Haaste nobelisteille

Helsingin Sanomissa oli juttu taloustieteen nobelisteista, joiden mukaan maahanmuutto ei laske kantaväestön palkkoja kuten perussuomalaiset ovat usein väittäneet. Esimerkkinä tämän asian väittäjistä mainitaan Riikka Purra ja syistä liian suppea kuva taloudesta puhtaasti kysynnän ja tarjonnan seurauksena.

Intialais-ranskalaisen nobelistipariskunnan mukaan käy itse asiassa päinvastoin. Maahanmuuttajien saapuessa he synnyttävät kulutusta ja sitä kautta syntyy uusia työpaikkoja, jotka miehitetään kantaväestöön kuuluvilla. Näin alkuperäisen väestön tulostaso nousee ja samalla heikkopalkkaisimmat työt miehitetään maahanmuuttajilla.

Väitteensä tueksi nobelistit esittivät HS:ssa aiemmin uutisoidun tutkimuksen, jossa köyhimpien tanskalaisten oli osoitettu hyötyneen maahanmuutosta. Tosin tuossakin tutkimuksessa sellaiset tanskalaiset, joiden osaaminen ei poikennut maahanmuuttajista kärsivät. Eivätkä sen tulokset tarkoittaneet, että pakolaiset olisivat hyödyttäneet Tanskaa taloudellisesti. Eikä näitä varaumia mainittu tämän päivän jutussa.

Nobelistien toinen esimerkki koski reilun sadan vuoden takaista Yhdysvaltoja, jonne saapui paljon siirtolaisia Euroopasta. Myös silloin paikallisten ihmisten asema koheni tulijoiden lisätessä talouskasvua ja ottaessa vastaan kaikkein vähäpätöisimpiä töitä. Tässä tapauksessa ei ole vaikea uskoa käyneen juuri näin, sillä kenenkään vaihtoehtona ei liene ollut jääminen sosiaalituen varaan.

Nobelistien mielestä maahanmuuttoa on hämmästyttävän vähän. Heidän mukaansa syynä on kotipaikan jättämisen vaikeus, minkä takia ihmiset lähtevät liikkeelle vain pakon edessä. Esimerkistä kävivät karjalaisevakot, jotka kotipaikoistaan vieraantuneina ja asutustiloille siirrettyinä olivat sotien jälkeen kotiseutujensa viljelijöitä hanakampia luopumaan maataloudesta. Ja menestyivät näin tehdessään taloudellisesti.

Tämä pitänee paikkansa, mutta tärkeimpänä syynä on varmasti ollut se, että evakoiden asutustilat sijaitsivat usein sellaisilla paikoilla, jotka eivät olleet aiemmin kelvanneet viljelykselle - toisin sanoen maatalouden kannalta huonommilla paikoilla. Siten yhteiskuntarakenteen muuttuessa heille tuli lähdön pakko ennen kuin viljavampia maita viljeleville. Näitä reaalimaailman selityksiä evakoiden muuttohaluille kohti kaupunkeja ei mainittu HS:n jutussa.

Lopuksi vielä pari kritiikin sanaan nobelistien näkemyksille (tai ainakin HS:n siitä esittämälle versiolle).

Ruotsi on hyvä esimerkki tässä asiassa. Maahanmuuton seurauksena siellä on kantaväestön parissa lähes täystyöllisyys.

Siten ainakin aiemmin työtön väestö on hyötynyt maahanmuuttajista bruttotuloilla mitaten. Tosin vastineeksi he ovat joutuneet elättämään valtavan joukon maahanmuuttajataustaisia työttömiä, joilla on verotuksen kautta epäsuora vaikutus kantaväestön tulotasoon.

Lisäksi on syytä huomata, että aivan viime aikoina ruotsalaisten työttömyysaste on noussut jopa korkeammaksi kuin maahanmuuttoon huomattavasti nihkeämmin suhtautuneiden ja lähtökohtaisesti entistä emämaata köyhempien suomalaisten.

Samalla Ruotsi on muuttunut taistelevien maahanmuuttajayhteisöjen sotatantereeksi, vaikka asiasta ei juuri Suomen valtamediassa puhutakaan. Tosin tänä aamuna HS teki aiheeseen liittyen pienen jutun mainitsematta sanakaan ammuskelun osapuolien taustoista - tai muista vastaavista tapauksista.

Myös Suomessa maahanmuuttajien työttömyys- ja rikollisuusaste erityisesti väkivallan ja seksuaalirikosten suhteen aiheuttaa kantaväestölle taakkaa. Sitä voi tuskin pitää etnisesti suomalaisten etuna, vaikka epäilemättä tämän kehityksen seurauksena heille onkin avautunut siivoamista parempia työpaikkoja Kelan tiskeiltä ja vankeinhoidosta. Sekä tietenkin myös maahamme aiemmin saapuneille maahanmuuttajille tulkkeina ja muina maahanmuuton takia tarpeellisina työtehtävinä.

Näillä perusteilla uskallan olla eri mieltä HS:n jutussa mainitsemien nobelistien näkemyksen kanssa maahanmuuton yksiselitteisestä auvoisuudesta vastaanottavalle väestölle. Itse asiassa uskon, että mahdollinen maahanmuuton hyöty tai haitta liittyvät vahvasti tulevan väestön laatuun. Ja siksi haastan nobelisteja tai muita alan tutkijoita selvittämään eri maahanmuuttajaryhmien välisiä eroja kantaväestön kannalta.

Hyvä tutkimuksen aihe olisi esimerkiksi Suomeen 1970-luvulta saapuneiden chileläisten tai vietnamilaisten pakolaisten ja myöhemmän kansainvaelluksen mukana tulleiden somaleiden ja irakilaisten maahanmuuton aiheuttamat erot yhteiskuntaamme ja sen vaurauteen? Sekä se, mistä syistä nuo erot mahtoivat johtua? Ja mitä johtopäätöksiä meidän tulisi niistä tehdä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Esimerkin olematon voima
Maahanmuuttokissa vaanii myös postissa
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään