miksiköhän?

      https://www.youtube.com/watch?v=PYZmpa2bVRk

      Poista
  2. Säät vaihtelevat paikallisesti. Jokin aika sitten Teksasissa oli kovat pakkaset pitkähkön ajan, jolloin ihmisiä kuoli kylmyyteen.

    VastaaPoista
  3. Brasiliassa on tolkuttomat pakkaset ja lunta monessa paikassa, mutta siitä ei riitä uutisten aiheeksi?

    VastaaPoista
  4. Onko napojen jääpeite jotenkin herkkä tai muita parempi indikaattori maapallon ilmaston kehityksestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maapallolla on vesitermostaatti, joka säätelee ilmaston lämpötilaa.
      Miten ihmeessä siis hiilidioksidi voisi lämmittää meriä?
      Merten lämpösisältö olisi paras indikaattori, jos olisi kyky mitata sen kokonaislämpösisältöä.

      Poista
  5. Blogin merijäälinkistä saa syvemmin infoa, kun seuraa molempien napojen jäätilannetta per vuosi. Esimerkiksi vuosia 2012, 2017 ja 2021.

    VastaaPoista
  6. Paikallista tosiaankin. Meretkin ovat viilenneet vuodesta 2016 asti joten ilmasto seuraa perässä.

    VastaaPoista
  7. Aika lailla samoissa lukemissa mennään kuin 2020. Grönlannin ennätyksellinen massan kasvu (SMB) on sensijaan poikkeuksellista juuri nyt.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!