lauantai 10. elokuuta 2019

Ilmastonmuutoksen suurimmat uhat

Ilta-Sanomissa Olli Waris kommentoi suomalaista ilmastopolitiikkaa. Sen lisäksi että hän monen muun lailla on huomannut aiheen suosivan erityisesti Vihreitä, mutta myös Perussuomalaisia, otti hän esille myös maailma ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen koko ongelman perusteista muistuttavan kommentin.

Taalas on nimittäin todennut, ettei ilmaston lämpenemisen ehkäisemisessä oleellista ole ruokavalio eikä edes lentäminen. Pääasia hänen mukaansa on kasvihuonekaasujen kasvun ilmakehässä aiheuttaneet fossiiliset polttoaineet, joiden käytön lopettamiseen kannattaisi käyttää "kaikki paukut".

Waris viittasi kirjoituksessaan myös viikon takaiseen Ylen juttuun, jossa Taalas sanoi, että "hiilinieluilla voidaan saada ongelmaan helpotusta, mutta jos fossiilipäästöihin ei puututa, ilmastonmuutokseen liittyvät pulmat eivät ratkea". Hän siis kumosi monien tutkijoiden usein esittämän väitteen, jonka mukaan hiilinielujen kasvattaminen olisi kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta sama asia kuin fossiilisten päästöjen vähentämien. Ei ole.

En tässä kirjoituksessa ota kantaa ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa enkä sen aiheuttaman suunnattoman uhan reaalisuuteen. Kuumenneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on kuitenkin erinomaista, että Petteri Taalas tuo kuumenneeseen keskusteluun jonkinlaista järjen ääntä, jota myös keskustelun vihervasemmistolaisen ääripään luulisi kuuntelevan.

Meille suomalaisille tuo ääni kertoo erityisesti sen, ettei meidän ole syytä vaikeuttaa kohtuuttomasti taloutemme yhtenä selkärankana toimivan metsä- ja muun teollisuuden toimintaedellytyksiä. Eikä muutenkaan luoda yhteiskuntaan toivottomuuden ilmapiiriä, koska siihen ei reaalitodellisuudessa ole tarvetta.

Edelle linkitetyssä Ylen jutussa Taalas totesi olevansa huolissaan nuorisomme ilmastoahdistuksesta, ja linjasi, että "emme ratkaise ongelmaa tänään, mutta lähivuosien aikana meidän on keksittävä keinoja muuttaa toimintatapojamme". Itse näen asian samalla tavalla: oli ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos niin suuri uhkakuva kuin väitetään tai ei, on ihmiskunnan - tai ainakin sen kehittyneimmän osan - teknologinen kehitys menossa eteenpäin, ja ratkaisee tarvittaessa myös kasvihuonekaasu- eli ilmastonmuutosongelman.

Aikamme suurimman uhan näenkin maailman kehitysmaalaistumisessa eli ihmiskunnan innovaatiopotentiaalin katoamisessa. Sen suhteen taas avainasioita ovat kehitysmaiden väestönkasvun pysäyttäminen sekä länsimaihin suuntautuvan kansainvaelluksen suitsiminen sellaisiin mittoihin, etteivät niiden yhteiskuntarakenteet sorru.

Edellisiin liittyen kolmas suuri tekijä on ilmastoahdistuksen ja myös länsimaisen nuorison vuosi vuodelta kasvaneen hedonismin seurauksena uhanalaistunut väestön uusiutuminen. Mikäli länsimaiden kantaväestö on siirtynyt pysyvästi lasku-uralle, tulee väestönvaihto olemaan väistämätön ennemmin tai myöhemmin.

Siihen liittyen Riikka Purra (ps) esitti mielenkiintoisen tieteelliseen tietoon perustuvan kuvan. Sen mukaan etnisesti ruotsalaiset jäävät maassaan vähemmistöön joskus 2050-luvulla ja etnisesti suomalaistenkin osuus laskee Pohjanlahden tällä puolella 70 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Vihreä aate johtaa harmaaseen ja masentavaan tulevaisuuteen
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa

19 kommenttia:

  1. Laskin jo vuosisadan alussa, että suomalaiset jäävät vähemmistöön omassa maassaan vuoteen 2100 mennessä.

    Laskin väärin. Muutos tapahtuu nopeammin. Tuo 70 % tulee jäämään utopiaksi. Vuosisadan vaihde tulee niin nopeasti, että tänään elää jo satoja tuhansia suomalaisia, jotka näkevät vuoden 2100.

