sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Onko G7-maiden ehdotus yritysverotuksen minimitasosta Suomen etu vai uhka?

Yleisradio uutisoi peräti kolmessa jutussa (yksi, kaksi, kolme) G7-maiden sovusta yritysverotuksen suhteen. Kyse on tekeillä olevasta sopimuksesta, jonka mukaan yritysten pitäisi maksaa veronsa siihen maahan, jossa niiden toiminta tapahtuu - eikä tuo vero voisi olla alempi kuin 15 prosenttia. 

Verorahoitteinen mediamme välitti kansalaisille huolensa siitä, että uudistuksen seurauksena Suomi saattaa muiden maiden tavoin joutua laskemaan yrityksiin kohdistuvaa verotustaan mainitulle tasolle nykyisen 20 prosentin sijasta. Samalla saattaisi maamme verokertymä laskea sekä tästä syystä että suomalaisyritysten kansainvälisen toiminnan verotuksen siirtyessä muualla verotettavaksi. 

Ylen käyttämän asiantuntijan mukaan Suomessa toimivien kansainvälisten yritysten verotus ei riittäisi kompensoimaan tätä, mikäli veroprosentti tosiaan laskisi. Toisaalta saattaisi käydä niin, että sopimus koskisi vain aivan maailman suurimpia yrityksiä, joihin ei kuulu suomalaisia yhtiöitä.

Myös MTV3 teki aiheesta jutun. Sen sanoma oli kovin toisenlainen kuin verotulojen laskemista pelkäävän Ylen. Pöllökanavan uutisessa nimittäin kerrottiin OECD:n työkalun perusteella lasketun, että pelkkä siirtyminen 15 prosentin globaaliin minimiverotukseen lisäisi Suomen verotuloja vähintään 113 miljoonalla eurolla.

* * *

Oli varsin mielenkiintoista huomata, ettei suomalainen mediakenttä ainakaan vielä veisaa kaikissa asioissa samaa virttä. Omalta osaltani jäin kuitenkin ihmettelemään sitä, ettei kumpikaan media kiinnittänyt erityisemmin huomiotaan siihen, että yritysveron minimitason määrittävä sopimus tasaisi eri valtioiden kilpailukykyä kansainvälisestä liiketoiminnasta kilpailtaessa - ja toimisi nimenomaisesti veroparatiisien tappioksi. 

Viime kädessähän juuri tämä on G7-maiden tarkoitus ja kuten hyvin tiedämme, ei kotoinen Suomemme suinkaan kuulu veroparatiiseihin. Tosiasia kuitenkin on, että investointien saaminen tänne pohjolaan edellyttää yritystoiminnan kannusteiden kilpailukykyisyyttä muutenkin kuin yritysverotuksen kautta. 

Se tarkoittaa nopeasti toimivaa byrokratiaa, hyvää sisäistä turvallisuutta, julkisen talouden ennustettavuutta ja osaavan työvoiman tarjontaa. Siis yritysten kannalta ennakoitavia lupien käsittelyaikoja, yhteiskunnallisen polarisaation hallintaa, vastuullista talouspolitiikkaa sekä kansalaisille tarjottavaa koulutusta ja kilpailukykyistä henkilöverotusta.

Siksi olisi erityisen tärkeää, että juuri nyt istuva hallitus byrokratian lisähaaveineen, maailmanparannuskiihkoineen, jakopolitiikkoineen ja kansalaisten verotushimoineen olisi mennyttä siinä vaiheessa jos ja kun G7-maiden esittämä tavoite on valmis toteutettavaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako hallitus Suomen tulevaisuuden?
Kohti valoisampaa tulevaisuutta
Ohisalo kaipasi lisää veroja

5 kommenttia:

  1. Helpompi sopia kuin tehdä. Saadaanko kaikki maat mukaan, esimerkiksi nämä Panamat, Cayman-saaret sun muut, joiden pääelinkeino on mahdollisuus verojen välttämiseen. Jos ei saada, miten verotetaan Suomessa Panamassa saatu tulo?

    Mitä tapahtuu Baltian maiden yritysverotukselle eli nollavero yhtiöön jätetylle voitolle. Missä joku globaalipalvelu tuotetaan: esimerkiksi FB mainonta. Suomenkielinen mainonta Suomessa?, Maassa, jossa palvelimet ovat? Maassa, joka mainonnan tekee? Tai miten kotoutetaan käyttöoikeudet, brandiprovisiot jne. Miten korkokikkailut järjestetään?

    Missä verotettava voitto syntyy? Hikipajassa Bangladeshissa vai brändäyksen ja markkinoinnin ansiosta USA:ssa vai Suomen myymälässä. Vai veroparatiisissa toimivan rahoittajan mahdollistamana? Entä kun tuote tilataan verkkokaupasta jostain Euroopan alueelta. Tulee suuria siirtohintakiistoja.

    Selvää on 15 % on alkusoittoa. Sen jälkeen vero nousee samaa tahtia kuin arvonlisäverokannat ovat nousseet. Vai muuttuuko yritysveron peruste ihan muuhun kuin tulokseen? Kassavirtaan? Poistojen määrään eli kun robotit korvaavat työvoiman, verotetaanko robotteja?

    Miten käy pienten osakeyhtiöiden, henkilöyhtiöiden, toiminimien? Miten nostetut osingot verotetaan? Kojamo? Ulkomaiset omistajat?

    Kuinka laajaksi EU-verot tulevat digi- ja muoviverojen lisäksi? Hiilivero?

    Olisiko viisainta jättää kaikki yritykset verottamatta? Mitä silloin verotetaan? Miksei koskaan puhuta julkisen talouden saneeraamisesta. Se johtaisi velkaantumisen vähenemiseen. Eikö se ole tehokkaampaa kuin kaiken lisäverottaminen?

    UNA-sotejärjestelmä on kaatumassa. Miksei julkinen sektori pysty koskaan, edes vahingossa, tekemään tietojärjestelmiään fiksusti ja kustannustehokkaasti. Joudutaan kansainvälisten Apotti-jättien ja Caruna-hinnankorottajien armoille. Globaalissa verojärjestelmässä Suomi ei ole voittaja.

    G7-maita on myös Italia. Ei kai Italian mafia veroja ala maksamaan, ei edes niistä rahoista, jotka se ottaa EU-elpymisrahastosta. Aloitetaanpa verouudistus Italian mafia aisoihin laittamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tässä on tosiaan paljon avoimia kysymyksiä. Mutta ei valtioiden välinen verokilpailukaan ole tervettä.

      Poista
  2. Mihin perustuu väite, että UNA on kaatumassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espoo irtautui. "Una-hankkeen rivit rakoilevat – omistajat kutsuttiin ylimääräiseen yhtiökokoukseen"

      Poista
  3. Kiitos proffalle, vahteralle jne, asioiden selvittämisestä/analysoimisesta ns selkokielellä. Tai poikkeavasti valtamediassa olevista välttämistä tms uusin näkökulmin. Näitä on ilo sekä mielenkiintoista lukea.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!