torstai 13. toukokuuta 2021

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

Päätin kirjoittaa Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivän kunniaksi tänään vielä toisenkin merkinnän. Eli sen, joka aamulla kilpaili työn alle päässeen valintani kanssa. 

Yleisradio nimittäin julkaisi hankalasti luettavan eräänlaisen diasarjan otsikolla "Oletko koskaan nähnyt oikeasti vanhaa metsää. Talousmetsät hakataan entistä nuorempana."

Ei siinä mitään. Olen toki nähnyt vanhaa metsää esimerkiksi siinä samaisessa kansallispuistossa, josta diasarjassa puhutaan. Ja vieläkin vanhempaa Lapissa.

Jutun ensimmäisessä diassa seisoo, että metsät hakataan yhä nuorempana, mutta samaan aikaan luonto köyhtyy ja monet lajit uhanalaistuvat. Väite liittynee Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n laatimilla arviointikriteereillä laadittuun punaiseen kirjaan, jonka tuloksia professori Jari Kouki ja erikoistutkija Tytti Kontula selittivät ansiokkaasti mielipidekirjoituksessaan.

Sittemmin he kuitenkin saivat yhdenmukaista kritiikkiä professoreilta Kari Mielikäinen ja Erkki Tomppo, jotka molemmat kyseenalaistivat arvioinnin perusteet. Heistä molemmat totesivat, että raportissa tehty luontotyyppien tilan arvio perustui kyseenalaisiin menetelmiin. 

Itselläni ei toki ole osaamista arvioida professoreiden keskinäisen nokittelun voittajaa, mutta totean kuitenkin, että Ylen olisi ehkä sittenkin kannattanut tehdä luontojärjestön arvioiden sijaan tai ohessa juttu samaan aiheeseen liittyvästä uunituoreesta tutkimustiedosta

Sen mukaan Suomen metsäala ja puuston määrä ovat kasvaneet viimeisten 30 vuoden aikana ja puuston vuosittainen kasvu ylittää hakkuumäärät. Suomessa hakataan itse asiassa vain 80 % vuotuisesta nettokasvusta. 

Euroopassa on tiukasti suojeltua metsää yhteensä 3,2 miljoonaa hehtaaria, josta puolet sijaitsee Suomessa. Kaikkiaan Suomessa on suojeltu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi noin 13 % metsäalasta eli 2,8 miljoonaa hehtaaria. Sen lisäksi on noin miljoona hehtaaria muita suojeltuja metsiä.

Ylen diasarjassa kerrottiin myös, että 1940-luvulta alkaen maamme metsiä on hoidettu aivan eri tavoin kuin aiemmin eli keräämällä sato avohakkuin. Tämä pitää toki paikkansa, mutta sitä ei kuitenkaan kerrottu, että tilalle istutetaan välittömästi uusi puusukupolvi, jonka kasvusta ja järeytymisestä huolehditaan harvennuksin. Tämän metsänhoitopolitiikan seurauksena metsämme kasvavat valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan nykyisin noin 107 miljoonaa kuutiota puuta, kun metsiemme kasvu ennen avohakkuuaikaa oli vain noin puolet tästä.  

Eikä kerrottu sitäkään, että diasarjassa kauhisteltu (?) metsien hakkaaminen jonkin verran aiempaa nuorempana kuin aiemmin johtuu juuri näin saavutetusta puiden järeytymisen nopeutumisesta. Eikä varsinkaan siitä tosiasiasta, josta edellä linkittämäni professori Mielikäinen kertoi, että "kuollutta puuta on Etelä-Suomen metsissä nelinkertaisesti neljänkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Vastaa­vana aikana lehtipuuston määrä on kaksinkertaistunut ja monimuotoisuudelle tärkeän järeän haavan määrä kuusinkertaistunut. Järeän eli yli 40-senttisen puun määrä on nelinkertaistunut sadassa vuodessa."

Pisteet kuitenkin Ylelle siitä, että mikäli joku jaksoi seurata diasarjan loppuun, löysi hän tiedon siitä, että metsistä on meille suomalaisille taloudellista hyötyä. Tosin se ei maininnut, että tämä hyöty on aivan keskeinen suomalaisen hyvinvoinnin lähde, kuten vaikkapa lista maan merkittävimmistä yrityksistä osoittaa. Vaan mahtavatko nuoreturbaanit citykansalaiset olla tästä perillä kuvitellessaan käyttävänsä puuperäisiä tuotteita enintään kerran viikossa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kadolle löytyi syy
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
Ylen toimintaa valaiseva metsäkeskustelu

6 kommenttia:

  1. Ehkäpä luontojärjestöjen terävimmän ja osin näkymättömissä olevan pään sekä niiden valtiollisen äänenkannattajan YLE:n tavoitteena ei olekaan suomalaisten hyvinvointi, vaan Suomen rooli kansainvälisenä luontoreservaattina.
    Se sopii EU:n yleisliittolaisiin suunnitelmiin ja YK:n Agenda 21:n agendaan. Silloin järkiperustelut metsätalouden merkityksestä suomalaisille eivät ole relevantteja.

    Suomi kuuluu kaikille, kuten poliitikkomme ovat korostaneet! Tällä hetkellä onkin jo käynnissä suomalaisten maksamien verojen ja jäljellä olevan itsenäisyyden siirto Brysselin keskuskomitean käyttöön. Kyllä tästä hyvä tulee!

    VastaaPoista
  2. Jälleen yksi Tytti.
    Ei kai tässä käy nyt niin että missä Tytti, siellä Onglemia?

    VastaaPoista
  3. Kysymys: Jos Suomen osuus Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on puolet, niin mikä on Ruotsin ja Norjan osuus?

    VastaaPoista
  4. Diasarjassa todetaan ettei monikaan suomalainen ole käynyt yli satavuotiaassa metsässä. Taitaapi olla ettei ole käynyt minkäänikäisessä metsässä. Sen verran pihalla koko porukka. Menisivät metsään puita halaamaan.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  5. Hyvin olet argumentointunu aiemmin, mutta tässä asiassa olen faktojen puolella. Mielestäni se on mahdotonta, että mitä enemmän metsiä hakataan sitä enemmän ne kasvavat. Olen samaa mieltä Pentti Linkolan kanssa, että jos haluat nähdä aikuisia puita, niin mene Helsingin keskuspuistoon. Se on epäyhtälö, että Suomeen voidaan laittaa uusia sellutehtaita ja samaan aikaan väittää, että Suomen metsät kasvavat ennätyksellisesti. Onko teille muille tullu mieleen yhtään se, että yksikään urheilija ei ole ollu huipulla montakaan vuotta? Voiko joku suomalainen todella olla niin tyhmä, että uskoo Suomen metsien kasvun jatkuvan ikuisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt paljoa noteerais Pentti Linkolaa, kaveri puhui siksp paljon paskaa, koska markkinoi kirjojaan sillä ..

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!