    Siihen suhteutettuna on samantekevää tuleeko muutos 50 vuotta ennemmin tai myöhemmin. On mahdotonta uskoa, että suomalaisten enemmistö haluaisi, että muutumme islamistiseksi tasavallaksi ensi vuosisadalla.

    Luulen, että kyse on ihmisten käsityskyvyn rajallisuudesta. Kahvipaketin hakeminen tarjouksesta 20 senttiä halvemmalla ymmärretään, mutta 100 vuoden päähän ei monenkaan järki riitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Purran siteeraama laskelma oletti, että maahanmuutto säilyy nykyisellä tasollaan. Siitä ei tietenkään ole mitään takeita.

      Poista
    2. Ei sata vuotta ole pitkä aika, se on totta. Jokunen isovanhemmistani eli jo 1800-luvulla ja vaihtaessani sukupuolta ehtisin vielä synnyttää lapsen, joka hyvinkin näkisi vuoden 2100. (No eipä näkisi, koska maailmanloppu tulee 2050, ellei hiili loppunut ilmakehästä kolme vuotta sitten, vai miten ne aiemmat ennusteet menivätkään.)

      Poista
  2. Eero Paloheimo on laskenut, että jos kaikkialla maailmassa siirryttäisiin maksimi kahden lapsen perheisiin, olisi maapallolla järkevä määrä asukkaita vuonna 2600.

    En usko, että se on realistinen tavoite Afrikassa ja muslimivaltioissa, tuskin muuallakaan. Kiinassa 1 lapsen rajoitus toimi, mutta se on kommunistinen valtio. Menepä sanomaan asiasta jonnekin Nigeriaan.

    http://www.eeropaloheimo.fi/se-isoin-asia/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä usko minäkään. Paloheimoa kannattaisi sinänsä kuunnella niin nyky-Vihreissä kuin muuallakin. Näin siitä huolimatta, etten ole kaikesta samaa mieltä hänen kanssaan.

      Poista
  3. Lapsettomien suomalaisten kohtalona on saada vaikkapa romanialainen kotihoitaja. En sääli.

    VastaaPoista
  4. Paloheimolla on monia hyviä ajatuksia ja jopa utopioita myönteisessä mielessä. Valitettavaa on, että ihmiskunta ei tule niihin tarttumaan tällä kokoonpanolla. Uskontojen rooli on merkittävä. Kun oikeastaan islamiin, kristinuskoon, multikultiin tai marxilaisuuteen (Kiina hyvänä poikkeuksena) ei ole suoraan kirjattu ajatusta väestönkasvun rajoittamisesta, niin peli on menetetty melko varmasti. Ratsastamme väestönkasvun nousevalla aallonharjalla ja kun se murtuu joskus 2100, viimeistään, näemme mitä vahinkoa se on saanut aikaan. Luultavasti hyvin monenlaista ekologisesta kulttuuriseen. Ei näytä hyvältä tässä suhteessa käytettävissä olevin keinoin. Muutama vuosikymmen on liian lyhyt aika reformoida maailmanuskonnot ja ideologiat.

    VastaaPoista
  5. Vaikka fossiilisten vähentäminen on keskeisintä, ei hiilinielujakaan pidä väheksyä, ei varsinkaan Suomessa. Nimittäin, kuten prof. Markku Ollikainen on aivan oikein huomauttanut, on realiteetti, että Suomi voi joutua maksamaan suuret sakot EU:lle tai ostamaan vastaavat päästöoikeudet, mikäli Suomen hiilineilut alittavat EU:ssa sovitun referenssitason eli jos Suomi ei pidä nielujaan vähintään referenssivuoden tasolla. Suomi on jälleen kerran alistunut sosialisoimaan omaisuuttaan ja tulojaan -- tällä kertaa nielujaan -- EU:ssa. Niin epäreilua kuin se onkin, tämä on kuitenkin poliittinen ja taloudellinen realiteetti.

    Siksi katsoisin, että Suomen kannattaa -- kansallisen edun vuoksi -- valita strategia, jossa hiilinieluja ylläpidetään tai jopa kasvatetaan. Samaan aikaa Suomen on taisteltava sen puolesta, että metsien- ja maankäytön päästöt ja nielut otetaan täysimääräisinä osaksi EU:n päästökauppaa; siis nielemisestä hyvitetään vastaavan päästön hinta. Jos kaikki meinisi oikein ja reilusti, pidemmällä aikavälillä, kun ainakin jokaisen EU-maan on saavutettava hiilineutraalius (vaikka muita mailta nielupalveluja ostamalla), nielut ovat Suomelle tulonlähde.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Suomen alistuminen näkyy tosiaan erityisen hyvin tässä hiilinieluasiassa. Nuo EU:n vaatimat sakot sen sijaan saattaa kannattaa maksaa, mikäli niiden ylittämisestä saavutettava hyöty on suurempi kuin haitta.

      Lienee myös kansalaisten parissa heikosti tunnettua, ettei maankäytön hiilinieluihin lasketa kokonaan metsänkasvusta seuraavia hiilinieluja. Eli saatamme joutua maksamaan, vaikka todelliset nielut kasvaisivat paljonkin. Näin siksi, että jos metsien hiilinielu on tulevaisuudessa suurempi kuin vertailutaso, voi Suomi laskea LULUCF-sektorilla vertailutason ylittävää nielua hyväkseen rajoitetusti enintään 2,5 milj. CO2 tonnia vuodessa. Tämä on tietenkin järjetöntä.

      Poista
    2. Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilinielu eivät ole kannustavia elämän perimmäisiä tarkoituksia.

      Poista
  6. Professori kirjoitti:

    "Aikamme suurimman uhan näenkin maailman kehitysmaalaistumisessa eli ihmiskunnan innovaatiopotentiaalin katoamisessa."

    Tässä eräs esimerkki kehitysmaalaisista, Yle tänään:

    "Poliitikko ehdottaa ehkäisykeinoksi teinien panemista vankilaan –Swazimaassa teiniraskaudet ja HIV ovat suuri ongelma"
    Yli tuhat tyttöä jättää vuosittain koulun kesken tultuaan raskaaksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-10917025
    ////////////////

    Ei ihan äkkiä odota heiltä "innovaatioita" siinä mielessä miten asia sivistysmaissa ymmärretään.
    Toisaalta he eivät taida kovin paljoa myöskään kuluttaa...?

    Entä kun siellä tulee jotain ongelmia ja he keksivät lähteä "turvapaikanhakijoiksi" Eurooppaan tai Suomeen?
    Nämäkö sitten pelastavat ilmastonmuutoksen kun heitä ja heikäläisiä rahdataan Eurooppaan tai pelastavatko he Suomen kuten turvapaikanhakijoista on annettu ymmärtää?
    Ainakaan ns. huoltosuhdetta nämä ei pelasta...

    VastaaPoista
  7. Tuhka mietti yhdessä vaiheessa jos pistät jonkun kehitysmaa diktaattorin vähentämääm syntyvyyttä, vaikka uhkaamalla kehitysapurahojen rajoittamista tai pakotteita. Mitä se diktaattori tekee, ensin ehkä väärentää tilastoja. Sitten jos se ei toimi, tämä saattaa alkaa käyttää karumpia metodeja ja siitä ei todellakaan nättiä. Joten homma menee pahaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakiovastaushan on, että naisten koulutus auttaisi väestöräjähdykseen. Perusteluna lienee monissa länsimaissa ja Itä-Aasian maissa nähty kehitys. Tässä jää kuitenkin huomaamatta se, että mikäli kulttuuri on toivottoman patriarkaalinen - ja vielä uskonnon tukemana - tarvittaisiin koulutuksen lisäksi myös miesten asennemuutos naisten aseman suhteen. Tämä ei liene näköpiirissä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

      Poista
  8. Ilmaston muutoksesta mahdollisesti saadaan jatkuvasti keräytyvää tietoa, ja olisi keskustelulle eduksi, jos useampi valistunut ihminen yhä useammin huomauttaisi siitä miten vähäistä tämä tieto toistaiseksi on. Emme tiedä miten monimuuttujaisten ilmiöiden kanssa olemme tekemisissä.

    Samoin olisi keskustelulle eduksi että yhä useampi selvästi erottaisi "vihreän ajattelun" manifestoiman "ilmastonmuutoksen" ihan omaan sarjaansa -- se on tunnustuksellisen ajattelun tarvitsema eskatologia, jossa tulkintatarve painaa tuhat kertaa enemmän kuin kysymys siitä mitä on nykytiedon varassa mahdollista sanoa. Se on valta-ajattelua, joka tarvitsee magiaa ja pelotteita, ja valta-ajatteluna se on ihan äärimmäistä, koska se tarvitsee maailmanlopun ennustusta.

    Se, että kyse on pelkästään eskatologiasta, näkyy selvästi niissä lukemattomissa kognitiivisissa dissonansseissa, jotka "vihreä ajattelu" sisäänsä sulkee. Se näkyy myös siinä etteivät vihreät pysty puhumaan väestöräjähdyksestä, eivätkä ylipäänsä kehitysmaalaisten kehittymättömyydestä. -- On nimittäin niin, että uskonnollisen eskatologian on omattava erityinen "kaikkiallisen tasa-arvoisuuden" ominaisuus -- uskonto tarvitsee eskatologian, koska se täydellistää opit ihmisten tasa-arvoisuudesta ja jumalan kaikkivaltaisuudesta. "Ilmastonmuutos" on vihreille eskatologia, koska sen kuvaan ei pystytä sisällyttämään kehittymättömien ihmisten epätasa-arvoista kehittymättömyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta: kyllähän eskatologiassa on aina valitut, ne jotka pelastuvat tai jotka pelastetaan, ne jotka pääsevät lopulta perille vainon ja koettelemusten kautta ja sitten ne jotka tuomitaan kadotukseen. No, vihreässä eskatologiassa ei kai ole näin monia tasoja, koska se on tasa-arvoisempi.

      Poista
  9. Suomi on jo saavuttanut kärkisijan saastuttamattomuudessa. Otamme sähkövimpaimiin eneregian tepselistä. Meille ei aiheudu mitään päästöjä sen paremmin vimpaimien valmistuksessa eikä etenkään vimpaimien akkujen valmistuksessa. Eihän niitä meillä valmisteta, joten valmistajatahot kantakoot vastuunsa hekin maapalloa pelastettaessa:

    https://www.rt.com/news/466028-clean-energy-fuels-dirty-mining/

    VastaaPoista
  10. Tuli todistetuksi, että Afrikka on pahin ilmastonsaastuttaja ja uhka.
    Sinne ne toimenpiteet pitää kohdistaa!

    IL tänään:

    "Karmivan hajuinen pieru pakotti keskeyttämään Kenian alueparlamentin istunnon"
    Puhemies joutui tyhjentämään salin ja tilaamaan ilmanraikasteita.

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/074e562e-0faf-4424-83da-4f87938e0999

    Haju oli niin karmiva, että puhemies Edwin Kakachille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tyhjentää istuntosali.

    VastaaPoista
  11. Ja syyllinen oli valkoinen mies?

    VastaaPoista
  12. Pekka Kuusen teoksen Tämä ihmisen maailma vuodelta 1982 oli tarkoitus aloittaa se keskustelu mitä käydään tänään. Mitäs tässä välissä oikein tapahtuikaan? Mihin älymystö käytti aikansa? Väestökysymyksestä (joka on kaikkein oleellisin kysymys) voi vain todeta, että myöhäistä on pyllistää kun ihmistsunami on jo housuissa. - Kansainvaellusten isot aallot ovat tulossa ja niihin liittyy heti tulijoiden kulutustason nousu.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!